Eli lapsi oli toivottu ja molemmat sitä halusi. Nyt meillä on 3kk lapsi ja minä vain hoidan häntä. No tottakai kun olen äitiyslomalla ja äiti, mutta tuntuu että se on paljon pyydetty et mies kattoisi ees vähän aikaa lastamme..
Kotona mies hoitaa pihahommat ( polttopuidenteko, ruohonleikkaus.. ym)
Ja minä lasta, koti,koira ( roskien vienti, tiskit, pyykit, siivous,) Esim. kokopäivän hoidan lasta ja kun mies on kotona ja menen laittamaan vaikka pyykit kuivumaan ja mies istuu tietokoneella ja lapsi huutaa.. se olen minä joka juoksee alhaalta laittamaan tutin lapsen suuhun kun herra ei voi sen verran nousta ja laittaa tutti suuhun vaikka on 2 metrin päässä. Ärsyttäääää! Ja erikseen pitää kysyä että kattooko lasta sen aikaa et voin suihkussa käydä.
Mies kyllä on ma-pe töissä, mut miten saan miehestä hyvän isän lapselle? Olisi ihan kiva jos hän olisi vähän enemmän mukana lapsen "elämässä"..
Vai eikö ne miehet osaa hoitaa lapsia vastakun ne on 3v?
Kotona mies hoitaa pihahommat ( polttopuidenteko, ruohonleikkaus.. ym)
Ja minä lasta, koti,koira ( roskien vienti, tiskit, pyykit, siivous,) Esim. kokopäivän hoidan lasta ja kun mies on kotona ja menen laittamaan vaikka pyykit kuivumaan ja mies istuu tietokoneella ja lapsi huutaa.. se olen minä joka juoksee alhaalta laittamaan tutin lapsen suuhun kun herra ei voi sen verran nousta ja laittaa tutti suuhun vaikka on 2 metrin päässä. Ärsyttäääää! Ja erikseen pitää kysyä että kattooko lasta sen aikaa et voin suihkussa käydä.
Mies kyllä on ma-pe töissä, mut miten saan miehestä hyvän isän lapselle? Olisi ihan kiva jos hän olisi vähän enemmän mukana lapsen "elämässä"..
Vai eikö ne miehet osaa hoitaa lapsia vastakun ne on 3v?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tämän takia minulla ei ole kuin yksi lapsi ja onneksi hänkin on jo alakouluikäinen. Ei enää vaipanvaihtoa yms. :) Totuus iski vasten kasvoja, kun lapsemme syntyi. Suurin vastuu lapsesta on äidillä. Vaikka meidän perheessä oli viikonloppu ja isä oli kotona niin silti AINA minä hoidin suurimman osan lapsen asioiosta ja teen sitä edelleen... Jos oli sukujuhlat niin minä, AINA MINÄ, huolehdin lapsesta.
Nyt olen vierestä seurannut, kun muilla on pieniä lapsia. Miksi aina äidit vaihtavat vaipat, syöttävät jne...? Onneksi poikkeuksiakin löytyy, mutta liian usein vain äiti hoitaa lapset!
Miksi ihmeessä sinä juokset sieltä alakerrasta kesken pyykin laiton? Jos kerran mies on vauvan vieressä, niin miksi et yksinkertaisesti huuda hänelle, että hoitaa lapsen. Ehkä hän ei tajua, että voi itsekin tehdä jotain, kun sinä aina teet kaiken. Ei tulisi mieleenikään, että minä juoksisin tuolla tavalla, kun on ihan selvää, että mies on lähempänä ja hänen on helpompi homma hoitaa. Tai jos mies ei mitään tekisi, niin tulisin katsomaan, mikä on hätänä ja sanoisin siinä vaiheessa miehelle, että laittaa nyt sen tutin suuhun ja hoitaa lapsen, kun itse olen laittamassa pyykkejä. Eiköhän jossain vaiheessa tajua, että hänkin saa koskea vauvaansa.
Eikä sitä erikseen kysytä, että hoitaako isä lapsensa. Sen pitäisi olla itsestäänselvää, että hoitaa.
Edellinen kirjoitti järkeä. Moni äiti ei itse huomaa että omalla toiminnallaan myös usein mahdollistaa isän passivoitumisen. Tuo yläkerrasta juoksentelu on klassinen esimerkki! Mieti miksi toimit noin vastaavassa tilanteessa? Pelkäätkö että lapselle käy jotain? Vai uskotko, että mies ei todella reagoisi lapsensa huutoon? Vai haluatko itse pitää aina ohjat käsissäsi (tai olet jo tottunut rooliisi)? Mieti rehellisesti vastausta, totuus ei välttämättä olekaan niin yksinkertainen (että mies on idiootti, simple as that)
Uskon, että jokaisessa lapsiperheessä käydään tuo sama keskustelu ja vääntö jossain vaiheessa läpi. Eroa on siinä, miten asioista lopulta sovitaan/miten isän ja äidin odotukset lapsenhoidosta saadaan yhteensovitettua. Jotkut valitettavasti jäävät jumittamaan vastasyntyneen vauvan aikaisiin rooleihin vielä myöhemminkin, ja jessus, että sellaisten äitien valittamista on rasittavaa kuunnella! Suurimmalla osalla on kuitenkin ihan kunnolliset miehet, jotka pystyisivät paljon parempaan jos heille vain annettaisiin mahdollisuus, rohkaistaisiin tai potkittaisiin välillä takalistolle (tapauksesta riippuen).
Itselläni on jo taapero, mutta muistan kyllä tuon vauva-ajan hoitokeskustelut hyvin... "Lohdutukseksi" voin kertoa, että toinen vastaavanlainen kriisi on edessä kun lapsi aloittaa päivähoidon ja molemmat vanhemmat palaavat töihin. Siihen mennessä kannattaa kyllä vakiinnuttaa isäkin tasa-arvoiseksi hoitajaksi, muuten ongelmat kilpistyvät helposti. Meillä mies ollut alusta asti tasaveroinen hoitaja, silti hänelle tuli shokkina lastenhoidon raskaus ja vastuun lisääntyminen kun päivähoito alkoi. Tsemppiä!
Jos lapsi on vain äidin vastuulla perheessä josta löytyy isä, niin jotain on pahasti mennyt mönkään! Nyt miestä niskasta kiinni! Ala tehä lenkkejä tms ja sanot miehelle et noni tässä vauva ja tässä vaipat! Pidä hauskaa ja mene. Sano että aijot juosta, pyöräillä tai sauvakävellä eikä sillo voi ottaa 3kk vauvaa mukaan ;)
Miehet OSAA hoitaa lapsia ennenku täyttävät 3vee jos ne ottaa vauvan hoitoon mukaan heti alusta alkaen. Mulla kans 3kk vauva ja mies hoitaa siinä missä minäkin (ainoastaan syötöt hoidan minä, mieheltä kun puuttuvat tissit :D).
Eikä oo tarvinnu kertaakaa keskustella asiasta vauvan tulon jälkeen, asiasta oli puhuttu jo raskausaikana ja jo silloin oli selvä peli että tasan yhtä paljon hoidetaan. Ja se onnistuukin oikein hyvin kun ollaan molemmat suurimmaksi osaksi kotona :)
Mulla on kohta 3v ja 7kk lapset ja vieläkin iskee väliin vallan paniikki siitä, miten ne on mun elämäni muuttaneet aivan totaalisesti kun miehelle ne taas ovat vain joku lisäjuonne elämässä.
Kyllä mä harrastankin, ja apinan raivolla, muuten hyppisin seinille. Tai kyllä mä silti hypin mut liikunta auttaa torjumaan masennusta ja purkaa liikaa energiaa. Vauvan aamupäiväunien aikaan arkisin joogaan noin tunnin ja samalla tarjoilen mehua, vaihdan vaippojaym. mitä kolmivuotias vain sinä aikana keksiikin tarvita.
Iltapäivällä kun mies on tullut töistä tai viikonloppuisin käyn tunnin juoksulenkillä koiran kanssa 3-4xvko ja nostelen kotona painoja 4x vko siinä ei edes aina tarvi miestä lapsenvahdiksi, isompi leikkii pihalla ja pienempää työntelen rattaissa sarjojen välillä jos se ei nuku iltapäiväunia.
Näin voi myös polkea kuntopyörää ainakin 1xvko nin ei kipeydy paikat pelkästä juoksemisesta. Joskus käyn sen sijaan spinningissä kuntosalilla mut siihen menee matkoineen 1,5h.
Mulla on oma hevonen, mutta käyn nyt vain kerran viikossa ratsastamassa koska siihen menee helposti aikaa kolmatta tuntia koska matkoihinkin menee 45min, tallipaikka on liika kaukana mut löysin sille vuokraajan siellä et ei mene ihan pilalle tarhassa seisoessa. Aion siirtää sen lähemmäs kun sopiva paikka löytyy jotta voisin käydä edes vähän useammin.
No, kotoani poistun noin 4 kertaa viikossa 1,5-3 tunniksi jos kauppareissua ei lasketa. Jotenkin on tullut maksimoitua tuo tekemisen määrä ilman että täytyy poistua kotoa.
Taukoa vauvanhoidosta koen saavani tosiaan vain silloin kun lähden lenkille tai ratsastamaan. Mies on ihan kun joku MLL lastenhoitaja!
Teen käytännössä myös kaikki kotityöt tosin aika rennosti, välttämättömän. Vanhemman kanssa mies oli kyl kesällä paljon ulkona, silleen et se meni hänen touhuissaan siinä sivussa mukana.
Mies voi nukkua päiväunet milloin huvittaa, mennä illalla vaikka kahdeksalta nukkumaan, nukkua viikonloppuisin kenenkään herättämättä tai tehdä kotihallillaan kaikenlaisia hommia, höpöttää puhelimessa ja rentoutua pihalla viinilasin ääressä tuntikausia.
Mä herään silloin kun eka lapsista herää noin 7 ja hoidan ne nukkumaan iltaisin, vauva noin 21-22 ja se heräilee vähän väliä jos en makaa vieressä.
Kirjan lukeminen, puhelimessa puhuminen, sähköpostin kirjoittaminen ja kaikki mikä vähänkin vaatisi huomion keskittämistä on hankalaa kun aina joku roikkuu puntissa. Kotona mulla ei ole hetkeäkään omaa aikaa, aina on vähintään vahdissa ja vuorossa oottaen et joku herää.
Entisestä elämästä ei ole jäljellä mitään asutaan maaseudulla ja paikkakunnalla missä mulla ei ole tuttuja eikä töitäkään tiedossa. Tuntuu että olen aina yksin kotona lasten kanssa.
Ei mieskään kyllä oikeestaan missään töiden lisäksi käy eikä baareissa ollenkaan mut se jotenkin on ainakin kesän onnistunut olemaan tässä niin ettei me vaan jotenkin olla edes tavattu! No, pikkuvauvan kanssa on vaikeaa olla saunamökin terassilla tai puutarhassa pitkiä kesäiltoja.
Elikkä mies on istunut pihalla valkoviinilasin ja kännykän kanssa koko kesän illat ja viikonloput!!!!
Kotona jumittaminen vauvan ja villin uhmaikäisen kanssa käy kyllä totisesti mielenterveyden päälle! Luulenpa, että aion olla sika ja vaihtaa kotihoidon tuen työttömyyskorvaukseen, laittaa lapset osapäivähoitoon ja kattella sitten pikkuhiljaa elämää eteenpäin. Kotiäitinä olo alkaisi jo riittää mulle, mutta pienemmän takia kannattaisi vielä jonkin aikaa jaksaa. Vanhempi on jo 2x vko muutaman tunnin. Tulot olleet meillä tosin sen verta nyt huonot, ettei ole ollut varaa 2 autoon, eikä maalla pääse minnekään ilman.
Meillä se oli mies, joka pyys lasta ja sano, et hoitaa häntä aina kun voi, eli kun tulee töistä, niin alko hoitaa lkasta, koska olin hoitanut lasta/lapsia koko päivän yksin, eli näytä tää teksti tai ainakin kerro, et muilla miehet hoitaa lapsia, aina kun voi, jos niitä kerran on halunnut. Eihän äiti jaksa hoitaa ilma apua lasta 24/7 yksin.
Muutenkaan sellasella miehellä ei tee mitään, jos jokainen ele pitää pyytää tekemään, sehän pitäisi tulla selkäytimen jatkeesta, samoin kuin äidilläkin, eli kun lapsi huutaa, ei etsitä äitä, vaan tuttia, joka lentää lapsen suuhun ja miehelle, ajattele, jollain lapsia on kaksikin, niinkuin meillä, ensin 4 lasta ja sitten kaksoset, ei siinä paljon miehen apua kysellä.
Toki miehelläkin pitää olla omaa aikaa, mutta perhe-elämässä sitä hoidetaan enimmäkseen lasta, ei äitikään jaksa yötäpäivää samaa. Ja kyllä tietokoneellakin saa työpäivän päätteeksi olla, kunhan vaan välillä muistaa sen ihanan lapsensa ja hänen tuttinsa, näin aluksi, kun lapsi kasvaa, myös perässä juokseminen kasvaa. Hiinhiiii...
Meillä oli jopa niin, et mies oli jo etukäteen mustasukkainen, HÄN HALUAA KANTAA VAUVAN ULOS SAIRAALASTA!!!! Hän pelkäsi että vauvan kannan joko minä tais isäni, joka haki meidät, koska meillä ei ollut autoa. Mulla taas ei olllut mitään mustasukkaisuutta, helpotti vaan kun joku halus tehdä jotain.
Meillä on kaks lasta, molemmat olleet hartaasti toivottuja. Mutta kyllä se olen minä ollut joka on lapset vauva aikana hoitanut. Tuntuu, että miehillä on sellainen on/off nappi isyyden suhteen (ainakin minun miehelläni). Silloin, kun minä olen kotona lasten kanssa, hän osallistuu tosi vähän lasten juttuihin. Mutta heti, kun lähden töihin niin hänestä löytyykin ihan yhtäkkiä huippu isä, joka hoitaa lapset hyvin, hoitaa kodin, laittaa ruokaa yms. En sitten tiedä mistä tämä johtuu, mutta ilmeisen yleinen ilmiö ainakin minun tuttava piirissäni. Että älä vielä huolestu. Mutta voisithan kokeilla, että jättäisit lapsen miehellesi ja lähtisit itse esim. shoppailemaan yms. "Joutuisivat" pärjäämään keskenään, ehkä avaisi miehesi silmiä edes vähän.
Miestenhän on ihan turha olettaa ymmärtävän vihjailua tms. Jos haluat muutosta se täytyy rautalangasta vääntää ja takoa miehen kovaan kalloon. Ja sittenkin se kysyy mikset oo sanonu? Emmä oo tienny, että sä kaipaat esim. omaa aikaa.
Moni äiti tosiaan omalla käytöksellään pitää huolen, ettei isän TARVITSE hoitaa lasta. Meillä minä saatan istua vaikka ihan lähistöllä tietokoneella ja jos vauva itkee kun tutti tippuu, en lähde samantien sitä antamaan. Niinpä se mies kyllä nostaa takamuksensa aika äkkiä ja menee vauvan luo, kun ei jaksa kuunnella itkua. :D
Meillä mies myös syöttää lasta, vaihtaa vaippoja, kylvettää lapsen. Tottakai minä lasta enimmäkseen hoidan, kun mies on töissä, mutta minusta ja isästäkin on ihan suotavaa, että isä viettää aikaa lapsen kanssa sitten iltaisin. Ei haluta, että isä jää lapselle etäiseksi, kuten meidän molempien lapsuudessa kävi. Mies myös onneksi välillä ihan itse sanoo, että voi hoitaa lasta, jos haluan tehdä omia juttuja. Tiedän, että saan onnellinen tuollaisesta isukista, mutta minusta pitäisi olla itsestäänselvyys, että myös isä hoitaisi lasta välillä. Koska yhdessähän se lapsi on tehty...