tupakista

Vastaat tekstissäsi itse itsellesi :)

tiedät tupakan riskit (ei ole olemassa mitään turvallisen tupakankäytön rajaa kuten ei alkoholinkaan kohdalla).

"tunnen monta äitiä jotka on polttaneet raskaus aikana ja vielä
enenpikin ja lapset ovat terveitä" ---> mitä tarkoitat terveellä? ulkoisesti normaalin näköiselle lapselle voi tulla kehitysviivästymiä, oppimisvaikeuksia, keskittymiskyvyttömyyttä jne. Löydät kaikki seuraukset ihan nettiä selailemalla.

Pointtini on, että sulla on tieto ja sulla on valinta. "Ei kai tää haittaa" -kysymykset ovat turhia. Tupakointi haittaa ja vaarantaa paitsi polttajan itsensä, myös hänen sisällään kasvavan lapsensa terveyden. That's it. Seuraava askel on tiedosta toimintaan. Tämän tiedon varassa joko poltat tai et. Ja otat siitä vastuun.

Hyvää odotusta jokatapauksessa!

Aivan. Tiedät toimivasi vääri, mutta toimit niin silti. Etsitkö täältä ihmisiä, jotka sanoisivat, että "ei siitä mitään haittaa ole, anna mennä vaan", jotta saisit paremman omatunnon?

Tupakka ei myöskään auta hermoihin, sillä sillä on päinvastainen vaikutus, johon riippuvuuskin osittain perustuu. Jos siis olisit viikon ilman, jolloin tupakan aineet poistuisivat kehostasi, huomaisit, että oikeastaan olet paljon vähemmän hermostunut. Kaiken lisäksi huono omatuntosi aiheuttaa sinulle selkeästi stressiä, mikä vain lisää masennuksen tunnetta. Tupakka ei auta masennukseen, joten sinun tilanteessasi sen lopettaminen vähentäsi stressiä ja olisi siksi vain positiivinen asia.

Et saa hakea tupakoinnillesi hyväksyntää muilta vaan keskittyä siihen, että teet niinkuin on sekä sinulle että lapsellesi parasta.

Itse lopetin tupakoinnin kahteen viivaan. Sen jälkeen en vain yksinkertaisesti polttanut, koska mielestäni vauvan terveys on tärkeintä.

Komppaan edellisiä - mitä haet kirjoituksellasi?
On ihan kiistatonta, että tupakka aiheuttaa haittaa vauvalle, siinä ei tarvitse olla mikään tiedemies sen ymmärtääkseen.
Eli kyllä, siinä mielessä olet "huono äiti" että et saa sen vertaa itsekuria harjoitettua.

Entisenä tupakoijana, joka kertaalleen sortui uudelleen, mutta nyt on pitkään ollut erossa (eikä halua enää ikuna siihen sotkeutua)....

Tupakoijana olin 100x hermostuneempi ja masentuneempi, kuin ilman tupakkaa. Vieroitusoireet tulivat päälle vaikka kuinka poltin alle 1-6 tupakkaa päivässä. Stressaava, hermostuttava tilanne --> piru tekee mieli tupakkaa --> hitto mulla menee hermot --> nyt menen tupakalle. Ja tietyissä tilanteissa sitä vaikka haki sen hermostuksen kiven kolosta, että sai "syyn" mennä tupakalle. Semmosta se riippuvuus on. En minäkään sitä tajunnut, ennenkuin lopetin. Varsinaisesti vasta nyt, kun lopetin toisen kerran. Välissä se hermostuneisuus palasi taas takaisin ja masennus itsesyytöksineen siitä, että olin 1v lapsen äiti, joka välillä kävi tupakalla. Nyt on paljon rauhallisempi olo. Jos joku ei mene putkeen, ei jaksa hermostua turhista.

Tuo nyt vain tuosta hermostumisesta....Kaikkein pahinta oli minusta ne omat syytökset itseä kohtaan ja omaa kyvyttömyyttä lopettaa. Mutta ne oli myös paras kannustin, kun tarpeeksi kauan itseäni inhosin, tuli päätös että miksi hemmetti minä pilaan omaa elämääni tällaisella. Vierottautuminen meni äärettömän helposti, kun päätöksen tein, en vain antanut enää vaihtoehtoja itselleni.

Kannattaa kokeilla. Käy keskustelu itsesi kanssa siitä kannattaako ihan tosissaan kenenkään kannalta. Saati sitten, että aiheutat happivajetta jokaisella tupakalla vauvallesi. Onko se oikeasti sen arvoista?

Itse haluan ottaa tähän näin kantaa.

Ensimmäistä lasta odottaessani poltin minäkin, vaikka vähensin niinkuin sinäkin ilmeisesti olet tehnyt.
NEuvolassa sanottiin, että se on pienin pahe mitä vauvalle voi tulla jne potaskaa. Onhan se toki huumeisiin jne verrattuna pienin, en sitä väitäkkään.

Äitini on polttanut minua odottaessa ja muitakin lapsia odottaessa, meillä kaikilla on nuorempana ollut astman oireita ja agressiivisauutta ja itse olin aina kipeänä.

Sorruin nuorempana itse myös tupakkiin ja sitten tuli se riippuvuus, enkä ole itse asiassa siitä vieläkään eroon päässyt.

Vaikka sanotaan että lpaset ovat terveitä kun syntyy, niinkuin esim poikani, täysin painot ja pituudet kunnossa, eikä mitään. Nyt hän on vähän päälle vuoden. Kärsinyt knoonisen korvatulehduksen, kuumeillut jatkuvasti ja kaikki mahdolliset taudit häneen iskenyt.
Eihän nämä kaikki varmaan siitä tupakista johdu, mutta suurin osa. Tämän jälkeen päätin, että kun alan odottamaan toista lastani, tupakki jää vaikka kuinka tulisi vierotus oireita.
Aina löytyy syy polttaa ns ja koskaan ei ole liian paljon tarpeeksi syitä lopettaa.
Itse olen miettinyt samaa: Olen stressaantunut, rahat menee tupakkiin, vaikka sillä sais muutakin hyödyllistä. Tupakalla olo on loppu peleissä vaan rutiini joka on pakko suorittaa.

Loppu peleissä se aiheuttaa vaan harmia itselle, sekä lähellä olioille. :(

Hyvä juttu! Onnea matkaan toivottavasti pystyt olemaan ilman.
Pakko kommentoida sen verran että ite olen tupakoitsija ja kolmatta lasta odotan, jokaisen raskauden aikana olen lopettanut heti 3-4 viikolla. En siis yhtäkään ole polttanut. taas tuli eilen 29 viikkoa täysin polttamatta.
Halusin vaan sanoa että mulla ei tupakan himo vieläkään ole loppunut, se vaan jatkuu ja jatkuu vaikka pitkään olen ollut polttamatta, ja pelottaa tietysti että imetyksen jälkeen taas sortuu uudelleen.
Se on niin pään sisällä se tupakointi koska nikotiiniahan ei ole aikoihin veressä ollut.
Uskomaton on tuo tupakka riippuvuus!!!!!! Neuvolastakin pyysin apua että millä saan sen pois mielestäni mutta ei oikein osannut auttaa...
En pelkää retkahtavani raskauden aikana siis mutta sen jälkeen.

Miten te muut pystytte olla ilman raskaudenkin jälkeen? mIstä motivaatiota siihen...

Motivaatio löytyi siitä, että lapsi oli todella odotettu.
Minä olin sairastanut teininpahasena syömishäiriötä ja olin varma, etten saisi lapsia.
Heti kun testi oli tehty loppui.
Välillä teki mieli, mutta jo viikon jälkeen huomasin, että olen rauhallinen ja minulla on parempi olo.
Nyt poika vuoden, pojan syntymän jälkeen olen polttanut neljä kertaa, silloin kun olen kävässyt juhlissa.
Muuten ei tee mieli ja luultavasti pyrin jatkossa siihen, etten edes pienessä maistissa polttaisi.
Tärkeintä oli kuitenkin se, että olin raskauden polttamatta.
Tuudittauduin aluksi ajatukseen "jos tekee mieli raskauden jälkeen, voin polttaa ekan vaikka synnärillä" teillä on oma mielipide asiasta, teidän mielestä ok polttaa, minun mielestäni ei, hyväksytään siis kaikkien mielipiteet, mielipiteeni on, että te ette ajattele tarpeeksi, ettekä te jaksa yrittää olla polttamatta.

Voin kertoa, että itse olin ennen ihminen, joka on itkenytkin, jos on tupakat loppuneet korvessa, olen hermostunut ja raivonnut työkavereille, jos ei ollut tupakkaa JA MINÄ ONNISTUIN. Teidänkin pitäisi onnistua...

Älä syyllistä itseäsi turhaan.
Monet lääkärit ovat sanoneet, että voi olla vaarallisempaa kokonaan lopettaa!
Olet hyvä äiti

Motivaation puutetta se on, ettei voi muka lopettaa tupakointia.
Itse poltin 35v aktiivisesti, viimeisinä vuosina 60 savuketta päivässä, kunnes yhtä-äkkiä en enää pystynytkään tekemään reilumpaa ruumiillista työtä, vaan meinasin väkisin tukehtua, ilma kun ei yksinkertaisesti riittänyt. Menin siitä sitten lääkäriin, ja diagnoosi oli keuhkoahtauman pahentumisvaihe, minulla, joka en tiennyt ahtaumaa edes sairastavani Siihen paikkaan loppui tupakointi, ja alkoi lääkitys, tänäpäivänä pystyn taas vähän kovempiinkin töihin, hengästyn toki, vaan en meinaa tukehtua, ja se hirvittävä yskä on pois.
Tämähän ei ikinä parane, mutta eteneminen hidastuu.. joten en ihan heti koe tukehtumiskuolemaa, joka odotettavissa on. 4.5v polttamatta, ja jatkuu...vaikka joskus unessa olen muka langennut jälleen, niin en onneksi oikeasti.

On kyllä S A A T A N A N HEIKKO luonne jos ei yhdeksää kuukautta pysty olemaan ilman viinaa ja tupakkaa !!!

Minun ainakin piti lopettaa tupakanpoltti kun tunsin, että on kiristävä panta päälessa. Tupakka aiheuttaa jäiriötä aivoverenkierrossa. Stressi muodostuu myös näistä syistä. Aivot ei toimi täysillä niinkuin itse haluaisi jne...

yritä nou mook tevanan tulevaisuudelle hannu papa

säälittävää haukkua muita ihmisiä, tuskin sekään auttaa ketään pääsemään yli tupakasta kun kirjaimellisesti haukkuu vaan toisia. Kuka on kukakin sanomaan toiselle ihmisille kuka on huono äiti! uskomatonta käytöstä aikuisilta ihmisiltä

Hei kaikille!
Olen tämän ketjun alottaja ja nyt voin ilolla sanoa
olen ollut kolme viikkoa täysin savuttomana!
minähän siis lopetin pahoinvoinnin aikaan mutta tapahtui
elämässä asia joka aiheutti sen että halusin tupakkia,siitä se
taas lähti,mutta nyt olen pystynyt vaikka kuin olisi tullut vaikeuksia
kuten tänäänkin tupakin piru meinasi iskeä mutta minä ajattelin
vauvaa enkä antanut periksi,ja olen nyt iloinen siitä ja jatkossa toimin
samoten,askia katsoin pöydällä(mieheni polttaa)mutta enpäs kajonnut
askiin ja täytyy myös aatella että suvussa on keuhko ahtaumaa,en halua sitä
joten yritän että imetyksen loputtuakaan en alota.Nyt menossa rv20 3:)

Voi, onnea ja tahdonvoimaa sinulle jatkoonkin! Aivan upea päätös ja hienoa itsekuria olet osoittanut!