Itkettää ja ahdistaa... :'(

Naapuriin yläkertaan on tullut asumaan täysääliöitä juoppoja, jotka möykkäävät päivät ja yöt kovaäänisellä puheella ja helvetillisellä norsukävelyllä.

Niiden kämpästä todennäköisesti tulee myös inhaa tupakansavua mun kämppääni iv-kanavaa pitkin. Kun tulin tänäänkin kotiin, käytävässä ei haissut rööki, mutta kämpässäni oli oikein kammottava lemu ja pakko sen on ollut tulla jonkun toisen kämpästä iv-kanavaa pitkin, koska en jätä ikkunoita auki ollessani pois.

Erotan melkein mitä ne kailottavat, joten kyse ei ole pienestä melusta. Olen nyt viime yöt herännyt kolmen aikaan kammottavaan norsukävelyyn ja puheen hölpötykseen. Tästä on mennyt tieto eteenpäin isännöitsijälle ihan tänään ja odottelen pari päivää, tekeekö hänen huomautuksensa mitään.

Olen ihan väsynyt ja henkisesti raunioina, pitäisi tehdä opinnäytetyötäkin ja juttuja uuteen opiskelupaikkaan, mutta se ei onnistu muuten kuin tulpat korvissa. Tulpat korvissa päivät ja yöt ei varmasti tee hyvää korville, mutta minkä voin? Mietin jopa sellaisten työmiesten kuulokkeiden hankkimista, vähän hankalat ne on päivittäiseen ja öiseen käyttöön, mutta taas kerran...minkä voin?

Muuttaisin vanhempien luo, mutta sieltä pitäisi kulkea autolla opiskelupaikalle, kun bussiyhteyksiä ei ole, matkakin on pitkä, joten se olisi kallista ja liikaa aikaa vievää. Mutta se olisi ihanteellista, sillä en kestä näitä ääliönaapureita enää. Mitä noita meidän taloyhtiön yksityisiä vuokranantajia hyödyttää ottaa tuollaisia riehujia? Ei tee varmaan taloyhtiöllekään hyvää olla juopoistaan tunnettu.

Tuntuu, etten ole oma itseni enää, sillä olen jo alkanut toivoa, että siellä yläkerrassa tulisi tappeluremakka, jossa nämä juopot listisivät toisensa. Tunnen itseni hirviöksi... :´( Mutta en voi sille mitään, tunnen niin paljon vihaa tällaisia idiootteja kohtaan!

Miksi tässä maailmassa mennään öykkäreiden pillin mukaan? Miksei näitä saada piiskattua kuriin? Sitten pitäisi vielä hitto soikoon mennä ensin henk. koht. ilmoittamaan heille, että he häiritsevät (ks. http://www.laki24.fi/aski-asuntoosake-naapurit.html), mutten ole 190-senttinen ja 120-kiloinen miehenköriläs, vaan 160-senttinen pikkuruinen yksin elävä naisihminen! Tässä taloyhtiössä se on varma, että otan yhteyttä häiriköiden vuokranantajiin tai isännöitsijään suoraan, en ota riskiä menemällä kolkuttelemaan sosiaalitapausten ovelle.

Opiskelen nyt korkeakoulussa sitä varten, että minulla olisi joskus varaa asua muualla kuin juoppolähiöissä arvottomien riehuvien petojen naapurina. Ei siitä tule mitään, että pitää kuolemanväsyneenä mennä opiskelemaan tai töihin, koska on olemassa tuollaisia ääliöitä. On sitä monilla vaikeaa elämässä, mutta he eivät sentään ole velttoja riehuvia vätyksiä, jotka eivät osaa muuta tehdä kuin olla päivät ja yöt kotona kännissä.

Mietin monesti myös poliisien soittamista, mutta ne kai pitäisi soittaa vasta silloin, kun sieltä kuuluu jotain uhkailuja ja avunhuutoja, tuskin pelkkä melu riittää...?

En tiedä enää mitä tässä tekisi. Uusi kämppä melkein pitäisi etsiä, mutta nekin on kiven alla ja olisi hyvä, jos se ei olisi muutaman kymmenen kilsan päässä opiskelupaikalta.

Nytkin kun kirjoitan tätä, itken koko ajan. Tekisi mieli myös huutaa kurkku suorana, muttei kerrostalossa oikein voi.. :'( Miksi, miksi...miksi juuri nyt kun on niin paljon kaikkea huipputärkeää tekemistä, en jaksa... :'(