Jep, eli kysynkin nyt suoraan - Millainen oli oma nuoruutesi? Antakaa toki esimerkkejä meille nuorille, kuinka tulisi olla ja elää. Älkää alkako suoltaa tänne mitään yleisiä asioita joita hoette joka toisessa Suomi24 - keskustelutopicissa vaan suoria esimerkkejä omasta nuoruudestanne. Ensimmäiset kymmenen viestiä tulee luultavasti olemaan näsäviisaiden haukkumista ym. mutta katsotaan onko teillä oikeasti pokkaa kertoa omasta nuoruudestanne.
Por favor.
Por favor.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kuuleppa minulla oli ainakin tosi kova kuri. Seurustelu ei onnistunut ennen kuin täytin 18-vuotta. Kova kuri kotiintuloaikojen suhteen. Kaikesta sai haukut. Myöhastyipä kotiin tulosta, nähtiinpä sitten toista sukupuolta olevan kanssa tai sitten kaikkein pahinta, että porukassa oli enemmänkin tätä toista sukupuolta. Alkoholin käyttö oli tietenkin ehdottomasti kiellettyä samoin tupakointi. Kavereiden taustat tongittiin ja jopa kiellettiin oleilu. Vielä yli 2-kymppisenäkin äiti puuttui seurusteluun ja kielsi väärän taustan omaavan kanssa seurustelun. No ehkäpä tämä äiti olikin vähän erilainen tapaus kuin pääsääntöisesti äidit yleensä. Kontrollifriikkil
Juu ja samma här. Kaikkien kavereiden taustat tutkittiin, piti olla ns."hyvästä perheestä", jopa niin pitkälle, että vuokratalossa asuvien lasten kanssa ei saanut olla.
Seurustelu oli ehdottomasti kielletty, poikia ei saanut kotiin tuoda, hyvä jos edes tyttöjä. Kotiintuloaika oli vielä 18 vuotiaanakin ja jos tuli diskosta kotiin seisoi äiti eteisessä, ensin piti hönkäistä haiseeko viina ja sen jälkeen haistettiin sormet, ettei vaan oltais tupakoitu.
Kenenkään luo ei saanut mennä yöksi ja kukaan ei saanut tulla yöksi.
Kotiaresti paukahti, jos hiukankaan yritti sooloilla ja sen pituus vaihteli 2 viikosta, jopa kuukauteen.
Kun päätin lopettaa koulun kesken, pakattiin vaatteeni kassiin ja heitettiin pihalle, koska kotona sai asua vain, jos kävi koulua, ei avustettu vuokrissa, ei ruuassa ei yhtään missään.
Nyt jo iällä oleva äitini ihmetteleekin, miksen viitsi olla tekemisissä kovinkaan paljon. Miksen?heh
Näistä ajoista saisi mukavan kirjan, jota te nykynuoret ette varmaan ymmärtäisi ollenkaan.
Nykyään tuollainen katsottaisiin lasten ihmisarvon alentamiseksi. Kuuntelin vain joku päivä radiota ja pisti vähän hymyilyttämään, kun tuli mieleeni omat nuoruusajat. Opettaja oli ala-asteella aivan mahdoton. Luokalla oli tasan kaksi tyttöä jotka olivat opettajan lellikkejä. Muut saivat istua jälki-istunnossa milloin tekemättömistä kotiläksyistä tai höpöttämisestä. Opettaja sanoi aina meille muille ettei meistä tule koskaan yhtään mitään. Nykyään suurin osa opettajista on tosi mukavia ja helposti lähestyttäviä ihmisiä.
No, 13-vuotiaana lallikselle, isot pojat haki viiniä alkosta,liftillä mentiin, ei nääs ollut mopoautoja:).Tupakkaa poltettiin posket lommolla.
Poikien kanssa pussailtiin ja fritsuliinoille oli käyttöä. Äiti kehoitti olemaan ihmisiksi, joskus ehkä meni vähän överiks,mutta pääasiassa olin ihmisiksi.
Ripille päästyäni olinkin jo ihan aikuinen ja kaikki lapsellinen vouhotus jäi taakse.
Kaikki on muuttunut, mutta nuoruus on nuoruutta, jokaisella omanlaisensa ja aina siitä joku näkee vaivaa ja joku valittaa.
Jep, lalliksella ja eenokilla käytiin, poriin liftattiin ja ravintoloissa tuli käytyä enemmän alaikäisenä kuin täysi-ikäisenä (17v.). Ja juustomeijerin takana käytiin salaa tupakilla, silloin ei uskallettu vetää tupakkaa onnipekan edessä, vaikkei olisi ollut aukikaan. Ja monesti näistä seurasikin ongelmia, kun jäätiin kiinni. Omena- ja hernevarkaissa käytiin tuon tuostakin. Säästöpossut rikottiin aina, kun tarvittiin karkkirahaa (olivat muka tippunet lattialle vahingossa ja hajonneet, tämä ei yleensä mennyt läpi).
Kylällä saatiin käydä, mutta kunnolla olemista painotettiin ja siinä olin sen luottamuksen arvoinen (joskus tuli vähän juotua liikaa viinaa, mutta niin tulee vielä tänä päiväkin silloin harvoin, kun sitä ottaa). Ja noi edellisen kirjoittajan mainitsemat fritsuliinat olivat silloin niin hieno juttu. Sit kun fritsuja ei enää ollut, todettiin vaan, että on poika oppinut panemaan.
Olkaa rauhassa nuoria ja tehkää nuorten juttuja, pian se loppuu. Jatkatte sitten aikanaan omille kersoille tätä samaa narinaa.
Käytiin missä käytiin pidettiin hauskaa ajeltiin mopoilla välillä otettiin olutta ei silti paskannettu eikä räkitty joka nurkan taakse.Eikä häiritty kanssaeläjiä.
"Prinsessa -70", "Oi ihana nuoruus" ja "kossua", just näin! Näin mäkin ne hommat silloin hyvinä aikoina muistelen. =D
Minä olin nuori 60-luvulla ja olihan kaikki niin viatonta silloin. Kakkosella käytiin tansseissa heti kun rippikoulu oli käyty, junalla mentiin ja liftillä tultiin takaisin, tai jonkun kyydissä. Omppuviini oli hyvää. Naureskeltiin tangoporukalle, itse heitettiin olkalaukut tanssilattialle ja jammailtiin siinä laukkukasan ympärillä tyttöporukassa. Poikia sivusilmällä vilkuiltiin ja joskus oltiin kakkosen hämäräkopissa pussailemassa.
Tukkipuomeilla oltiin uimassa, pelattiin lentopalloa, työviksellä koronaa ja vilkuiltiin niitä poikia. Elokuvia näytettiin samaisella työviksellä, lihapiirakka ostettiin kirkonmäellä olevalta kioskilta. Mopoiltiin, kenellä nyt sattui mopo olemaan. Aika nuoresta oltiin kesätöissä ja koulua käytiin kiltisti. Omalle kohdalleni sattui mukavia opettajia. Uskontotunnillakin kuunneltiin Hair- musikaalin lauluja. Vanhemmat antoivat rajat ja jos ne rikottiin tuli rangaistus. Tansseihin lähtökielto. Koivunoksasta sain monta kertaa pienempänä, viimeisen kerran 10v. Ja aina tiesin, että oksaa tulee, kun tein väärin, mutta kun piti vaan kokeilla. Ja yhtään en ole katkera, asiasta sain.
Paljon oltiin isolla porukalla ja aina pelattiin jotain koulujen pihalla myöhään iltaan ...ja vilkuiltiin poikia.
Pitkälle ymmärrän nykynuoria, mutta järjetön ilkivalta ja roskaaminen .. sitä en tajua. Tosin minun nuoruudessani ei ollut materiaa näin paljon kuin nyt, ei ollut rahaa ostaa karkkeja, ei ollut sipsejä ja eipä moni tupakkaakaan polttanut, ei ollut rahaa yksinkertaisesti sanottuna. Ei tullut roskaakaan.
Eläkää nuoret nuoruutta, nauttikaa, se on ohi ennenkuin huomaattekaan. MUTTA älkää satuttako itseänne älkääkä kanssaihmisiä.
Mun äiti oli eronnut ja oli alkoholisti. Ei käynyt töissä vaan juopotteli kotona. No itse muistan monet yöt kun känni porukka pyöri meillä ja kännipäissään kaikki vaan nauro ja nauro, niin etten saanu unta ja aamulla piti vielä herätä kouluun. Koulut meni huonosti, en osannu keskittyä mihinkään eikä oikeestaa ollut pakkokaan mitään läksyjä yms tehdä, kun kotona ei niistä asioista edes kukaan ollu kiinnostunu. Me oltiin köyhä perhe ja jääkaapissa ei ollu ikinä oikee muutaku voita ja näkkäriä. Jouluna ja synttäripäivinä ikinä oikee mitään lahjoja. Äiti vaan aina sano jouluaattona, että kylhän te ymmärrätte kun ootte jo niin isoja ja pyysi meiltä lupaa lähtee baariin ja oli sitä mieltä että eikö tää joulu ollu tässä.
Ei ollut ikinä koulussa kivaa joulujen jälkeen kun opettaja aina pyysi jokaista sanomaan mitä oli saanu joululahjaksi yms...ite opettelin jo valehtelemisen jalon taidon silloin.
Kun olin 5-6 luokalla niin jo koulun välitunneilla käytiin kaupoista pöllii syötävää...karkkia yms...siitä tuli kiva ja jännittävä tunne.
sitten yläasteella tuli jo pöllittyä pyöriä, mopoja ja 9.luokalla jo kavereiden kanssa ajeltiin autolla koulun fudiskenttää ympäri ja oli huoleton olo. Kaverit oli samanlaisia ja kaikilla oli huoleton ja välinpitämätön fiilis kenenkään toisen omaisuudesta. Kännissä aina tapeltiin ja hakattiin toisia jos ei mistään muuta vastustajaa saatu.
"kaverin" luokse kun joskus menin niin siellä olikin eteisen peili otettu seinältä ja "jotain" valkoista ainetta siinä ositeltiin, mutta sehän oli sitä ettei siitä muille huudeltu...luottamus oli 100% kaikilla.
No peruskoulujen jälkeen meni kyllä jo sen verran lujaa että se sensuroitaisiin tällä palstalla ja on pakko olla kertomatta siitä, vaikka uskon että kiinnostusta löytyis =)
Kun ekaa kertaa sain rakkautta (joku välitti musta), niin kaikki hölmöilyt loppu siihen paikkaan !
Helppoa sanoa että nuoruus oli lapsuuden vika, mutta oishan kait sitä fiksumpana tehnyt asiat toisin......nyt menee kuitenkin ihan toisenlailla... joksus vaan herää yöllä painajaisiin jossa joku vaan nauraa ja nauraa .....eikä siitä tuu yhtään ilonen mieli....
Kaikilla on omat murheet, toisilla pienemmät ja toisilla isommat. Se vaan riippuu millai on elänyt ja kokenut (elämä opettaa). Nykyää oon ilonen pelkästää siitä että jääkaapista löytyy muutakin kuin näkkäriä ja on vaimo.
:=)))))))))
Joopa joo. Kyllä on ollu huono lapsuus kaikilla.
Ainoa ero nykynuorisoon taitaa olla siinä, että me keski-ikäiset ei
rohjeta sanoa sitä suoraan päin vanhempiemme naamaa, vaan kerrotaan
ikäänkuin salaa vaan täällä netissä.
syytä köyhyys aikoinaan eikä se että ajat oli sillon toisenlaiset,ja sekä tarttis päin naamaa sanoa ja kenelle et ajat muuttuu ja taloudellinen köyhyys ei oo sellaista enää kuin ennen.
Entinen aika oli entinen aika ja nykyinen aika on toisenlainen aika,vain immeinen pysyy samanlaisena oli ajat minkälaiset hyvänsä.
Entisiä aikoja en kaiholla muistele enkä kaipaa ja toisin en tekis mitään
Olet oikeassa - "ajat muuttuu"
Nii, kumpi sitte on parempi? Ei kait se pieni "herran pelkokaa" pahitteeks oo.
Tuota olen kanssa miettinyt.. Meidät vanhemmat on kasvatettu kunnioittamaan vanhempiamme ja vanhempia ihmisiä. Ei niille mennä sanomaan edes aikuisena päin naamaa oikeastaan yhtään mitään ja toiseksi eihän se sitä menneisyyttä muuta yhtään mihinkään, vaikka kuinka nyt morkkaisi omaa lapsuuttaan. Näillä eväillä mennään ja näillä on pärjättävä.
eipä tunnu koskevan vapaan kasvatuksen pullamössö sukupolvea