menikään, mitä piti seurata...???
Eka parisuhde oli sellainen kaikinpuolin "järkevä": sopivasti vanhempi mies, jolla oli jo valmis elämä, johon minä "hupakko" sovin... Sellainen vika vain, etten sitten sopeutunutkaan miehen muokkaamaan muottiin, vaan minulla oli omakin tahto - vaikka sitä viisi vuotta tehokkaasti muokattiin "meidän" tahdoksemme...
Älysin lähteä ja rakastuin ns helppoon mieheen. Kaikki meni hyvin, kaikki sujui... Kaksi siipirikkoa yhdessä ja elämä edessä. Toinen mahalasku: ei minusta ollut olemaan se vahvempi osapuoli, se toisesta huolta kantava - kun itsekin olin vielä niin pirun rikki.
Ja sitten tämä kolmas... Välittömästi ensitapaamisesta alkanut kipinä, joka palaa vuodesta toiseen - mutta yhtälönä mahdoton. Tässä olisi kaikki kohdallaan, tasavertainen suhde ja mies on saanut minut jälleen luottamaan itseeni ja kykyihini. Mutta kun ei voi olla mitään "meitä", ei ainakaan nyt... Kaikki mahdolliset ajoitukset päin h-vettiä - ja silti tuntuu, etten ole koskaan rakastanut niin ehdoitta ja täysillä kuin nyt.
Äiti ei koskaan varoitellut minua tulitikkuleikeistä - ei tarvinnut, kuulemma. En tuntenut vetoa sellaisiin leikkeihin - en ennen kuin nyt. Tulitikkutyttö tuntuu vain olevan eksyneenä väärään satuun eikä tiedä, miten pääsisi sieltä pois...
Eka parisuhde oli sellainen kaikinpuolin "järkevä": sopivasti vanhempi mies, jolla oli jo valmis elämä, johon minä "hupakko" sovin... Sellainen vika vain, etten sitten sopeutunutkaan miehen muokkaamaan muottiin, vaan minulla oli omakin tahto - vaikka sitä viisi vuotta tehokkaasti muokattiin "meidän" tahdoksemme...
Älysin lähteä ja rakastuin ns helppoon mieheen. Kaikki meni hyvin, kaikki sujui... Kaksi siipirikkoa yhdessä ja elämä edessä. Toinen mahalasku: ei minusta ollut olemaan se vahvempi osapuoli, se toisesta huolta kantava - kun itsekin olin vielä niin pirun rikki.
Ja sitten tämä kolmas... Välittömästi ensitapaamisesta alkanut kipinä, joka palaa vuodesta toiseen - mutta yhtälönä mahdoton. Tässä olisi kaikki kohdallaan, tasavertainen suhde ja mies on saanut minut jälleen luottamaan itseeni ja kykyihini. Mutta kun ei voi olla mitään "meitä", ei ainakaan nyt... Kaikki mahdolliset ajoitukset päin h-vettiä - ja silti tuntuu, etten ole koskaan rakastanut niin ehdoitta ja täysillä kuin nyt.
Äiti ei koskaan varoitellut minua tulitikkuleikeistä - ei tarvinnut, kuulemma. En tuntenut vetoa sellaisiin leikkeihin - en ennen kuin nyt. Tulitikkutyttö tuntuu vain olevan eksyneenä väärään satuun eikä tiedä, miten pääsisi sieltä pois...
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.