Olipa eilen mieliin painuva lenkki 10 kk.ikäisen saksanpaimenkoiran kanssa.Tien yli kipitteli kaksi oravanpoikasta perätysten,ylitettyään tien nousivat metrin korkeudelle puuhun.Me pysähdyimme katsomaan juttelin koiralleni että ne ovat pieniä oravia! ja yks kaks toinen lähti tulemaan suoraan meitä kohti.Puolen metrin päässä minun oli sanottava oravalle että elä tule tänne,heilutin kättäni pois,pois,ilmeestä päätellen olis kiivennyt syliin,terhensi vain kohti,lopulta ohitti vierestä.Kun huokasin helpotuksesta että vähältä piti niin kuinka ollakaan toinen poikanen oli jo jalan juuressa samaa yrittämässä... ja samat kuviot piti senkin kanssa tehdä huitoa pois... jo kävi mielessä otanko koiran syliin etteivät kiipeä sen selkään.Koira vain katseli kuin hypnoosissa ei ollut ennen moista kokenut,en kyllä minäkään.
Mieleen jäävä päivä.
Ulkoiluttaja
5541
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
asutteko tampereella? oon kuullu et siel on kesyjä oravia jotka syö kädestä...jonkun kerrostalon lähellä.
Tämä tapaus sattui Joensuussa.Luulen vain että nämä poikaset olivat niin kokemattomia etteivät ymmärtäneet pelätä mitään,kukaan ei ollut vielä säikytellyt niitä.Ja mistä sitä tietää vaikka joku olisikin kesytellyt ja ruokkinut niitä?Mutta kerta kaikkiaan ihania piipertäjiä!
kävi vähän vastaava jutte H:ki:ssa.oltiin lenkillä 5v sp uroksen kanssa ja yks kaks pikku kurren poikanen, noin puolet aikuisen koosta lähti juoksemaan meidän perään.sain sen kuitenkin muuttamaan mieltään.sitten se kiipesi puuhun n. metrin korkeuteen ja jäi siihen kattelemaan.
varmaan oli kiva kokemus
Stadissa käpyrotat ovat välillä turhankin tuttavallisia ja röyhkeitä (ne on ruokittu pilalle).