Lapseton tätini on testamentannut minulle kaiken omaisuutensa. Hänen sisaruksensa ovat sitä mieltä, että heille kuuluu testamentista huolimatta puolet tätini omaisuudesta. Onko näin? Tätini ei ollut naimisissa eikä hänellä ollut lapsia.
Testamentti ja muut omaiset
mitens edetään?
11481
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
>>Onko näin?
Sano tätisi sisaruksille että tutustuvat Perintökaareen; erityisesti siihen keitä termi lakiosa koskee ja keitä ei.
Eli edetään ihan normaalisti. Tehdään perunkirjoitus ja sitten perinnönjako, joka onkin helppo, sillä sinä olet ainoa perillinen.
"Tehdään perunkirjoitus ja sitten perinnönjako, joka onkin helppo, sillä sinä olet ainoa perillinen"
Voihan se olla noinkin, mutta voi olla niinkin, että sitä perinnönjakoa ei päästä suorittamaan vuosiin. Elämä opettaa, että kiusanteko tällaisessakin tilanteessa on mukavaa, jotta perintö jäisi sinultakin mahdollisimman pieneksi.
Toivotaan, että perinnönjako on kohdallasi helppo, vaikka oletkin ainoa perillinen. Omalla kohdallani vastaavan vainajan kuolemasta on jo yli kolme vuotta, mutta vaikka testamentti on ollut lainvoimainen yli 2 vuotta, kuolinpesänselvittäjä ja -jakaja ei suostu jakamaan pientä kuolinpesää. Asiasta on tehty kantelu oikeuskanslerille ja on nyt selvittelyn alla. Näinkin voi käydä, valitettavasti.
Toivotaan parasta, pelätään pahinta!
M.O.T. Suvun yksinelävien suosio ja testamentinsaajaksi "joutuminen" ei petaa suosikille kivaa yhteiseloa sukunsa parissa. Laki ja suvun oikeustaju on eri asia.
Oliko sinun tapauksessasi todellakin aivan samanlainen tilanne, eli testamentti on tehty yhden ainoan perijän hyväksi, ja muilla mahdollisilla perijöillä ei ole oikeutta edes lakiosaan?
Vai oliko kyseessä sittenkin jotenkin erilainen tapaus (lakiosia, useampi perijä yms.)
Koska muuten tuntuu aika uskomattomalta miten joku muka pystyisi viivyttämään asioita noin. Eihän kenelläkään ole siihen minkäänlaisia laillisia perusteita.
Serkkua läheisempi sukulainen on lapsettoman yksin eläjän perillinen, kunnes testamentti saa lainvoiman. Perillinen voi moittia testamenttia 6kk kuluessa sen tiedoksi saamisesta. Tällä prosessilla valituksineen voi tärvätä 2-3 vuotta.
Perillisellä on oikeus hakea pesään pesänselvittäjä/-jakaja toimittamaan toimitusjaon.
Vähintäin yksi kokous on pidettävä osakkaiden kuulemiseksi, mutta kokousten määrää ja tahtia ei ole laissa rajoitettu. On lähes täysin tehtävään nimetyn henkilön toimintatavasta kiinni, että kuinka pian 1-x vuoden kuluessa hän tekee oman mieleisensä jakopäätöksen, eli jakoon vaikuttavan testamentin tulkinnan.
Kysyjillä on tämä harkinta-aika käynnissä ja harmillisinta ainoan testamentinsaajan kannalta on, että toimitusjaon kulut (jokainen kirje, puhelu ja aika) otetaan pesästä ennen perinnönjakoa, eikä suinkaan "jarruttajilta".
Tapauksissa ja prosessin kestossa voi tosiaankin olla suuriakin eroja mm. pesän epäselvyyksien takia ja sittä onko kyse legaatista vai yleistestamentista. Eppäillä soppii, että vaikuttaako em. valituskaan, koska yleensä vain osakkaiden yksimielisellä hakemuksella saa käräjäoikeuden määräämän jakajan vaihdettua ehkä rivakampaan.
"Perillinen voi moittia testamenttia 6kk kuluessa sen tiedoksi saamisesta. Tällä prosessilla valituksineen voi tärvätä 2-3 vuotta"
Tuskin kuitenkaan lapsettoman tapauksessa. Kun testamenttia pystyisi siinä tapauksessa moittimaan vain muotoperustein ja jos ne ovat kunnossa, ei lapsettoman muilla sukulaisilla ole asiassa nokan koputtamista. Mitään lakiosaoikeuksia kun heillä ei ole.
Kuolinpesän omaisuus ei ole suuri. Testamentissa minä olen "suurin" perijä, sitten on muutamia, jotka perivät vähän. Mutta ongelma ei ole nämä perijät, vaan kuolinpesän muutamat osakkaat, jotka eivät peri testamentin mukaan mitään. He yrittävät saada mitätöityä viimeisimmän testamentin, vaikka eivät sitä edes moittineet 6 kk:n aikana tiedoksi saannista käräjäoikeuteen. Valitsivat pesälle pesänselvittäjän, jonka käräjäoikeus vahvisti. Tämä pesänselvittäjä toimii tyystin näiden muutaman tahdon mukaan ja käräjäoikeuden ulkopuolella.
Mitkään todistelut ei ole auttaneet, vaikka nämä viivyttäjät eivät tienneet tämän vanhuksen terveydentilaa, koska eivät käyneet häntä tapaamassa, ja todistajat (useita) tapasivat vanhuksen esim. 6 vuotta testamentin teon jälkeen syntymäpäivillä ja muutenkin kävivät hänen luonaan. Mikään lääkärin kirjoittama sairaskertomuskaan ei todista, että hän olisi ollut dementoitunut, mutta nyt yritetään kirjallinen sairaskertomuskin "uusia" jopa 16 vuoden takaa.
Jos minulle olisi joku tällaista puhunut esim. 3 - 4 vuotta sitten, en olisi ikinä uskonut, minkälaista toimintaa on asianajajien "työ", siellä on oikeudenmukaisuus ja puolueeton toiminta vieras käsite. Tähän tulokseen olen tullut. Onneksi koen, että itselläni on hyvä lakimies, eli vastineet on olleet täydellisiä. Tässä toimii erään uskonlahkon ketjutettu ja hyväksi havaittu yhteistyö pesänselvittäjää myöten. Tämä juttu ei jää pelkästään nettikeskusteluksi!
luulis että kun siskoksista kyse niin niillä ei ole mitään sanomista. on se vain ihme ettei testamenttia voida kunnioittaa ja vainajan viimmeistä tahtoa.
eikö semmoista lakia saada tehtyä että valittaminen testamentista on mahdotonta jos se on vain oikein laadittu ja menee sääntöjen mukaan. miten semmoista silloin voi valittaa yhtään mihinkään ?
en ikinä opi ymmärtämään ihmisen ahneutta tääs tapauksessa tätisi siskoja.
"valittaminen testamentista on mahdotonta jos se on vain oikein laadittu ja menee sääntöjen mukaan. miten semmoista silloin voi valittaa yhtään mihinkään ?"
Se vasta ihme onkin, kun testamenttia ei edes moitittu 6 kk:n aikana tiedoksi saannista, mutta pesänselvittäjä voi sitä pidättää siitä huolimatta. Testamentti on myös muodollisesti oikea. Mutta eihän kuolinpesissä "suurin perijä" muuten olisikaan asianajaja, jos hän hoitaisi työnsä joutuisasti, kuten pitäisi niin, että siitä työstä ei aiheudu turhia ja ylimääräisiä kuluja. Nyt aiheutuu mm itselleni, joudun pitämään lakimiehen, ja kukas laskut omasta lakimiehestä maksaa muu kuin minä, itsehän olen hänet ottanutkin. Koska asia ei ole käräjäoikeudessa, en voi saada edes oikeusturvavakuutuksesta apua. Tämä on minulle periaateasia, josta pidän kiinni oli keinot ja hinta mikä tahansa.
Tämä on tietoista kiusantekoa! Kuolinpesässä on n. 40 osakasta, joten hyvin on lähes kaikki tilanteen hyväksyneet, paitsi nämä "uskonsisaret"
KYLÄ ON