"Lapsiin ei ole koskaan sijoitettu niin paljon kuin nyt. Perheet viettävät aiempaa enemmän aikaa yhdessä ja lapsia arvostetaan.
Tästä ei voi päätellä, että valta olisi siirtynyt vanhemmilta lapsille, sanoo lastenpsykiatri Andre Sourander.
"Joissakin tilanteissa on varmasti niin,mutta se ei ole vanhempien, vaan koko yhteiskunnan muutos."
Souranderin mukaan vanhempia syyllistetään liikaa. Niin teki esim. saksalainen lastenpsykiatri Michael Winterhoffin muutama viikko sitten HS:ssä väittäessään, että 70 % saksalaislapsista on häiriintyneitä vanhempiensa vuoksi.
"Siinä leimattiin räikeästi koko sukupolvi häiriintyneiksi ja vanhemmat epäkelvoiksi."
Sourander muistuttaa, että Winterhoffin luvut eivät perustu tutkimukseen. Tutkimusten mukaan Euroopassa 20 %:lla lapsista on häiriökäyttäytymistä. Tapauksista suurin osa on lieviä. Silti se,että kasvatuksesta keskustellaan, on Souranderista tärkeää.
Souranderin mielestä vanhemmuutta ja lapsia leimataan kuten nuorisoa aiemmin. Nuorten on väitetty olevan entistä ongelmallisempia, vaikka mikään tutkimus ei näin todista. Sen sijaan esim. nuorten sosiaaliset taidot ovat parantuneet paljon.
Tutkimusten mukaan suomalaislasten käytöshäiriöiden määrä on pysynyt 20 vuotta suorastaan hämmästyttävän samana.
"Yhtä iso osa on uhmakkaita tai väkivaltaisia, yhtä iso osa varastelee."
Lasten huolestuttavaa käyttäytymistä esiintyy joka viidennessä suomalaisperheessä.Aina kyse ei ole psykologisesti luokiteltavista häiriöistä.
Avun hakeminen on yleistynyt huimasti. Kahdeksanvuotiaiden lasten vanhemmat hakevat apua kolme kertaa useammin kuin ennen. Joka kymmenes lapsiperhe on hankkinut apua terveydenhuollosta. "Kynnys on madaltunut."
Souranderin mukaan juuri matalan kynnyksen apua pitäisi lisätä, koska ongelmien hoitaminen varhain säästää yhteiskunnan varoja. Aikuisten psykiatriset ongelmat,rikollisuus ja itsemurhat ovat vahvasti yhteydessä siihen, kuinka ihminen on voinut kahdeksanvjuotiaana.
Käytöshäiriön tunnusmerkit täyttyvät, kun siihen liittyy väkivaltaisuutta, valehtelua, varastamista ja kiusaamista.
"Pojille tällainen kytös on jossain määrin tyypillistä, mutta huolestua voi, jos siitä tulee päivittäistä."
Pojilla käytöshäiriöt ovat hieman vähentyneet, mutta tytöillä lisääntyneet. Ongelmat ovat entistä vahvemmin kasautuneet samoihin perheisiin. Siksi vaikeat häiriöt ovat yhtä vaikeampia.
Syyt voivat olla lähtöisin niin lapsesta, ympäristöstä kuin vanhemmistakin, ja niihin ei ole patentiratkaisua. Toiset perheet pystyvät käsittelemään ongelmia, joihin toiset tarvitsevat ulkopuolista apua.
"Hyvään vanhemmuuteen ei ole keittokirjaa. Eri perheissä se koostuu eri asioista."
Tärkeintä on, että vanhemmat ovat valmiita muuttumaan ja hakemaan apuia. Itseään ei kannata syyllistää, ellei se lisää kiinnostusta opetella vanhemmuuden taitoja."
Yllä oleva on Anne Raskin artikkeli tämän päivän Helsingin Sanomista.
Tästä ei voi päätellä, että valta olisi siirtynyt vanhemmilta lapsille, sanoo lastenpsykiatri Andre Sourander.
"Joissakin tilanteissa on varmasti niin,mutta se ei ole vanhempien, vaan koko yhteiskunnan muutos."
Souranderin mukaan vanhempia syyllistetään liikaa. Niin teki esim. saksalainen lastenpsykiatri Michael Winterhoffin muutama viikko sitten HS:ssä väittäessään, että 70 % saksalaislapsista on häiriintyneitä vanhempiensa vuoksi.
"Siinä leimattiin räikeästi koko sukupolvi häiriintyneiksi ja vanhemmat epäkelvoiksi."
Sourander muistuttaa, että Winterhoffin luvut eivät perustu tutkimukseen. Tutkimusten mukaan Euroopassa 20 %:lla lapsista on häiriökäyttäytymistä. Tapauksista suurin osa on lieviä. Silti se,että kasvatuksesta keskustellaan, on Souranderista tärkeää.
Souranderin mielestä vanhemmuutta ja lapsia leimataan kuten nuorisoa aiemmin. Nuorten on väitetty olevan entistä ongelmallisempia, vaikka mikään tutkimus ei näin todista. Sen sijaan esim. nuorten sosiaaliset taidot ovat parantuneet paljon.
Tutkimusten mukaan suomalaislasten käytöshäiriöiden määrä on pysynyt 20 vuotta suorastaan hämmästyttävän samana.
"Yhtä iso osa on uhmakkaita tai väkivaltaisia, yhtä iso osa varastelee."
Lasten huolestuttavaa käyttäytymistä esiintyy joka viidennessä suomalaisperheessä.Aina kyse ei ole psykologisesti luokiteltavista häiriöistä.
Avun hakeminen on yleistynyt huimasti. Kahdeksanvuotiaiden lasten vanhemmat hakevat apua kolme kertaa useammin kuin ennen. Joka kymmenes lapsiperhe on hankkinut apua terveydenhuollosta. "Kynnys on madaltunut."
Souranderin mukaan juuri matalan kynnyksen apua pitäisi lisätä, koska ongelmien hoitaminen varhain säästää yhteiskunnan varoja. Aikuisten psykiatriset ongelmat,rikollisuus ja itsemurhat ovat vahvasti yhteydessä siihen, kuinka ihminen on voinut kahdeksanvjuotiaana.
Käytöshäiriön tunnusmerkit täyttyvät, kun siihen liittyy väkivaltaisuutta, valehtelua, varastamista ja kiusaamista.
"Pojille tällainen kytös on jossain määrin tyypillistä, mutta huolestua voi, jos siitä tulee päivittäistä."
Pojilla käytöshäiriöt ovat hieman vähentyneet, mutta tytöillä lisääntyneet. Ongelmat ovat entistä vahvemmin kasautuneet samoihin perheisiin. Siksi vaikeat häiriöt ovat yhtä vaikeampia.
Syyt voivat olla lähtöisin niin lapsesta, ympäristöstä kuin vanhemmistakin, ja niihin ei ole patentiratkaisua. Toiset perheet pystyvät käsittelemään ongelmia, joihin toiset tarvitsevat ulkopuolista apua.
"Hyvään vanhemmuuteen ei ole keittokirjaa. Eri perheissä se koostuu eri asioista."
Tärkeintä on, että vanhemmat ovat valmiita muuttumaan ja hakemaan apuia. Itseään ei kannata syyllistää, ellei se lisää kiinnostusta opetella vanhemmuuden taitoja."
Yllä oleva on Anne Raskin artikkeli tämän päivän Helsingin Sanomista.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Tässä olisihuostahulluuden luoneilla porvareilla selittämistä:
"Tutkimusten mukaan suomalaislasten käytöshäiriöiden määrä on pysynyt 20 vuotta suorastaan hämmästyttävän samana.
"Yhtä iso osa on uhmakkaita tai väkivaltaisia, yhtä iso osa varastelee." "
Tai tässä:
"Nuorten on väitetty olevan entistä ongelmallisempia, vaikka mikään tutkimus ei näin todista. Sen sijaan esim. nuorten sosiaaliset taidot ovat parantuneet paljon.
"
Hah hah sanon minä kaikille huostahulluille! Suomessa huostaanotot ovat räjähtäneet ÄLYTTÖMYYKSIIN jo 15 v sitten, EIKÄ SIIHEN OLE MITÄÄN MUUTA SELITYSTÄ OLEMASSA kuin porvarien markkinatalousajattelu, jopa lapsista tehtiin kauppatavaraa!
Toki myös hyvin toimeentulevien perheiden lapset ovat joutuneet kärsimään oikeistolaisten rahanahneudesta, mutta pääosa huostaanotoista tehdään kuitenkin pienituloisista perheistä, koska esim. toimeentulotuen hakeminen mahdollistaa yhteiskunnalle jopa rikollisen väliintulon perheen elämään.
Ongelmaperheiden määrä ja lasten käytöshäiriöiden määrä on pysynyt samana. kuin aina aikaisemminkin...
Miksi ihmeessä sitten huostaanottojen määrä on 20 vuodessa kaksinkertaistunut?
Kyllä tämän artikkelin jälkeen Aila Paloniemellä, lapsiasiavaltuutetulla ja muilla vastaavilla epämiellyttävillä lasten kaltoinkohtelun ankkureilla raksuttaa kovasti korvien välissä, miten saataisiin taas laittomuuksiin mennyttä huostaanottoinnostusta puolusteltua. Siis pönäköihin, valehteleviin huostahulluuden puolustajiin saadaan taas liikettä.
Älä adoptoi, ota huostaanotettu lapsi kotiisi !
Perhehoitoliiton ja muiden sijaislapsilla rahastavien järjestöjen syyskampanja.
Pridekoulutus ja saat oman huostatun sijaislapsen kotiisi.
Olet huostaanotetun lapsen äiti ja isä koulutuksen jälkeen.
Vieraannuttamisprosessia voivat häiritä lapsen vanhempien lupaukset, joita
he palavereissa esittävät.
Kaikki sijaislapset eivät ymmärrä kiintyä uuteen äitiin tai isään. Syynä voi olla kiintymys omiin vanhempiin.
Ei ennaltaehkäisevää sosiaalityötä, kodinhoitajia, tukea oppimisvaikeuksiin
tai taloudellista tukea ongelmaperheisiin.
Mutta rahaa on kunnilla huostaanottoihin ja järjestöjen bisnekset pyörivät.
Lastensuojeluväkivaltaa
Hesarissa oli maanantaina 22.8.2011 Kotimaa sivulla 8 Lastenpsykiatri Andre Souranderin artikkeli "Vanhempia syyllistetään liikaa".
Vanhemmuus ei ole hukassa sanoo lastenpsykiatri.
Hän ei halua ottaa kantaa siihen, millaista on hyvä vanhemmuus.
Jostain syystä vaikka juttu oli Kotimaa sivulla, se löytyy vain maksullisena Digiversiona.
Halutaanko asoita piilotella, vai rahastaa uutsella laittamalla se maksulliseksi?
Johannes Remy kirjoittaa aiheesta blogissaan.
http://www.johannesremy.com/blogi/2008/10/18/10
---
Onko vaehainen puuttuminen ja huoli jäänyt joidenkin taka-aivoon, vai takaraivoon?
Uuden Suomen blogissa Milja Saresvaara ottaa kantaa 16.2.2010.
Vanhempia syyllistetään liikaa.
Lue juttu ja 21 kommenttia.
http://miljasaresvaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/28702-vanhempia-syyllistetaan-liikaa
----
Vanhemmuus hukassa, taitaa olla tämänhetken muoti-ilmiö. Kaikki toistavat samaa Mantraa.
Näitä trendejä on noussut esiin vuosien varrella kymmenittäin.
Milloinka isät käyttävät lapsiaan seksuaalisesti hyväksi.
Miehet raiskaavat ja hakkaavat vaimojaan.
Naisten euro on 80 centtiä, jne, jne.
Anu Palosaari kirjoittaa blogissaan.
Vanhemmuus hukassa. Puutteellinen vanhemmuus.
Suomalaisen lapsilähtöisen lastensuojelun lempilausahdus vanhemmuutta arvioitaessa.
http://anupalosaari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/68537-vanhemmuus-hukassa
----
Onko syyllistäminen joidenkin tahojen virheellinen käsitys, joka johtaa suoranaiseen vainoamiseen?
Lapset ilman syyllisyyttä.
Kodin ilmapiiri vaikuttaa lapsen kehitykseen paljon enemmän, kuin konkreettiset kasvatusmenetelmät, sanoo vanhemmuutta tutkinut Kaisa Aunala.
Hyväkään kasvatus ei tue lasta, jos siihen liittyy syyllistävää kaksoisviestintää.
Lue lisää.
http://www.vihrealanka.fi/node/1227
----
Vanhemmuus hukassa.
Joskus tulee mieleen, että joku saa päähänsä jonkun asian, josta tulee "hitti", jota aletaan toistamaan, kuten kävi varhaisen puuttumisen ja huolivyöhykkeiden, lasten seksuaalisen hyväksikäytön kanssa, naisiin ja lapsiin kohdistuva väkivalta.
Lisäksi he kuuluvat johonkin järjestöön, jossa asiaa paisutellaan ja lobataan tiedotusvälineiden myötävaikutuksella päättäjien "takaraivoon".
Kirkko ja kaupunki ledessä 13.6.2011 oli aiheena Vanhemmuus hukassa.
Jkainen voi nähdä, että nuorukaisia notkuu mitään järkevää tekemättöminä kaupungin puistoissa, ostareilla ja asemilla.
Valitettavasti asiantuntijat vahvistavat tämän näppituntuman.
Kysymys. Keitä ovat nuo "näppituntuma asiantuntijat"?
Vastaus löytyy ehkä tässä artikkelissa.
http://www.kirkkojakaupunki.fi/paakirjoitukset/vanhemmuus-hukassa
---
Ei vanhemmuus ole yhtään sen enempää hukassa kuin se on ollut ikinä ennenkään.
Lastensuojelun vastuuhenkilöiden vain on täytynyt löytää jokin mantra toistettavakseen, jolla muka selittää käsiin räjähtäneitä huostaanottolukuja. Sourander kirjoittaa TODELLA asiaa!
Sen sijaan kokoomuspoliitikoilla olisi hyvin peljon selitettävää siinä, miksi heillä on ollut lakien kunnioittaminen hukassa. Miksi kuntia ei ole laitettu aisoihin lakien noudattamisen suhteen? Miksi lapsia otetaan huostaan peruspalvelujen puutten takia? Miksi sijaishuoltopaikkoja ei valvota? Miksi huostaanottojen käsittelyä ei ole jo vuosia sitten siirretty käräjäoikeuksiin?
Sanalla sanoen:
Miksi tässä yhteiskunnassa on IHMISYYS hukassa?26
Ihmisyys hukassa.
Tässä täyttyy varmastikin ihmisyyden puutteet.
Lastenkodista karannut 16-vuotias tyttö asui kadulla yli seitsemän kuukautta.
Ilta-Sanomat 16.11.2008.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/Lastenkodista karannut asui yli puoli vuotta kadulla/art-1288339916687.html?ref=lk_is_ko_1
---
Miksi huostaanotot ovat räjähdysmäisesti kasvaneet, vaikka nämä luvut ovat pysyneet ennallaan viimeiset 20 v?
"Tutkimusten mukaan suomalaislasten käytöshäiriöiden määrä on pysynyt 20 vuotta suorastaan hämmästyttävän samana.
"Yhtä iso osa on uhmakkaita tai väkivaltaisia, yhtä iso osa varastelee."
Siinäpä vasta huostahulluille pohtimista.
Ennen vanhaan lapset saivatkin elää ihan rauhassa kenenkään välittämättä rapajuopoilla ja vahingoittavissa oloissa. Vieläkin monet lapset joutuvat elämään perheissä, missä vanhempien päihdeongelmat sekä mielenterveys- ja persoonallisuushäiriöistä johtuvat laiminlyönnit ja turvattomuus jättävät lapsiin vakavat henkiset vauriot.
Ikävä kyllä noin joka viidennen lapsen elämä menee pilalle vanhempien ongelmien vuoksi. Olen kyllä sitä mieltä, että näihin ongelmiin pitäisi saada tehokkaammin apua: päihdekuntoutusta ja mielenterveyspalveluita. Mutta kaikki vanhemmat eivät tosiaankaan huomaa vikaa itsessään ja omassa tavassaan kohdella lapsiaan!
Suurin osa vanhemmistaa haluaa varmasti lapsilleen parasta, mutta jotkut eivät kykene antamaan edes riittävää hoitoa. On olemassa väkivaltaisia ja henkisesti lapsiaan pahoinpiteleviä vanhempia, ja kyllä, lapset pitää saada tällaisista perheistä turvaan!
Onneksi nykyään yhä useampi lapsi saa apua. Vankiloiden vangeista muuten yli 90%:lla on takanaan lapsuus väkivaltaisten vanhempien hoivassa, turvaton kiintymyssuhde ja huono-osaisuus näin periytyy sukupolvelta toiselle. Huostaanotto on yksi tapa katkaista tämä kierre.
Joka viides lapsi kärsii vanhemmista, joilla on alkoholiongelma. Huostaanottoluvut saataisiin laskuun jo sillä, samoin kuin lapsille riittävän hyvä lapsuus, että vanhemmat lopettaisivat sen ylenmääräisen viinalla läträämisen!
Ei huostahulluus ole auttanut kuin harvoja.
Ja juurihan ketjussa edellä PLUS aloituksessa todettiin, että lasten käytöshäiriöluvut ovat pysyneet samoina...
Fyysisesti väkivaltaisia ja henkisesti lapsiaan pahoinpiteleviä vanhempia on ollut niin kauan kuin maa ihmisiä päällään kantaa ja TULEE MYÖS AINA OLEMAAN, eivät huostaanotot tätä tosiasiaa kykene muuksi muuttamaan.
Milla88 kuuluu näköjään niihin henkilöihin, jotka sokeasti ihannoivat huostaanottohysteriaa. Kannattaisi miettiä, ennen kuin sanoo ä´"onneksi", kun lapsia otetaan huostaan hyvistä perheistä sijaishuoltoon pahoinpideltäväksi, eikä se vanhempien raittius ole aina niin taattua sielläkään.
Ei minunkaan lapseni nähnyt väkivaltaa - ei fyysistä, eikä psyykkistä - ennen kuin sijaishuollossa. Hyvien sosiaalityöntekijöiden ansiosta hänen huostaanotto-kauhukokemuksensa jäi vain muutamaan kuukauteen, mutta niitä traumoja kyllä sitten paikkailtiin vuosia jälkeen päin lapsen kotiuduttua.
Ja miksi muuten alkoholistiperheiden lapset jäävät edelleen useinhuostaanottamatta vielä nykyäänkin? Täysin ala-arvoista, epäinhimillistä ja moraalitonta koko uusliberalistien luoma lapsibisnes! Sillä ei ole mitään tekemistä todellisen lasten edun kanssa kuin äärimmäisen harvoissa tapauksisa kaikista huostaanotettujen määrästä viimeisen 20 voden aikana.
Sokeat huostahulluuden kannattajat ovat typeriä, tietämättömiä tolloja ja sen toteuttajat moraalittomia ja itsekkäitä, lakeja rikkovia roistoja.
Mitä muuta on kuin typeryyttä väittää nykyoloissa, että lapset muka huostaanottamalla saadaan huonoista kodeista parempiin!
Ei niin tapahdu kuin aniharvojen kohdalla!
Tuollaiset sokeat tolvanat saisivat mennä kuuntelemaan niiden ammattiauttajien mielipiteitä, jotka ovat vuosien ajan terapioineet KOTIUTUMISEN JÄLKEEN niitä lapsia, jotka on laittomasti riistetty hyvästä kodista tosi huonoihin sijaishuollon olosuhteisiin!
Tervemenoa vain kuntelemaan oikein omin korvin, miten asiat todellisuudessa ovat! Muuttuisi nopeasti tuollaisten MIlla-länkyttäjien ääni kellossa.
Kukas ne lapset pelastaa luonnevammaisilta sijaishuollon edustajilta?
Ja alkoholisteilta?
Ja väkivallalta sijaishuollossa?
Mistä tuo tieto, että jokaisen vangin taustalla (90%) on väkivaltaiset vanhemmat ?
Entä tieto, että taustalla on lähes jokaisella vangilla hoitamaton keskittymishäiriö tai muita syviä oppimisen ongelmia, joihin ei todellakaan mitään tukea ole koskaan tarjottu. Kun ei koulussa kykene keskittymään, on todistus heikko ja jatko-opinnot kiven alla ja tulevaisuus vankilassa odottaa.
Suomessa 1,1 miljoonaa alaikäistä ja joka viides lapsi kärsii päihdevanhemmista. ??? siis 220 000 lasta kärsii päihdevanhemmista ???
Miksi vanhemmat, joilla mielenterveysongelmaa ( esim. masennus /ahdistus) eivät saa mitään riittävää tukea ja apua ongelmiinsa ?
Huostassa jo 17 000 lasta ja lastensuojelun asiakkuudessa 70 000 lasta. Kyllä nämä luvut kertovat puuttuvista peruspalveluista, joita nyt huostilla hoidetaan.
Huostan jälkeen lapset syrjäytyvät , heillä ei ole mitään turvaa tulevaisuuteen.
Aloittaja on oikeassa!
Älyttömyyksiin menneellä suomalaisvanhempien haukkumisella peitellään vain sitä epäinhimillistä liiketoimintaa, jota lastensuojeluksi vieläkin kutsutaan.
Väieläkö nykyään otetaan juopoilta vanhemmilta lapsia huostaan?
Tuntuu, että se on jo käynyt vanhanaikaiseksi syyksi huostaanotolle, niin paljon mukavampi on lähettää rahastettavaksi hyvien perheiden hyvin kasvatettuja lapsia.
Niin, ja kyllähän neurologisia lapsia riittää joka tapauksessa, porvarit kun eivät ole pitäneet tärkeänä heidän kuntoututtamistaan. Minä kyllä AS-lapsen vanhempana tiedän tasan tarkkaan, minkä verran kuntoutus kannattaa.
Se on lapsen etu ja se on myös yhteiskunnan etu pitemmän päälle, kun vältytään syrjäytymiskustannuksilta, työvoiman menetyksiltä jne.
Meidän tehtävämme on muuten puhua myös päihdeperheiden lasten puolesta.
Koska jos lapsi todella tulee päihdekodista, ei häntä välttämättä puolusta kukaan. Silloin lapsi on täysin puolustuskyvytön uhri, jos vanhemmat eivät jaksa pitää häneen yhteyttä omien ongelmiensa takia. Eikä joka huostaanotettu TODELLA pääse hyvään sijaisperheeseen, vaikka sijarit niin haluavat asian ymmärtääkin.
Sen toki tiedän myös, että päihdeperheiksi on ihmisiä leimattu myös täysin olemattomin perustein, samoin mielenterv.ongelmaisiksi jne.
Onko lastensuojelussa odotettavissa muutoksia?
Awen Oy luento 16.2.2012.
Manipulaatio vallankäytön välineenä.
Hannu Lauerma. Ihmisen johdateltavuus
Marja Peura. Pimeää terapiaa.
Kohdderyhmät.
http://www.awen.fi/ohjelmat/Manipulaatio vallankayton valineena_16.2.2012..pdf
----
Awen luennoitsija Maria Peuran aiheena on Pimeää terapiaa.
Ilmeisesti hän on oikea henkilö luennoimaan aiheesta.
Löysin netistä hänen vuonna 2001 julkaisen kirjan nimeltä
On takkautesi ääretön.
Kirja kertoo päihteistä ja insestistä.
Kirja-arvostelu.
Maria Peuran, 30, esikoisromaani on yhteiskunnallisesti hyvin tärkeä kirja. “On rakkautes ääretön” kertoo insestistä. Kirja riisuu säälimättä paljaaksi aiheeseen liittyvän raakuuden ja häpeän, vihan ja säälin. Se pakottaa katsomaan pahuutta silmiin ja herättää niin vahvoja reaktioita, että lukuelämys tavallaan katoaa. Shokeeraava tarina vie helposti huomion pois Peuran kirjallisesta lahjakkuudesta. Onneksi tekstin ja teeman välillä on ristiriita; kieli on kauniin runollista, säkenöivää, jopa valoisaa.
Seitsemänvuotias Saara on jätetty ukin ja mummon hoiviin, äiti ja isä selvittelevät alkoholi- ja parisuhdeongelmiaan. Ukki juo, hakkaa mummoa ja käyttää Saaraa hyväksi. Toistuvia yksityiskohtaisia raiskauskuvauksia on kiduttava lukea. Saaran ystävyys lähimökin Pentin kanssa tuo tarinaan tarpeellista lämpöä. Harvassa ovat ihmissuhteet, joissa ei ole vinoutumaa. Umpipahan ja saastaisen tarinan lopussa pilkottaa kuitenkin lohtu.
Miljöö on pohjoinen Kiekerön kylä. Peura opiskelee dramaturgiaa Teatterikorkeakoulussa, mutta kotipaikan, Lapin Pellon tunnelmat elävät hänessä tiukasti. Romaanin mielentila on sama kuin pellolaisen Timo K. Mukan ja viereisen kylän kasvatin Rosa Liksomin teksteissä. Murre on dialogeissa luontevaa. Saaran sisäisen maailman kieli on ajatusten laukkaa, pakoa sadun ja yliluonnollisen maailmaan.
Lapsen näkökulman valinta asettaa vaatimuksia, jotka Peura hyvin täyttää. Jotkut sananvalinnat oudoksuttavat, mutta kokonaisuus on eheä ja tarinan logiikka uskottava.
Romaanissa on kaksi ääntä: pahan ääni ja viattoman ääni. Näin katoaa liian helppo tuomittavuus. Rikoksen tekijän sisäinen ääni on taitavasti kuvattu, samoin viattoman lapsen. Hänen vääristyneisiin ajatuksiinsa tulee paljon pahaa: kuolema, kiroilu ja ahdistus sekä sääli ukkia kohtaan.
Peura kylvää tekstiinsä elämän ja kuoleman kuvia. Saaran ajatukset täyttyvät valon ja kukkien kuvista, toisaalta häntä piinavat myyttiseksi kohoava pahuuden tahraama sirkkeliaukio, piirroshirviöt, veri ja ajatukset hukuttautumisesta. Raamatun symboliikalla on uskonnollisessa ympäristössä kasvaneelle lapselle omat merkityksensä. Saara kutsuu apuun Jeesusta ja kokee mielessään ristiinnaulitun kohtalon.
Läpi tarinan lukijan mielessä on kysymys: tapahtuiko tämä todella? Romaanissa insesti periytyy suvussa, niin se tapaa tehdä todellisuudessakin. Kuinka paljon näitä kohtaloita mahtaakaan olla? Onko joka kylässä oma vaiettu häpeänsä? Ehkä romaanin Saaran puheenvuoron jälkeen niistä uskalletaan kertoa.
Odotan kiinnostuneena Peuran seuraavaa teosta – jospa sen aihe olisi edes vähän vähemmän kauhea.
Nina Gimishanov
-----
Hannu Lauerma luennoi Awen Oyn tilaisuudessa 16.2.2012.
Aiheena johdateltavuus.
Johdatellanko ja huijataanko myös lastesuojelijoita?
Lainaus.
Usko, toivo ja huijaus – rohkaisua, johdattelua vai psykoterroria?
Ihmisiä voidaan kasvattaa, ohjata ja tukea mutta myös manipuloida. Tapoja on lukemattomia. Suggestioon ja hämäämiseen pohjautuvat vaikuttamistavat elävät niin lähihistoriassamme, arkielämässämme kuin päivänpolitiikassakin. Jokainen viesti ei kuitenkaan ole suggestio: kaksi ynnä kaksi on neljä ilman suggestiotakin. Suggestioilmiöihin ja kriminaalipsykiatriaan paneutunut ylilääkäri, psykoterapeutti ja dosentti Hannu Lauerma tarttuu uutuuskirjassa ”Usko, toivo ja huijaus” moniin ajankohtaisiin asioihin.
Hannu Lauerman kirjaa Usko, toivo ja huijaus – Rohkaisusta johdattelun kautta psykoterroriin voidaan lukea historiaan melko laajalti viittaavana humpuukin ja manipuloivan ohjauksen pohdintana, jonka tarkoitus on muistuttaa siitä, kuinka hyödyllistä vähäinenkin rationaalisuuden valo usein olisi. Suojautuakseen manipuloinnilta täytyy ymmärtää oma johdateltavuutensa. Tämä ei tee ihmisestä vainoharhaista vaan vapaamman.
Kirja osoittaa, kuinka rationaaliseksi kuvitellussa maailmassamme on edelleen joitakin syvään juurtuneita taikauskolle ja irrationaalisuudelle alistavia piirteitä. Hyvästä koulutuksesta huolimatta johdateltavuus, manipuloitavuus ja alttius suggestioille saattaa vaikuttaa maailmanpolitiikkaankin. Ajankohtaisia teemoja, joita kirja käsittelee, ovat mm. seuraavat: huijaus ja johtajuus, uskomushoidot, ketä hyödytti uutisointi Guantánamo Baystä, psykologinen sodankäynti ja terrori, väkivaltaiset kultit ja niiden jäsenet.
- Ihmisten rahastaminen ja johdattelu näennäistieteellisin perustein, mystiikan avulla, näyttävien kuvien keinoin ja periaatteiltaan alkeellisin suggestioin on yleistä. Tämä ei olisi mahdollista, jos kriittinen ajattelu olisi suuremmassa suosiossa, toteaa Hannu Lauerma.
Myös vaativissa tehtävissä toimivat asialliset ihmiset ovat monien yllätykseksi joutuneet huijareiden ja heidän käyttämiensä ennustusten, kirousten tai muiden suggestioiden uhreiksi ja menettäneet omaisuuksia. He nielevät usein tappionsa hiljaa, koska häpeävät tapahtunutta.
Järjen käyttö ei tee ihmisestä mielikuvituksetonta, ihanteetonta tai haltioitumiseen kykenemätöntä. Järjen avulla mielikuvituksesta, ihanteista ja haltioitumisesta saa enemmän irti. Elämän voi halutessaan nähdä myös mysteerinä selkeämmin, jos päätyy järjen avulla toteamaan, ettei järki selitä kaikkea. Rakkautta voi mainiosti pitää suurimpana asiana elämässä samalla hyvin tietäen, ettei sitä voi mitata.
Lisätietoja:
- LT, dos., ylilääkäri Hannu Lauerma, Psykiatrinen vankisairaala, puh. (02) 230 2160, 050 511 7660, sähköposti: [email protected]
- kustannusjohtaja Marita Komi, Kustannus Oy Duodecim, puh. (09) 6188 5402, 050 336 9602, [email protected]
Kirjamyynti Duodecimin toimistoissa ja verkossa www.duodecim.fi/kirjat sekä Suomalaisessa kirjakaupassa www.suomalainen.com ja muissa kirjakaupoissa
Kokonaisuutta ajatellen hyvin harvat lapset todella hyötyvät huostaanotoista.
Silloin onkin yleensä LAINmukainen huostaanotto päihde- tai väkivaltaperheesta, mutta ilmeisesti huonoista oloista tulevien lasten määrä on liian pieni nykyisen lapsibisneksen tarpeisiin verrattuna.
Lisäksi lapsella on vielä onni mukanaan päästä hyvään sijoituspaikkaan, mikä sekään ei ole itsestäänselvyys huostaanottomarkkinoilla.
Ainut asia, jossa Milla88 on suoraan oikeassa, on vaatimus nostaa päihde- ja mt-palvelut lakien edellyttämälle tasolle. Itse lisään vielä, että päihdevalistusta ja raittiuskasvatusta koko tälle viinassa uivalle kansalle!
Mutta tässä väitteessään Milla88 on surkean väärässä: "Onneksi nykyään yhä useampi lapsi saa apua."
Selvään kirjoittaja kuvittelee kaikkien huostaanotettujen saavan apua ja tuollainen väite tekee paljon pahaa niille lapsille, jotka huostaanotoista kärsivät. On enemmän kuin törkeää tukea lapsia vammauttavaa ja lakeja rikkovaa huostaanottoteollisuutta tuollaisilla väärillä väitteillä.
Milla88:n väitettä vastaan todistaa myös se tosiasia, että lasten käytöshäiriöt eivät ole todistetusti lisääntyneet viimeisen 20-25 vuoden aikana. Miksi sitten huostaanottojen määrä on yli kolminkertaistunut kyseisenä aikana?
Elämän Siipirikot ry järjestö.
Syrjäytyneiden ihmisten auttaminen.
Aihena mm Sossun mielivalta lasten huostaanotoissa.
Selaa sivuja, ja aiheita.
http://elmnsiipirikotry.nettisivu.org/vaalit-sosiaaliturva-ja-sosiaaliasiat-ylipaata-ym/huostaanotot-ilmiannot-alas-ensisijaisesti-avohuolloin-tuetaan/
-------
Anna Leena Härkönen oli tänään vieraana Strada ohjelmassa.
Aiheena sijaisvanhemmuus.
Härkönen oli lukenut netissä ja lehdissä keskusteluita aiheesta ja tehnyt siitä kirjan.
Härkönen kritisoi vanhemmuuteen liittyviä odotuksia ja vaatimuksia, hänen mielestä ne tahot, jotka puhuvat lasten kasvatuksesta heiltä puuttuu suhtellisuuden taju.
Kuuntele haastattelu > klikkaa.
Ruudun alareunassa on linkki, jossa voit kommentoida aihetta.
http://tv1.yle.fi/juttuarkisto/anna-leena-harkonen-kettu-tai-joku-tammonen
------
Siinä mielessä Sourander on väärässä, että pienituloisten ei ole varaa tehdä osa-aikatyötä, joten päivät venyvät matkoineen 10-tuntisiksi. Joten mitä pienemmät lapset, sitä vähemmän vanhemmat ehtivät viettää työpäivinä aikaa heidän kanssaan. Pienet menevät nimittäin nukkumaan jo hyvin aikaisin, ei yhteistä aikaa paljon jää töistä ja tarhasta tulon jälkeen.
Mutta porvarithan poistivat minimipalkkalain, että syytös tästä kuuluu heille ja yksin heille.
On se vain ihme, että itsekkääle porvarille ei ikinä riitä se, että itsellä menee hyvin, jos se ei tapahdu toisten kustannuksella.