Kysymys: Voiko kenenkään mielestä parisuhteeseen alkaanelle enää jotenkin vihjaista tunteista tai mitään?
Kuulostan varmaan kauheelta ihmiseltä.. Toisaalta niin iloinen tyypin puolesta!
Uskon, että vielä pari kk sitten tsäänssejä olisi ollut. Mut pelkoa ja väärinymmärryksiä...
Kuulostan varmaan kauheelta ihmiseltä.. Toisaalta niin iloinen tyypin puolesta!
Uskon, että vielä pari kk sitten tsäänssejä olisi ollut. Mut pelkoa ja väärinymmärryksiä...
Vastaukset 12
Vanhimmat
Älä mene härppimään sinne toisten onnen sekaan,ootko noin tollo ettet ymmärrä? Vit*ttaa tollaset urpelot !
tiedän kyllä itse kuka oon ja urpelo en ole. okei, kysymys oli vähän tyhmästi esitetty. ei toisten onnen sekaan olla härppimässä, ei sitä ketään yritettäis varastaa. kyse vaan kertomisesta. ois kiva ilmaista, että ehkä joskus. kun itse taisi myöhästyä. aika säälittävää tämmönen, mut minkäs sitä tunteillee voi:( mut ehkä sit pitää jatkaa peittelyä ja kulkea "ylpeenä"
helvetissä ala vampata kenenkään toisen miestä itelles. Mitä tollasille pitäs tehä:(((!?
Tottakai voi kertoa !!! kannattaakin ettei kaduta jälkeenpäin.
Kerro hänelle! Ties vaikka hän oikeasti haluaisi sinut, mutta tyytyy tällä hetkellä vähempään koska ei ole sinua vielä itselleen saanut ;)
sit kun vielä tietäis miten asian ilmasis :-)
Tottakai kerrot. Muuten se jää vaivaamaan.
No me ollaan melko vaiheessa vielä...
..väärinymmärrykset täytyy selvittää...
Samaa mieltä olen että kertomaan vaan :)
Jos mies nykyisestään välittää todella siihen väliin ei kukaan tulisi edes pääsemään eikä kertominen tee hallaa. Saat itse asian pois sydämeltäsi.
Itselläni oli vuosi takaperin samanlainen tilanne, oltiin monta vuotta todella hyviä ystäviä ja yhtäkkiä tajusin kiinnostuneeni ja ihastuneeni tähän henkilöön..
Pelkäsin menettäväni hänen ystävyytensä ja kesti ja kesti kertoa, vihdoin kun olin päättänyt että nyt sen teen hän ilmoitti minulle alkaneensa seurustelemaan.
Olin niin onnellinen ystäväni puolesta kuitenkin etten kyennyt kertomaan asiasta mitään viikkoihin, kerran sitten lähdettiin iltaa istumaan kuten aina normaalistikin ja ilmoitin ohimennen keskustelun lomassa olevani onnellinen hänen onnestaan ja jotenkin sitten ilmaisin että olinhan mäkin susta aikanaan tosi kiinnostunut.
Ystäväni suuttui ja hämmentyi, ilmoitti että olisi ollut kiva että olisin vaivautunut kertomaan aiemmin, mutta keskustelimme tämän asian halki, sain sen pois sydämeltäni, enkä jäänyt häntä kaipaamaan. Se taisi olla se tieto mikä minun piti saada kertoa.. ja sanoin nimenomaan etten tahdo pilata heidän suhdettaan mutta oli pakko kertoa.
Tänä päivänä ystäväni seurustelee edelleen saman naisen kanssa, olen heidän puolestaan hyvin onnellinen, olemme edelleen hyvissä ystävä- väleissä enkä voisi kuvitella enää ihastuvani tuohon ystävääni.
Se oli joku "ohimenevä" vaihe, ehkä pelkoa menettämisestä tai jotain.. jälkeenpäin harmittaa että edes menin kertomaan, mutta toisaalta jos en olisi, tilanne olisi jatkunut melko varmasti samana, eli minä olisin miettinyt mitä jos.
No mutta, jos tämänkin kirjoituksen takana on Jonna Turengista???
enää missääntapauksessa tarvii todistaa sun rohkeuttasi, tai tyhmyyttäsi :) oli tai ei
ei ole :DDD