Näyttelykertomuksia, onko vastaavia?

Onkohan tämä väärä palsta kysymykselleni vai eikö ihmisiä kiinnosta luonne niin hirveästi?

Menepäs keskustelemaan tuosta aiheesta tonne tuomari-palstalle, siellä saat tuomareilta vastauksia. On paljon antoisampaa keskustelua siellä.

Nimenomaan muiden näyttelykävijöiden kertomuksia tässä havittelin.. Harmi ettei sitten ollut ketään kiinnostava aihe! :)

No, meillä on kaksi karhukoiraa ja rodun luonnetta on pidetty pahana. Rotumääritelmässä sanotaan, että uros saa olla aggressiivinen toisille uroksille, mutta ihmistä kohtaan ei koskaan. Näyttelyissä karhukoira saa haukkua toisille koirille (mitä kaikki rotua tuntemattomat eivät ymmärrä). Suomen Pystykorvajärjestön "oma" tuomari Pekka Teini on sanonut jotain siihen tyyliin, että karhukoiran on kehässä oltava kovalla asenteella, ikäänkuin omistettava koko maailma, mutta ei saa purra.

Näyttelyissä on karhukoirakehässä enemmän tai vähemmän meninkiä. Kyllä aina huomaa milloin se alkaa. Varsinkin junioriurokset saattavat tapella keskenään. Jonkin verran sitä tuomarit sietävät ja yrittävät asetellakin koiria sen mukaan. Kokeneet karhukoiratuomarit siis. Agressiivisuudesta ihmistä kohtaan tulee välittömästi hylsy, yhtään ei saa nappasta. Pitää myös antaa kopeloida.

Sitten on taas paljon niitä karhukoiria, jotka käyttäytyvät hienosti (niin kuin meidän koira ja moni muu näkemäni karhukoira). Siitä ei kyllä palkita :( Eli ei rohkaista juurikaan erityisen hyvään käytökseen. Tuomari saattaa kovaan ääneen koiraa kehua, mutta ei se tulokseen vaikuta yleensä (kerran tosin vaikutti ja juuri Pekka Teinillä, jos eräs koira olisi paremmin käyttäytynyt olisi ollut JUK1, muuten JUK2).

Halutaanko me tähän maailmaan ihmisiä purevia koiria? Koosta riippumatta. Jos ei haluta, niin sen mukaan pitäisi tuomareidenkin toimia ja johan alkaa asia kasvattajiakin kiinnostamaan. Jos koira puree toisia koiria niin sitten asialle on joko tehtävä jotain tai pidettävä se erossa toisista koirista.

Ihan turha tulla ainakaan mulle sanomaan, että koira on niin kova, että on ihan OK jos se satunnaisesti ihmistä näykkäisisi. Pitäähän se karhukoirankin olla "kova", ei karhun kanssa muuten pärjää ellei ole luonnetta ja itsevarmuutta. Ei karhukoira silti saa tai tarvitse purra ihmistä. Kiusatut tapaukset toki erikseen rodussa kuin rodussa ja silloin vastatoimien arviointi tilanteen mukaan, mutta se on sitten jo toinen tarina...

No OK, nyt tuli mieleen, että kaadolla (ja vain kaadolla) saattaa joku karhukoirakin olla adrenaliinihuumassaan ihmiselle agressiivinen, kun saattaa "saalistaan" puolustaa, mutta ei se ole varsinaisesti hyväksyttävää eikä oman tietoni mukaan ole mikään pääsääntö karhukoirien tapauksessa. Omaa koiraa sai ainakin pikkulapsi rapsuttaa aivan rauhassa kun meidän uros retuutti kaadettua hirvisonnia. Lapsi livahti huomaamatta narussa ollutta koiraani rapsuttamaan.

No siis luin rotumääritelmän uudestaan. Siinä sanotaan, että ... saattaa käyttäytyä aggressiivisesti toisia koiria, mutta ei koskaan ihmistä kohtaan. Eli onko tuo nyt sitten hyväksyvä vai vain toteava lause. Tuskin todellakaan mikään hyväksyvä.

Omat koirat eivät pure ihmistä, eikä toisia koiria. Macho-urokset muista roduista käyvät meidän koiran päälle, koska se on juuri sellaisella voittaja-asenteella koirapuistossa. Mitään isoa tappelua ei ole vielä tullut, kun on aina jommankumman koiran omistaja ollut heti välissä. Meidän koira ei ole ikinä vielä tappelua aloittanut, eikä toivottavasti aloitakaan.

Itse vain yritän hoitaa oman hommani kunnialla näyttelyissä ja tietenkin toivoisin, että siitä jotain palkkiotakin saisi - ja vaikkei saakaan niin silti parhaamme yritetään. Meidän koira on aina puunattu näyttelyyn, juoksee hienosti ja käyttäytyy kopeloinnissa vähän liiankin hyvin (tykkää kun luulee, että tuomari rapsuttaisi).