Hätäkutsun edelleen lähetys?

Ei VHF ole reliikki, olet käsittänyt asian ihan väärin. VHF on ainoa laite jolla venekunnat pystyy keskustelemaan keskenään merellä jos sattuu jotain tämäntapaista.

minor700 kirjoitti:

Ei VHF ole reliikki, olet käsittänyt asian ihan väärin. VHF on ainoa laite jolla venekunnat pystyy keskustelemaan keskenään merellä jos sattuu jotain tämäntapaista.

VHF-hätäkutsuun on kaikkien kynnelle kykenevien tarjottava apuaan. Mikä soittaa puhelimella meripelastukseen voi avun kestää pitkäänkin, vaikka lähistöllä olisi auttamaan pystyvä muu alus

että näin kirjoitti:

VHF-hätäkutsuun on kaikkien kynnelle kykenevien tarjottava apuaan. Mikä soittaa puhelimella meripelastukseen voi avun kestää pitkäänkin, vaikka lähistöllä olisi auttamaan pystyvä muu alus

Lue lisää

Vaan siihen kun ei ole luottamista, että niissä aluksissa hätäkutsua huomataan tai ollaan huomaavinaan.

19 kirjoitti:

Vaan siihen kun ei ole luottamista, että niissä aluksissa hätäkutsua huomataan tai ollaan huomaavinaan.

Ainoastaan itseensä on luottaminen. Tuhannen kertaa parempi silti todennäköisesti läheltä saatava apu kuin keskelle Suomenlahtea rannasta varmasti lähtevä. Se apu kun lähtee rannaltakin varmemmin vhf:llä kuin kännykällä.

Lakiteksti taas on melkoisen kova hätätapausten huomiotta jättämisen osalta ja VTS on tietoinen pakollisella kuuntelulla olevien alusten sijainneista.

entä sitten? kirjoitti:

Ainoastaan itseensä on luottaminen. Tuhannen kertaa parempi silti todennäköisesti läheltä saatava apu kuin keskelle Suomenlahtea rannasta varmasti lähtevä. Se apu kun lähtee rannaltakin varmemmin vhf:llä kuin kännykällä.

Lakiteksti taas on melkoisen kova hätätapausten huomiotta jättämisen osalta ja VTS on tietoinen pakollisella kuuntelulla olevien alusten sijainneista.

Lue lisää

Reality check: milloin viimeksi joku huviveneilijä on Suomen aluevesillä tai niiden läheisyydessäkään saanut apua kauppalaivalta VHF-kutsun perusteella? Taitaa mennä jonnekin vuoteen miekka ja kivi. Kännykällä tehtyihin avunpyyntöihin taas viranomaiset ja heidän välityksellään meripelastusyhdistykset vastaavat satoja kertoja vuodessa.

Olisi rohkeaa sanoa, että vhf olisi täysin hyödytön. Mutta toisaalta, eipä sen hyödyistäkään ole enää pitkään aikaan ollut realistista näyttöä.

fgegbfvsd kirjoitti:

Reality check: milloin viimeksi joku huviveneilijä on Suomen aluevesillä tai niiden läheisyydessäkään saanut apua kauppalaivalta VHF-kutsun perusteella? Taitaa mennä jonnekin vuoteen miekka ja kivi. Kännykällä tehtyihin avunpyyntöihin taas viranomaiset ja heidän välityksellään meripelastusyhdistykset vastaavat satoja kertoja vuodessa.

Olisi rohkeaa sanoa, että vhf olisi täysin hyödytön. Mutta toisaalta, eipä sen hyödyistäkään ole enää pitkään aikaan ollut realistista näyttöä.

Lue lisää

kuluneena kesänä kolme kertaa olen vhf:llä kuullut keskustelun avunpyytäjän ja meripelastuksen välillä. hommahan menee niin että meripelstuskeskus on ensisijainen kuittaaja näille ja muiden ei kuulu väliin mennä paitsi ellei MP vastaa tai MP pistää edelleen avunpyynnön muille aluksille kuitattuaan/arvioituaan tilantteen.

vhf kirjoitti:

kuluneena kesänä kolme kertaa olen vhf:llä kuullut keskustelun avunpyytäjän ja meripelastuksen välillä. hommahan menee niin että meripelstuskeskus on ensisijainen kuittaaja näille ja muiden ei kuulu väliin mennä paitsi ellei MP vastaa tai MP pistää edelleen avunpyynnön muille aluksille kuitattuaan/arvioituaan tilantteen.

Lue lisää

Niin ja mitä sitten? Kysymyshän oli, milloin viimeksi joku on näillä vesillä saanut apua kauppalaivalta VHF-kutsun perusteella? Haettiin siis todellista esimerkkiä tueksi sille väitteelle, että yhteyden saaminen suoraan lähettyvillä oleviin aluksiin olisi jotenkin merkittävästi turvallisuutta lisäävä ominaisuus.

Jos ne kolme kuulemaasi keskustelua muuten olivat avunpyyntöjä, niin olet tilastokummajainen. Ovat nimittäin sellaisia harvinaisuuksia, että sinun täytyy kuunnella vhf:aa melkeinpä 24/7 noin monta kuullaksesi.

fgegbfvsd kirjoitti:

Niin ja mitä sitten? Kysymyshän oli, milloin viimeksi joku on näillä vesillä saanut apua kauppalaivalta VHF-kutsun perusteella? Haettiin siis todellista esimerkkiä tueksi sille väitteelle, että yhteyden saaminen suoraan lähettyvillä oleviin aluksiin olisi jotenkin merkittävästi turvallisuutta lisäävä ominaisuus.

Jos ne kolme kuulemaasi keskustelua muuten olivat avunpyyntöjä, niin olet tilastokummajainen. Ovat nimittäin sellaisia harvinaisuuksia, että sinun täytyy kuunnella vhf:aa melkeinpä 24/7 noin monta kuullaksesi.

Lue lisää

Näyttää siltä, ettei turvallisuusajattelun perusteet ole oikein keskustelijoilla hallussa. Kovin moni lähtee siitä, että riittää, jos hätäkutsun saa melkein joka paikassa perille ja useimpiin tapauksiin nähden apua riittävän nopeasti paikalle. Jos ei lähdettäisi siitä mistä Mr. Murphy aikoinaan, ei lentoturvallisuudesta voitaisi puhua. Mr. Murphy oli todellinen henkilö ja lentokoneinsinööri. Hänen alkuperäinen aksioomansa oli muotoa: "Jos jokin voi mennä vikaan, se voi tapahtua pahimmassa mahdollisessa paikassa". Tätä periaatetta pitää noudattaa myös merellä. Tilastot ovat täysin yhdentekeviä asiassa. Jos hätätapauksia yleisesti ottaen syntyy vähän ja suurimman osan niistä pystyy hoitamaan soittamalla kännykällä viranomaiselle, se ei täytä läheskään herra Murphyn vaatimusta. Isot otsikot syntyvät nimenomaan tilanteista, joissa epätodennäköinen on tapahtunut, enkä minä ainakaan niihin otsikoihin halua päästä huononakaan päivänä.

Merkillisesti muuten vhf-keskustelu junnaa aina samassa hätäradiokysymyksessä. Eihän vhf:ää ainoastaan sitä varten hankita, minulla ainakin se on ollut käytössä useaan otteeseen muutenkin, usein pakollisena välineenä kilpailuissa. Jopa 6 mR veneiltä vaadittiin kannettavan vhf:n käyttöä MM-kilpailuissa. Kovin monelle on tainnut kyllä tulla kynnys tangentin painamiselle ja vhf:n käytölle. Jos tuntuu siltä, että laite puraisee, on helpompaa kaivella tuttua kännykkää taskusta kuin pyydellä apua sinällään käyttökelpoisemmalla tavalla. Puhumattakaan siitä, ettei halua tunnustaa kaikille horisontissa oleville löpön loppuneen.

fgegbfvsd kirjoitti:

Niin ja mitä sitten? Kysymyshän oli, milloin viimeksi joku on näillä vesillä saanut apua kauppalaivalta VHF-kutsun perusteella? Haettiin siis todellista esimerkkiä tueksi sille väitteelle, että yhteyden saaminen suoraan lähettyvillä oleviin aluksiin olisi jotenkin merkittävästi turvallisuutta lisäävä ominaisuus.

Jos ne kolme kuulemaasi keskustelua muuten olivat avunpyyntöjä, niin olet tilastokummajainen. Ovat nimittäin sellaisia harvinaisuuksia, että sinun täytyy kuunnella vhf:aa melkeinpä 24/7 noin monta kuullaksesi.

Lue lisää

Kuten totesin niin MP on ensisijainen kuittaaja ja pelastuksen edelleen organisoija. Sitä varten kauppalaivat eivät vastaa kutsuun noin vain. varmasti osallistuvat jos MP:n pyyntö tulee ja saavat vhf:llä suoraan yhteyden sen jälkeen pelastettavaan. Pelastuksen aikana varmasti monipuolisempi yhteyden pitoon kuin matkapuhelin.

VHF päällä kulussa ollessa, joten niin niitä kuulee.
En mitenkään väheksy matkapuhelimen käyttöä, mutta vhf:lläkin kuitenkin edelleen joku kommunikoi.

niin juuri kirjoitti:

Näyttää siltä, ettei turvallisuusajattelun perusteet ole oikein keskustelijoilla hallussa. Kovin moni lähtee siitä, että riittää, jos hätäkutsun saa melkein joka paikassa perille ja useimpiin tapauksiin nähden apua riittävän nopeasti paikalle. Jos ei lähdettäisi siitä mistä Mr. Murphy aikoinaan, ei lentoturvallisuudesta voitaisi puhua. Mr. Murphy oli todellinen henkilö ja lentokoneinsinööri. Hänen alkuperäinen aksioomansa oli muotoa: "Jos jokin voi mennä vikaan, se voi tapahtua pahimmassa mahdollisessa paikassa". Tätä periaatetta pitää noudattaa myös merellä. Tilastot ovat täysin yhdentekeviä asiassa. Jos hätätapauksia yleisesti ottaen syntyy vähän ja suurimman osan niistä pystyy hoitamaan soittamalla kännykällä viranomaiselle, se ei täytä läheskään herra Murphyn vaatimusta. Isot otsikot syntyvät nimenomaan tilanteista, joissa epätodennäköinen on tapahtunut, enkä minä ainakaan niihin otsikoihin halua päästä huononakaan päivänä.

Merkillisesti muuten vhf-keskustelu junnaa aina samassa hätäradiokysymyksessä. Eihän vhf:ää ainoastaan sitä varten hankita, minulla ainakin se on ollut käytössä useaan otteeseen muutenkin, usein pakollisena välineenä kilpailuissa. Jopa 6 mR veneiltä vaadittiin kannettavan vhf:n käyttöä MM-kilpailuissa. Kovin monelle on tainnut kyllä tulla kynnys tangentin painamiselle ja vhf:n käytölle. Jos tuntuu siltä, että laite puraisee, on helpompaa kaivella tuttua kännykkää taskusta kuin pyydellä apua sinällään käyttökelpoisemmalla tavalla. Puhumattakaan siitä, ettei halua tunnustaa kaikille horisontissa oleville löpön loppuneen.

Lue lisää

Et ole tainnut ikinä opiskella riskianalyysia? Kaikkiin riskeihin ei kannata varautua. Joskus on sanottu, että merenkulussa tarvitaan 10-kertainen varmuus maaliikenteeseen nähden ja ilmailussa 100-kertainen. Oltiinpa mitä mieltä hyvänsä kertoimista, faktana pysyy, että ilmailussa on otettava paljon enemmän varman päälle. Siksi tuo vertauksesi on toivottomasti metsässä. Ei turvallisuusajattelussakaan ole järkevää yrittää varautua kaikkiin riskeihin, ainoastaan niihin, joiden voi olettaa toteutuvan joskus omalla veneilyurallaan.

Mutta juuri hätäradiokysymys on normaaliveneilijöiden kannalta olennaisin. Suurin osahan meistä (moottoriveneilijöistäliki 100% ja purjeveneilijöistäkin ehkä 80-90%) ei osallistu mihinkään kilpailuihin, joten meillä ei ole mitään muuta tarvetta vhf-laitteelle kuin sen mahdollinen arvo turvallisuusvälineenä.

vhf kirjoitti:

Kuten totesin niin MP on ensisijainen kuittaaja ja pelastuksen edelleen organisoija. Sitä varten kauppalaivat eivät vastaa kutsuun noin vain. varmasti osallistuvat jos MP:n pyyntö tulee ja saavat vhf:llä suoraan yhteyden sen jälkeen pelastettavaan. Pelastuksen aikana varmasti monipuolisempi yhteyden pitoon kuin matkapuhelin.

VHF päällä kulussa ollessa, joten niin niitä kuulee.
En mitenkään väheksy matkapuhelimen käyttöä, mutta vhf:lläkin kuitenkin edelleen joku kommunikoi.

Lue lisää

On se edelleen aika hämmästyttävää, jos olet kauden kuluessa kuullut 3 vhf-hätäkutsua. Niitä tapahtuu kaudessa jotain 15-20 yhteensä kaikilla Suomen merialueilla, joten aika pirun tarkkaan jatkuvasti sinun radiosi täytyy olla auki, jos noin monta onnistut kuulemaan. Melkein uskaltaisin sanoa, että kolme veneen radioon kuuluvaa hätäkutsua on 100% niistä, joita on teoreettisesti mahdollista osua kuulemaan, jos radio on toukokuun alusta syyskuun loppuun taukoamatta auki ja veneilijä istuu koko sen ajan päivystämässä.

28 kirjoitti:

On se edelleen aika hämmästyttävää, jos olet kauden kuluessa kuullut 3 vhf-hätäkutsua. Niitä tapahtuu kaudessa jotain 15-20 yhteensä kaikilla Suomen merialueilla, joten aika pirun tarkkaan jatkuvasti sinun radiosi täytyy olla auki, jos noin monta onnistut kuulemaan. Melkein uskaltaisin sanoa, että kolme veneen radioon kuuluvaa hätäkutsua on 100% niistä, joita on teoreettisesti mahdollista osua kuulemaan, jos radio on toukokuun alusta syyskuun loppuun taukoamatta auki ja veneilijä istuu koko sen ajan päivystämässä.

Lue lisää

Höpö, höpö. Kesäkaudella meripelastuskeskukset vastaanottavat lähes päivittäin avunpyynnön VHF-kanavilla. Aika harvassa tapauksessa tosin joudutaan käynnistämään hätäliikenne.

Mhin numeroon muuten teet merellä hätäilmoituksen jos olet Viron tai Ruotsin SAR-vyöhykkeellä ? Aika monta sunnuntai veneilijääkin taitaa Suomenlahden joka päivä ylittää.

J.J.Peltsi kirjoitti:

Höpö, höpö. Kesäkaudella meripelastuskeskukset vastaanottavat lähes päivittäin avunpyynnön VHF-kanavilla. Aika harvassa tapauksessa tosin joudutaan käynnistämään hätäliikenne.

Mhin numeroon muuten teet merellä hätäilmoituksen jos olet Viron tai Ruotsin SAR-vyöhykkeellä ? Aika monta sunnuntai veneilijääkin taitaa Suomenlahden joka päivä ylittää.

Lue lisää

Ei varmasti pidä paikkaansa tuo väitteesi. Meripelastuksen tilastojen mukaan VHF-pohjaisia keikkoja on alla 50 per kausi.

Ja jos olet Ruotsin tai Viron SAR-vyöhykkeellä, niin Suomen meripelastuksen puhelinnumeroihin tai paikalliseen 112-numeroon tehty hätäilmoitus toimii kyllä.

23 kirjoitti:

Et ole tainnut ikinä opiskella riskianalyysia? Kaikkiin riskeihin ei kannata varautua. Joskus on sanottu, että merenkulussa tarvitaan 10-kertainen varmuus maaliikenteeseen nähden ja ilmailussa 100-kertainen. Oltiinpa mitä mieltä hyvänsä kertoimista, faktana pysyy, että ilmailussa on otettava paljon enemmän varman päälle. Siksi tuo vertauksesi on toivottomasti metsässä. Ei turvallisuusajattelussakaan ole järkevää yrittää varautua kaikkiin riskeihin, ainoastaan niihin, joiden voi olettaa toteutuvan joskus omalla veneilyurallaan.

Mutta juuri hätäradiokysymys on normaaliveneilijöiden kannalta olennaisin. Suurin osahan meistä (moottoriveneilijöistäliki 100% ja purjeveneilijöistäkin ehkä 80-90%) ei osallistu mihinkään kilpailuihin, joten meillä ei ole mitään muuta tarvetta vhf-laitteelle kuin sen mahdollinen arvo turvallisuusvälineenä.

Lue lisää

Kaikkiin riskeihin ei tietenkään kannata varautua. Mutta riskien arvioinnissa olet kyllä pahemman kerran hakoteillä. Ilmailussa tulee lähteä siitä, ettei joudu pulaan sellaisessa paikassa, josta ei apua voi kutsua. Siksi lentokoneilta vaaditaan toimintakyky yhden tai jopa kahden moottorin sammuessa kriittisellä hetkellä. Merellä kaksoismoottoriasennus olisi liiottelua, eli palataan siihen 10-kertaiseen. Mutta sen ainoan voimanlähteen menettäessä pitää edes voida olla varma siitä, että apua pystyy pyytämään. Riskien todennäköisyyksiä arvioimalla ei tarvittaisi käytännöllisesti katsoen mitään turvavälineitä, ei sammuttimia, ei kartioituja puutappeja, ei liivejäkään. Minä en ainakaan ole ikänäni joutunut tahtomattani veneestä veden varaan, enkä aio jatkossakaan joutua. Eikä ole kukaan muukaan minun veneistäni pudonnut.

Kymmenet kerrat näissä keskusteluissa on viitattu vhf:n käyttöön esim. VTS-keskuksen liikenteeseen ja kommunikointiin laivojen kanssa. Ilman sitäkin kommunikointia tulet toimeen aivan kuten tulet toimeen ilman montaa muutakin asiaa. Paremmin vain tulet toimeen monen pienen lisukkeen kanssa.

niin juuri kirjoitti:

Kaikkiin riskeihin ei tietenkään kannata varautua. Mutta riskien arvioinnissa olet kyllä pahemman kerran hakoteillä. Ilmailussa tulee lähteä siitä, ettei joudu pulaan sellaisessa paikassa, josta ei apua voi kutsua. Siksi lentokoneilta vaaditaan toimintakyky yhden tai jopa kahden moottorin sammuessa kriittisellä hetkellä. Merellä kaksoismoottoriasennus olisi liiottelua, eli palataan siihen 10-kertaiseen. Mutta sen ainoan voimanlähteen menettäessä pitää edes voida olla varma siitä, että apua pystyy pyytämään. Riskien todennäköisyyksiä arvioimalla ei tarvittaisi käytännöllisesti katsoen mitään turvavälineitä, ei sammuttimia, ei kartioituja puutappeja, ei liivejäkään. Minä en ainakaan ole ikänäni joutunut tahtomattani veneestä veden varaan, enkä aio jatkossakaan joutua. Eikä ole kukaan muukaan minun veneistäni pudonnut.

Kymmenet kerrat näissä keskusteluissa on viitattu vhf:n käyttöön esim. VTS-keskuksen liikenteeseen ja kommunikointiin laivojen kanssa. Ilman sitäkin kommunikointia tulet toimeen aivan kuten tulet toimeen ilman montaa muutakin asiaa. Paremmin vain tulet toimeen monen pienen lisukkeen kanssa.

Lue lisää

Tuli noista todennäköisyyksistä mieleen, en ole minäkään koskaan pudonnut veteen, eikä muutkaan miehistön jäsenet, mutta kaksi kertaa olen menettänyt käytössä olleen voimanlähteen. Kerran halkesi sylinterikansi ja kerran lakkasi termostaatti aukeamasta, jolloin kone tietenkin keitti. Kerran on ropelikin karannut. Niissä tilanteissa aiheutui vain pieniä ongelmia, kun varavoimanlähde oli helposti käyttöön otettavissa, eli purjeet. Minua onkin aina hiukan hermostuttanut matka telakalle syksyisin maston laskun jälkeen. Tilanne noissa vikatilanteissa olisi yhtä hyvin voinut sattua pahemmassakin paikassa. Kuulemma ammattimaisesti ylläpidetyt laivatkin saavat silloin tällöin konevikoja.

Lunttaamatta radio-oppaasta en ole ihan varma, mutta muistelen, että mayday:n saa periaatteessa lähettää vain, jos ALUS on vaarassa.

29 kirjoitti:

Lunttaamatta radio-oppaasta en ole ihan varma, mutta muistelen, että mayday:n saa periaatteessa lähettää vain, jos ALUS on vaarassa.

Olisi ehkä pitänyt kuitenkin luntata ennen kuin menit tuon kommentin laukomaan.

J.J.Peltsi kirjoitti:

Olisi ehkä pitänyt kuitenkin luntata ennen kuin menit tuon kommentin laukomaan.

Lunttasinpa sitten itse "29" puolesta. Ja sen perusteella sanon, että jos Tallinnan-laivalta putoaa henkilö mereen, niin mayday-kutsulle ei ole oikeutusta. Hätäliikenteen saa kyllä aloittaa myös mob-tilanteessa, jos alus ei itse saa henkilöä ylös. Mutta laivoillahan on mob-veneet eli laivalta pudonnut henkilö ei voi olla aihe hätäkutsuun.