En puhu yli 30-jalkaisista vaan pienemmistä purkkareista. Olen nyt 12 vuotta purjehtinut 28-jalkaisella 2,5 tonnia painavalla veneellä missä on 6 hv perämoottori. Tätä ennen seilasin toistakymmentä vuotta sisämoottorilla varustetulla saman painoisella paatilla. Minua askarruttaa, ovatko perämoottorin ja sisädieselin hevosvoimat jotenkin erilaisia, kun kaikissa keskusteluissa väitetään, että perämoottori ei jaksa työntää vastatuuleen. Vanhemmissa veneissä on paljon 7-8 heppaisia dieseleitä. Miten niin ne työntävät paremmin kuin vastaavan kokoinen perätuuppari? Oma ikiliikkujani työntää viittä solmua ja neljän metrin vastaisessakin vielä neljää. Sen jälkeen purjein pääseekin jo kovempaa. Kun kaikki säädöt käynnistystä myöten ovat sitloodassa, ei käytön helppouskaan siitä parane. Ai, niin lataus... Ei se diiselikään edellisessä veneessä ladannut purjehtiessa.
sisä- vai perämoottori purjeveneessä
Evikka
402056
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Olet siis kertomasi mukaan koeajanut niitä yhteensä 22 vuotta ja silti kyselet hörhöiltä.
No, ainakin sisäkoneen potkuri on yleensä hiukan edullisemmassa paikassa työntövoiman suhteen eikä ainakaan haukkaa ilmaa aallokossakaan.
Itsellä tuli huonona puolena myös mieleen perämoottorista tuo, että aallokossa nousee helposti ilmaan, jos on pakko ajella koneella. Sisäkoneessa on hieman työläämmät huollot, jos jotakin huonoa pitää siitäkin sanoa. Perämoottori on taas parempi purjehduksen kannalta, koska sen saa vedestä kokonaan pois. Itsellä sisäkone 29-jalkaisessa.
kunnon vasta-aallokko ja navakka vastatuuli niin perämoottorin potkuri haukkaa aaltojen välissä ilmaa, kierrokset karkaa käsistä, sitten saa aallosta kiinni kierrokset alas mutta ennen kuin saa venettä liikkumaan haukkaa taas ilmaa. Lopputulos on että vene ei liiku eteenpäin mutta kone huutaa itsensä rikki. Kokemusta on.
Kyllä se varmasti silleen on että purjehtijalle perämoottori on ihan hyvä ratkaisu, mutta ellei halua/osaa purjehtia niin silloin sisämoottori ehdottomasti.
Itse en pidä sisämoottorin tuomasta dieselin kärystä kajuutassa, joten pitäydyn perämoottorivehkeissä. Mutta edellä olevissa keskusteluissa esille tuodut perämoottorin heikkoudet on totta.
Ei mun 18 hv sisädieseli jaksa puskea esim. 16 m/s vastaisessa kovinkaan haipakkaa, että rajat ne on sisäkoneillakin.
Eikä prutku haukkaa ilmaa moderneimmissä designeissä siten kuin h tai hai.
Jokatapauksessa, jos tuulee silloin on järkevintä ja mukavinta purjeveneen edetä purjein. VMG on huono koneella vastaiseen, yleensä sama kuin jos purjehtisi ja purjein meno on tasaisempaa kuin keinua koneella.
Prutkun ylläpito on yhtä juhlaa verrattuna sisäkoneen orjatyöhön, ei mulla aikaisemmassa paatissa haissut kädet bensalle, nyt on joka kesä joka paikka dieselissä. Kaikkea sitä mies joutuu tekemään vaimon eteen.
Mikä on se orjatyö, jota sisäkone teettää?
Ei mulla ainakaan ole muuta kuin öljyn ja suodattimien vaihto joka toinen vuosi. Ne pitää tehdä myös nyky peräprutkuille, nelareita kun ne nykyään on.
Ai niin, onhan sisäkoneessa se hihnan kiristys myös tehtävä joka toinen vuosi, mutta vastineeksi sitten saakin laturin, joka oikeasti tuottaa myös sähköä.
Ja tuo toisaalla mainittu dieselin katku on myös outo käsite, ei ole naftan hajua tuntunut yhdessäkään purkkarissa. Jos sillä tarkoitetaan dieselin pakokaasun hajua, niin sehän tulee veneeseen vaan takatuulessa koneiltaessa. Silloin voi kyllä liikkua purjeillakin, jos koneillessa on tuulennopeus suurempi kuin veneen nopeus.
Jos sulla on joka kesä kädet naftassa, niin sulla on koneessa vikaa. Olisi se viallisen peräprutkunkin kanssa kokoajan kädet sitten bensassa.
"vastineeksi sitten saakin laturin, joka oikeasti tuottaa myös sähköä."
Se dieselin 55 amp laturi muuten ei lataa, jos purjehtii Yhtä hyödyllinen kuin prutkun 2 a laturi..
"os sulla on joka kesä kädet naftassa, niin sulla on koneessa vikaa"
Ihan normi sisäkone hommaa on vaikka tyhjentää tankki tai putsata polttoaine linjan suotimet. Tietty ei niitä kannata tehdä joka kevät...
Hmmmniiinnjooo... Mutta ajatusmallina mulla oli vaan se, että ei työmäärässä ole merkittävää eroa. Peräprutkun kaasarin purin ja putsasin joka kevät. Diiselissä vaihdan öljyt ja suodattimet joka toinen kevät.
Totta on se, että dieselin huolto tehdään veneessä, mutta prutkun huolto kotona autotallissa. Ja totta on myös se, että kone joka ei käy, ei lataa. Mutta vartin koneenkäyttö 55 A laturilla tai peräprutkun 2 A laturilla on aika eri asia sähkön tuoton kannalta.
Käytettävyydeltään sisäkone on kuitenkin ihan omaa luokkaansa. Napista käyntiin ja toimii aina. Servot pinnamiehen ulottuvilla kaikissa tilanteissa. Erityisesti satamasta lähdöissä ja tuloissa satamaan käytettävyys ylittää peräprutkun ihan sata-nolla.
"Käytettävyydeltään sisäkone on kuitenkin ihan omaa luokkaansa. Napista käyntiin ja toimii aina. Servot pinnamiehen ulottuvilla kaikissa tilanteissa. Erityisesti satamasta lähdöissä ja tuloissa satamaan käytettävyys ylittää peräprutkun ihan sata-nolla. "
Eri mieltä, suo siellä vetelä täällä, jos prutku on hankalampi käynnistää tms, niin sillä saa veneen kääntymään paikallaan kääntämällä konetta, siis tällä palstalla hiljattain toivottu azipodratkaisu on prutkuissa jo olemassa. Prutkut myöskin painavat merkittävästi vähemmän kuin sisäkoneet ja skaboissa ne jätetäänkin usein rantaan. Lisäksi sisäkoneen akseliratkaisu jarruttaa purjehdusta paljon enemmän kuin maissa oleva prutku.
Sisäkoneen kanssa mun pitää panikoida esim, että riittää sähkö starttaamiseen, ei prutkun kanssa tarvinnut stressata mistään.
Prutkun vääntely käsin satamamanöövereissä ei onnistu edes tyydyttävästi kuin niissä veneissä, joissa istuinkaukalo loppuu suoraan peräpeiliin, mikäli ei ole ylimääräistä henkilöä hoitamaan veivaamista. Myös sisäkoneella varustettu eväkölinen purjevene kääntyy riittävän hyvin ja on niissä kovemmissa sivutuulitilanteissa, joissa parasta mahdollista kääntyvyyttä ja muutakin manööverikýkyä tarvitaan, paljon turvallisempi kun ei tarvita perämoottorisulkeisa roikkumalla peräkannen yli.
Kilpailuissa tasoitusluvuissa on huomioitu se, että veneessä on kiinteät vetolaitteet. Jos tavoittelet absoluuttista nopeuslisää, valitse monirunkovene.
Sisäkoneiden sähköjärjestelmissä on jo kauan sitten kehitetty ratkaisuja, jotka estävät käynnistysakun vahinkotyhjennykset. Veneen sähkölaitteet ovat aivan yhtä tärkeitä kunnossapidon kohteita kuin muutkin veneen käyttöön ja turvallisuuteen vaikuttavat laitteet ja rakenteet. Jos sinun piti panikoida sähkön riittävyydestä, voit syyttää siitä pelkästään itseäsi, ei sisäkonetta.
Mun sisäkone painaa 72 kiloa vaihteistoineen. Ei kovin paljoa ja paino on oikeassa kohtaa venettä. Koskaan ei ole tarvinnut panikoida sähkön riittävyyttä, kun mulla on erillinen starttiakku. Ja tuo Yanmar lähtee oikein nätisti veivilläkin käyntiin, jos se akku sattuisi kuitenkin loppumaan.
Oman veneeni saan käännettyä sisäkoneella ihan paikallaan, siis kölinsä varassa täysin ympäri. Tuo väitetty parempi kääntyvyys sisäkoneella vaatii useimmin kaksi ihmistä ajamaan, koska sieltä koneen luota ei yleensä yllä peräsinpinnaan.
Taittolapapotkuri ei ihmeemmin jarruta, kiiteälapaisesta saakin hyvitystä tasoitussäännöissä.
Mulla on ollut kolme purkkaria peräprutkulla ja kaksi sisäkoneella. Lisäksi kaverin venettä ajettiin ensin kuukausi peräprutkulla ja sen jälkeen sisäkoneella. On siis kokemusta molemmista ratkaisuista jopa samassa veneessä.
Oma kokemukseni on edelleen se, että sisäkone on ehdottomasti parempi vaihtoehto. Peräprutkulla on vähemmän plussia ja niiden painoarvo on vähäisempi, kun vertaan niitä sisäkoneen plussiin ja miinuksiin.
Käytettävyydessä prutku tulee lähelle, jos siinä on sähköstartti ja servot (vaihde/kaasuvipu) vaijerilla tuotu pinnamiehen käyttöön paremmin ja kone pidetään kokoajan alhaalla.... laiturinaapurillani näin onkin, mutta hänellä ei ole tänä kesänä näkynyt isopurjetta puomilla...
Peräprutkun plussia ja miinuksia, noista voi päätellä sitten omakohtaisesti merkittävät ja vähemmän merkittävät ominaisuudet.
Pienempi paino ja mahdollisuus poistaa veneestä esim kisan ajaksi.
Huollettavuus, koska voi huoltaa muualla kuin veneessä.
Joissain tilanteissa kääntää venettä paremmin.
Jaruttaa purjehdittaessa vähemmän, koska vetolaitteen saa kokonaan pois vedestä.
Käynnistyy myös ilman sähköä.
- Hidas käyttöönotto
- Sammumisvaara aallokossa
- Huono pito aallokossa
- Käytettävyys ilman servoja
- Polttoainetankki. (joko kiinteä, jolloin pieni tilavuus ja hankala tankata ajossa. Irtotankki taas vaatii sijoittamisen koneen lähelle ja polttoaineletku täytyy vetää luukun välistä tms).
- Palovaarallisempi polttoaine.
- Voimakkaampi käyntiääni.
- Latauksen puute tai alhainen latauskyky
Azipodit pyörivät 360 astetta. Purjeveneen apukoneena käytettävät perämoottorit eivät yleensä sitä tee. Eikä ainakaan, jos siihen laitetaan kaukohallintalaitteet.
Haiveneessä on helppo manööveerata kun lukitsee pinnan keskelle ja ajaa peräprutkulla. Näin hoidan yleensä satamaantulot kun toinen puolisko on keulassa.
"
- Hidas käyttöönotto
"
Jos on sisäkoneen virtapaneeli fiksusti kajuutassa suojassa, niin yhtä paljon aikaa menee kaasuvivun luo ravaamiseen kuin jos kääntää prutkun veteen ja nykäisee käyntiin.
"- Sammumisvaara aallokossa
"
Aallokossa purjehditaan. Jos ei tuule niin modernien designien perät pysyvät mainingissa vedessä.
- Huono pito aallokossa
Jos on aallokkoa, on tuulta, silloin purjehtia purjehii.
- Käytettävyys ilman servoja
Keep it simple stupid
- Polttoainetankki. (joko kiinteä, jolloin pieni tilavuus ja hankala tankata ajossa. Irtotankki taas vaatii sijoittamisen koneen lähelle ja polttoaineletku täytyy vetää luukun välistä tms).
Samanlaista on tankata irtokannulla prutkua tai sisäkonetta.
- Palovaarallisempi polttoaine.
Mutta se ei käryä sisällä kuten diesel.
- Voimakkaampi käyntiääni.
Tätätekekokokesä on sitten se ihana ääni.
- Latauksen puute tai alhainen latauskyky
Purjehtia etenee pääaasiassa purjein ja tällöin koneen latausteholla ei ole mitään merkitystä. Fiksuilla pallokiertäjillä on perässä vedettävät potkurilaturit. Suomalainen keskeytti atlantin ylityksen koska ei ollut fiksusti varustautunut vaan lataili sisäkoneella akkuja ja laturi hajosi.
Oli sen verran erikoinen luettelo, että laitan muutaman kommentin:
- Vaikka dieselin mittaripaneeli olisikin kajuutan suojassa, kaasuvipu on avotilassa käden ulottuvilla (harvinaista, ettei olisi!).
- "Jos on aallokoa on tuulta", "silloin purjehditaan", "aallokossa purjehditaan" jne voi pitää paikkansa vain saariston suojassa ja sisäjärvillä --- eli niillä vesialueilla, joissa perämoottorikin sopii pienen purjeveneen koneeksi. Nimimerkki 76338:lta näköjään puuttuu avomeri- ja vuorovesipurjehduksen kokemus kokonaan.
- "samanlaista on tankata irtokannulla prutkua tai sisäkonetta". Käytännössä asia ei ole näin. Sisäkoneellisen veneen tankkitilavuus on yleensä huomattavasti suurempi, jolloin tankkauksen voi tehdä sataman suojassa. Silloinkaan ei kaadeta jerrykannusta, vaan käytetään lappoa (ainakin itse käytän lappoletkua, jolloin ei tule roiskeita ja tankkaus onnistuu tuulessakin). Perämoottoria jouduin toisinaan täyttämään mainingeissa, kun tuuli loppui avomerellä ja prutkun tankki oli tyhjä. Se ei ollut aina helppoa.
Viestin viimeinen kappale laturin tehosta ym. on sellaista puppua, jota en viitsi enempää kommentoida...
Käytännössä tällainen apumoottoreiden vertailu, prutku vs. diesel, koskee vain alle 28-jalkaisia veneitä. Prutku lienee luonnollinen valinta, jos kyseessä on holkki, folkkari, hai tai joku näitä modernimpi kevyt paatti saaristokäyttöön. Avomerimatkaveneessä peräprutku on hyvä varuste kumijollan moottorina.
Onkohan maailmaa kiertäneitä peräprutkuja?
Haluatko ostaa? Mulla olis pallon kiertänyt peräprutku, 3.3 hv 2-t.
Aikanaan mulla oli folkkarissa British Seagull, "the Best Outboard for the World". Se kyllä jaksoi puskea, tosin aika hitaasti vasta-aallokossa. Sopi siihen veneeseen.
En tietysti tarkoittanut apujollan perämoottoria tai pallon kiertänyttä partakonetta. Terävää
Kysytään sitten edelleen, onko perämoottori-ratti -yhdistelmää?
pinna-sisämoottori-perämoottori ja ratti-sisäkone -yhdistelmiä on mutta miksköhän perämoottori-ratti -yhdistelmä ei ole lyönyt itseään läpi?
Eiköhän joku tekninenkin syy löytyisi pienehkön purkkarin kipparilta miksi veneessänsä perämoottorin kanssa ei ratti enään olisikaan hänelle hyvä ratkaisu : )
Onhan niissä eroa, jos on päässyt kokeilemaan samaa venettä perätuupparilla ja sisäkoneella. Sisädieselin parempi työntövoima johtuu myös koneen paremmasta väännöstä ja isommasta, hitaampaan vauhtiin suunnitellusta potkurista. Perämoottoreiden purjevenepotkuritkin tuppaavat enemmänkin kuohuttamaan vettä kuin sisämoottorin potkurit, kun ovat suunnitellut vähän toisenlaiseen käyttöön. Peruutus toimii tehokkaammin sisäkoneessa, ja koska potkuri työntää vettä kohti peräsintä, toimii peräsin tehokkaammin satamamanöövereissä. Perämoottorin kanssa joutuu tekemään ylimääräisiä kevätjuhlaliikkeitä, jos haluaa käännellä sitä ympäriinsä tehostamaan kääntymistä. Samaten tulille laittaminen on astetta monimutkaisempaa verrattuna sisäkoneen avaimen kääntöön. Joskus tulee tilanteita, joissa kone olisi saatava työntämään heti eikä vähän myöhemmin ja samalla aikaa käsille olisi muutakin hommaa kuin roplata peräprutkua. Dieselkone on kaiken kaikkiaankin luotettavampi kuin perämoottori.
Sisäkone tuottaa tosiaan virtaa ihan eri lukemilla kuin perämoottori, joten sitä riittää paremmin myös muihin tarpeisiin lyhyemmälläkin käytöllä. Sisäkone lataa myös purjehdittaessa, jos niin haluaa. Bensiinin haju on veneessä läpitunkevampi kuin kiinteästi asennetun dieselkoneen aiheuttamat aromit. Bensiini on suurempi riski tulipalon kannalta kuin diesel. Dieselin polttoainetta voi käyttää myös lämmittimessä ja jopa liedessä, joten ei tarvitse pelata useampien polttonesteiden kanssa.
Sisäkoneesta on mahdollista saada lämmitystä sisätiloihin ja kehitettyä myös lämmintä vettä.
Onhan perämoottorilla etunsakin, mutta jos tarjolla olisi kaksi muuten samanlaista venettä, joissa toisessa olisi sisädiesel ja toisessa perämoottori, en katsosi perämoottoriversiota sekuntia pitempään. Nykyisissä noin 30-jalkaisissa veneissä moottorin tehot ovat parinkymmenen hv:n luokkaa, joten ne perämoottoritehoiset sisäkoneet ovat joka tapauksessa käytännössä jo historiaa. Poijupainoksi vaan.
Jos vastakkain ovat muuten täysin samanlaiset purjeveneet, mutta toisessa on yli 20 vuotta vanha raakavesijäähdytteinen sisämoottori, ja toisessa saman ikäinen perämoottori, niin ostaisin 100 % varmasti perämoottorilla varustetun yksilön.
Tuollaisen vanhan romuraudaksi laskettavan sisäkoneen vaihtaminen toiseen on nimittäin todella iso projekti purkkarissa, perämoottorin vaihtaa viidessä minuutissa.
Mikä on romuraudaksi laskettava raakavesijäähdytteinen sisäkone?
Sisäkoneen vaihtaa tunnissa, jos edes koskaan on tarvetta vaihtamiseen. Vaihtaminen toiseen konetyyppiin on toki iso projekti, mutta sellaiseen on sitten jo jotain muita syitä kuin vaan koneen huono kunto. Sen alkuperäisen koneen voi aina myös huoltaa ja korjata.
Kerronpa esimerkin. Kaverini osti vanhan veneen, jossa oli "romuraudaksi" tuomittu vanha jumiin ruostunut diisseli. Laitettiin siihen sitten ekaksi kesäksi peräprutku, kun telinekin oli jo edellisen omistajan hankkimana valmiina. Kaveri osti veneen loppukesästä, ja ennen syksyä oli toimiva dieseli jo paikallaan.
Irroitettiin se jumiin ruostunut kone ja tuotiin tallin pöydälle. Kiinniruostumisen syynä oli asennusvirhe: ei joutsenkaulaa. Merivesi oli valunut takaisin koneeseen aina sammuttamisen jälkeen ja pakoventtiili oli ruostunut pois sekä mäntä oli ruostunut jumiin.
Koneen korjaamiseen meni pari sataa euroa. Uusi mäntä ja männänrekaat sekä hoonaus sylinteriin sekä uusi pakoventtiilii riitti. Takaisin asentamiseen meni pari tuntia. Ja kun kone oli auki, todettiin kaikkien vesikanavien ja sylinterinkannen olevan virheettömässä kunnossa. Ja kone oli siis yli 30 vuotta vanha Yanmar 1GM. Sillä on edessään varmasti vielä toiset 30 vuotta ilman sen isompia korjauksia.
Ei meillä suomessa raakavesijäähdytteiset koneet hajoa kuin huonoon huoltoon tai huoltamattomuuteen, ja silloinkin ne on vielä järkihintaan korjattavissa.
Munkin toisen veneen raakavesijäähdytteinen kone täytti tänä vuonna 40 vuotta! Kiitos koneelle ja toivotaan lisää vielä vuosia :)
Mulla on ollut sekä peräprutku (folkkarissa) ja sisäkone isommassa veneessä. Sisäkone on ehdottomasti mukavampi ja kaikin puolin parempi. Kerran kovassa aallkokossa folkkarin perä painui aaltoon ja moottori imaisi vettä sisäänsä. Siihenhän se sammui. Pienempiin veneisiin prutku puolustaa paikkaansa, sillä sisäkone on liian iso investointi, eikä edes mahdu sisälle.
Minulla on 26 jalkaisessa perämoottori.Edelle lueteltujen syiden takia ,pidän purjeita aina ylhäällä kun on tuulta.Ajan koneella mahdollisimman vähän ,Ja kyllä 1700 kiloinen vene liikkuu pienelläkin tuulella .Genaakeri on mytö ja sivutuulessa oiva purje.
Miksi ei retkikäytössä olevassa veneessä voisi perämoottori olla ihan käypä peli? Riittää satamaan satamasta pois pääsemiseen ihan OK. Mutta matkaveneessä en kyllä lähtisi pelaamaan perämoottorilla. On se oikeasti ihan etu että tietää että koneessa riittää tehoa vastatuuleen puskemiseen.
Esim kuka lähtee kryssimään hanko helsinki väliä kovassa tuulessa sisäväylää? Toinen vaihtis on tietysti purjehtien ulkoväylää mutta ei välttämättä kovin mukava kovassa kelissä pienellä veneellä purjehdittava legi.
Keep it simple sanoi joku? onko mikään niin yksinkertainen kun esim Yanmar 1GM suoralla akselivedolla? Tähän kun laittaa kunnon äänieristykset ja huoltaa koneen niin ei oo huolen häivää ja on mukava ajaa myös koneella.
"Esim kuka lähtee kryssimään hanko helsinki väliä kovassa tuulessa sisäväylää? Toinen vaihtis on tietysti purjehtien ulkoväylää mutta ei välttämättä kovin mukava kovassa kelissä pienellä veneellä purjehdittava legi. "
Täälä yksi joka on mennyt tuon välin n. kertaa, aina purjen ja aina ulkoväylää pitkin. Mitä sitä sinne sisäväylälle mennä tekemään turhaa matkaa.
Koneella ajo tylsää ja aallokossa epämukavaa purjehtimiseen verrattuna, nähtiin taas viikonloppuna se saaristomerellä, iso osa porukka purjehti myötäiseen 14 m/s tuulessa pari ilmeisesti krapulaista venekuntaa ajoi koneella hitaammin samaan suuntaan ja koneveneet heiluivat metrin puolentoista aallokossa siihen malliin, että mulla olisi lentänyt laatta.
"Täälä yksi joka on mennyt tuon välin n. kertaa, aina purjen ja aina ulkoväylää pitkin. Mitä sitä sinne sisäväylälle mennä tekemään turhaa matkaa."
Mikä vene sulla on ja paljonko on tuulta kovimmillaan ollut?
FF27:lla voi aivan hyvin kryssiä ulkoväylällä fokalla esim 12 m/s, myötäiseen voi mennä niin kovassa tuulessa kuin hermo kestää, yleensä itämerellä alle 20 m/s. Helsingistä jos tulee porkkalan selän yli, niin on tammisaaren saaristossa kivoja luonnonsatamia väylän varrella ja myös Bågaskärissä voi nykyisin yöpyä.
http://www.meripelastus.fi/toimintakeskus/
Oko sulla kokemusta, tietoa vai mutua? Paljonko on kryssissä raja, jos on 2 reivi ja fokka? Tuleeko aallokko ensin ongelmaksi esim. itätuulella Porkkalasta tultaessa?
Monella purkkarilla, jos on 2 reivi ja fokka, niin vene pysyy riittävän pystyssä krysillä noin 15 m/s asti. Siitä ylöspäin reivattua isoa löysäämällä voi purjehtia noin 18 m/s keliin asti. Aallokossa yleisesti purjehditaan siten, että vauhti säilyy, eli väistetään vauhtia hidastavat aallot.
15 m/s kelissä itätuulella porkkalan selällä on noin 2 metrin aallot, tällöin siellä kryssiminen onnistuu, mutta ei ole useillekaan kovin mukavaa. Purjehtimalla kuitenkin normaalia alempaa kurssia saa riittävästi vauhtia, jotta VMG on riittävän hyvä ja matkanteko mielekästä. Ainakin mielekkäämpäa ja nopeampaa kuin vastaavassa kelissä puskea moottorilla vasta-aallokkoon.
Hommaa myrskyfokka veneeseesi.
Kun olet kelissä jossa 3 reivi isossa fokka on liikaa, niin vaihda m-fokkaa.
Mikäli silloin tehoa on liian vähän, niin ota 1 reivi pois isosta. Näin saat veneesi aina kovassa kelissä kunnon luovivauhtiin, ja matka taittuu kun vmg pysyy hyvänä.
27-jalkaisessa m-fokka pohjaan reivattu iso toimii ainakin 20 m/s todelliseen tuuleen asti saariston suojassa, missä aallokko ei ole liian jyrkkää eikä isoa. Pysyttele pois sieltä missä avomeren aallot muuttuvat jyrkiksi tullessaan matalampaan veteen kun keliä riittää.
Muista, että m-fokan voi jalustaa molemmille puolille samaan aikaan (tuulen puoleinen löysemmällä) ,mikä vastaa jaluspisteen poikittais säätöä trimmaamisnopeutta lukuunottamatta. Nousukulman saa siis aina hyväksi, mikäli aallokko ei sitä estä.
Kovassa kelissä ajat apparenttituuleen aina selvästi alemmas kuin kevyessä kelissä, vaikka ajaisitkin tosituuleen nähden jopa ylemmäs. Siispä ison jaluspistettä vaan hieman suojan puolelle keskilinjalta, niin tehot vähenee sopivasti ja vauhti säilyy nousukulman kärsimättä.
Todennäköisesti en tule perhettäni tuollaiseen 20 m/s tuuleen viemään, vaikka olisi myrskyfokkakin. Sellaisen voisi kyllä varalle hankkia. 12 - 14 m/s saa tässä vaiheessa olla rajana. Porkkala - Espoo välillä ei ole juuri saaristoa suojana, jos haluaa tuon pätkän purjehtia kotiin. Haasteellisinta tuossa taitaa olla terävän allokon välttäminen. Ilmeisesti ei kannata laskea liian lähelle rantaa?
"Ilmeisesti ei kannata laskea liian lähelle rantaa? "
Olen nähnyt miten ukkospuuska heitti H- veneen pari metriä rantakalliolle, joten siltäpohjalta kovassa kelissä ei tosiaan kannata purjehtia liian lähellä rantoja.
Perämoottori retkipurkkarissa on toimiva ratkaisu, kunhan jaksaa työntää satamasta ulos kunnon vastatuulessa sen verran, että vene on varmasti ohjattavissa.
Jossain veneessä tähän riittää 4hv, toisissa tarvitaan joko yamaha high thrust 12 tuumaisella potkurilla, tai sitten kaksi pikkukonetta samaan veneeseen.
Yksi 9.9hp tavallinen prutku vakiopotkurilla ei todellakaan riitä kaikkiin retkipurkkareihin, kun tuulee kunnolla, eikä pienempi nousuinen vakiopotkurikaan vielä riitä, jos pinta-alaa ei saa reilusti lisää.
Tässä keskustyelupolussa oli aiemmin raakavesijäähdytteisistä sisämoottorreista. Nykyisin edellytetään, ettt'ä moottoreissa on oltava lämmönvaihdin ja makeavesijäähdytys. Mikä on toki täysin perusteltua. vanhojen mootoreiden kohdalla tilanne on kuitenkin toinen.
Ensinnäkin rakenteet (esim. V-P, Bukh, Yanmarin) ovat erittäin vahvoja ja syöpymisen kestäviä. Samoin moottorit ovat tavallaan modulirakenteisia eli kansi, sylinteri, pakosarja ja pakoputken mutka ovat erillisiä yksiköitä.
Tavallisessa käytössä moottoreiden alakerrat kestävät melkein mitä vaan. Kuluvat osat ovat lähinnä niitä, joissa vesikiertää. Kaikista herkimmät lienevät sylinterinkansi ja pakosarjan poistomutka. Näiden uusimisella voi koneelle tulla rutkasti käyttöikää lisää. Sylintyerin koneistaminen tai putkittaminen ei sekään ole suuri homma.
Purjevenekäytössä hyvin pidetty ja tarvittaessa muutaman strategisen kompomentin osalta päivitetty vanha, tukevasti tehty mootori voi palvella monia vuosikymmeniä. Varsinkin meidän väsuolaisissa murtovesisssä.
vaihdoin 35-vuotiaaseen merivesijäähdytteiseen Yanmariin pakokäyrän mutkan kun vanha oli syöpynyt puhki. Taas ajetaan parikymmentä vuotta ilman ongelmia. Varaosan hinta oli pari sataa. Työn tein itse, 4 pulttia auki, uusi putki paikalleen, kesti noin puoli tuntia.