Porvoon työnhakijat ilmoittavat lähes jokaisessa työpaikka ilmoituksessa: Hallitset täydellisesti suomen ja ruotsinkielen.
Kuitenkin monessa työpaikassa ei edes tarvitse puhua kenenkään kanssa.
Olen itse suomenkielinen ja osaan myös ruotsia puhua ja ymmärrän puhetta niin että toimeen olen hienosti tullut vaikka en täydellisesti hallitse ruotsinkieltä.
Tarkoittaako nuo työpaikka ilmoitukset että jos et osaa ruotsia täydellisesti,älä mene hakemaan työpaikkaa vai mitä?
Porvoossa jokainen osaa Suomea,ehkä osa vanhemmista veteraaneista ei täydellisesti mutta ymmärtävät hyvin ja tulevat toimeen suomenkielisten kanssa.
Onko vain myytti Porvoossa tämä jankutus joka paikassa ruotsinkielestä.
Espanjassakin paikalliset tulee hyvin toimeen suomenkielisten kanssa vaikka eivät osaa sanakaan suomea.
Ymmärrän ammatit jossa on välttämättä osattava kansainvälisä kieliä jos toimii kansainvälisissä yrityksissä.
Mutta kaupan kassalla ,ravintoloissa ym Porvoossa pärjää erittäin hyvin vaikka ei ruotsinkieltä taida.
Kuitenkin monessa työpaikassa ei edes tarvitse puhua kenenkään kanssa.
Olen itse suomenkielinen ja osaan myös ruotsia puhua ja ymmärrän puhetta niin että toimeen olen hienosti tullut vaikka en täydellisesti hallitse ruotsinkieltä.
Tarkoittaako nuo työpaikka ilmoitukset että jos et osaa ruotsia täydellisesti,älä mene hakemaan työpaikkaa vai mitä?
Porvoossa jokainen osaa Suomea,ehkä osa vanhemmista veteraaneista ei täydellisesti mutta ymmärtävät hyvin ja tulevat toimeen suomenkielisten kanssa.
Onko vain myytti Porvoossa tämä jankutus joka paikassa ruotsinkielestä.
Espanjassakin paikalliset tulee hyvin toimeen suomenkielisten kanssa vaikka eivät osaa sanakaan suomea.
Ymmärrän ammatit jossa on välttämättä osattava kansainvälisä kieliä jos toimii kansainvälisissä yrityksissä.
Mutta kaupan kassalla ,ravintoloissa ym Porvoossa pärjää erittäin hyvin vaikka ei ruotsinkieltä taida.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kielitaito jaetaan yleensä 4 kategoriaan, joista korkein on täydellinen kielitaito, joka vastaa äidinkielen taitoa. Täydellistä kielitaitoa vaaditaan todella harvoin. Asiakaspalveluammateissa on mielestäni täysin itsestään selvää, että kielitaitoa arvostetaan ja edes jonkinasteisena edellytetään. Onhan se selvää, että yritys pystyy palvelemaan asiakkaitaan paremmin, jos se tapahtuu asiakkaan äidinkielellä. Ja kun molemmat kotimaiset hallitsevia on tarjolla, miksei sitten palkkaisi heitä, varsinkin kun silloin on todennäköistä, että he osaavat esim. englantia jossain määrin.
Tuo nyt on selvää pässinlihaa . Aloittaja ilmeisesti yritti saada selvää, kannattaako edes vaivautua hakemaan kyseisellä vaatimuksella olevia työpaikkoja.
Englantia osaa lähes kaikki nykyaikana vaikka ruotsinkieli ei ole kiinnostanut.
Mäkin panostaisin enemmän siihen mitä ihminen osaa,palvelualttiuteen,hyväntuulisuuteen ja muihin asiakkalle mieleen jääviin kokemuksiin. En yleistä mutta aika usein jää Porvoossa tuo hymy saamatta ammattiryhmästä riippumatta. Se antaa paremman kuvan yrityksestä kuin sanat :tack ja adjö jos sitäkään.
No ei tunnu olevan selvää. Otsikko "Eriarvoisuus" pitää sikäli paikkansa, että onhan joku parempi työnhakija kuin toinen ja paras pyritään valitsemaan, sehän lienee työnantajan etu. Kielitaito kuuluu olennaisesti palvelualttiuteen ja tässä(kin) asiassa asiakas on oikeassa. Jos jotain ei ruotsin kielen opiskelu kiinnosta, niin se on tietty jokaisen oma asia, muttaa sillä saattaa olla tiettyjä seurauksia, esimerkiksi työnhaussa. Monilla valtion ja kunnan työntekijöillä on kielitaitovaatimuksena molempien kotimaisten kielten tyydyttävä taito, sekä suullinen että kirjallinen.
Työnantajana kallistun täysin itse persoonaan .
Työnhakijan ollessa asiallinen, reipas ja ennenkaikkea huokuu intoa ja iloa ympärilleen. Varmasti valitsen henkilön jonka uskon antavan asiakkailleni positiivisen kuvan firmastani. Kielitaito ei ole pahaksi mutta ei todellakaan välttämätön , kunhan tulee jokseenki toimeen. Nyrpeän täydellisen kielitaidon omaava jää auttamattomasti ohi positiivisen hakijan.
Sen kyllä huomaa tästä Porvoon onnettomasta palvelutasosta, että pääpaino on ruotsinkielisyydessä eikä ammattitaidossa. Vaatimuksella yritetään varmistaa RKP:läistä hyvä veli-järjestelmää. Tämä näkyy räikeästi mm. Pellinkiin liittyvissä päätöksissä. Todellisuudessa lähes 70 % porvoolaisista puhuu äidinkielenään suomea. Kieli ja puuttuvat työpaikat ovat todellinen este kaupungin sivistyksen kehittymiselle. Potentiaaliset muuttajat olisivat hyvätuloisia lapsiperheitä, joista toiselle pitäisi löytää työ täältä.
Ruotsin kielen ylikorostaminen on oiva tapa pitää tämä kaupunki tälläisenä kehityksen ja palvelujen takapajulana. Se vielä puuttuu, että rakennetaan muuri tähän ympärille. Ettei vaan syopä nimeltä suomenkielisyys saa valtaa.
Eipä tuota selvemmin voisi sanoin kuvata kun nimim: Suomi on hieno kieli , sen selvästi sanoo.
Täällä on jumituttu vanhakantaiseen ongelmaan nimeltä ruotsinkieli.Mikään muu ei merkitse mitään ja sen huomaa Porvoon kehityksessä ja palvelutasossa täydellisesti. Paljon olisi tehtävä että jäänne jäisi sinne kehityksen jälkeen mutta mitään parannusta ei ole edes näköpiirissä.Joten näillä mennään taas seuraavat 1000 vuotta. Hurraa Porvoo!!!! Kehityksen alempi kehto.
Onhan se ihan naurettavaa, että kemikalioputiikkiinkin haettiin myyjää jolta odotettiin kielitaitoa: suomi, ruotsi, englanti ja venäjä. Huh huh ja noilla palkoilla. Ruotsinkieliset ymmärtävät tasan tarkkaan suomea sen verran asiat kyllä hoituisivat suomenkielellä. Ajatelkaapa maahanmuuttajia, niiden on vaan selvittävä. Vai vaaditaanko meiltä kohta kaikki maailman kielet. Ummikkoruotsalaiset maahanmuutajien kanssa kielikursseille.
Tyhmyys tiivistyy kun pidetään säkki tiukasti kiinni ja pääsy vain täydellisen ruotsinkielen taitoisille. Sen näkee täällä Porvoossa ainakin. Täällä jos haet roskakuskiksi,sun tarvitsee osata viedä roskat ruotsiksi kaatopaikalle.heh heh
Ihmeellisintä on kuitenkin että joka paikassa täällä puhutaan suomea ,menit sitten mihin liikkeeseen tai firmaan tahansa. Työpaikoilla puhutaan suomeksi, ravintoloissa samoin kuten kadulla. Olisi jo aika ottaa se järki käteen vai eikö sitä ole, alkaa vahvasti näyttä siltä.
Tässä tarinassa pitäisi erotta oikeasti tarpeelliset kielitaitovaatimukset ja mahdolliset hölmöilyt ja menneen ihannoinnit. Lienee itsestään selvää, että yksityisyrittäjä pyrkii palkkaamaan mahdollisimman hyvää henkilöstöä. Jossain tapauksissa, tietysti etenkin palveluammateissa, tämä tarkoittaa molempien kotimaisten jonkinlaista hallintaa. Itse näen tässä suurimpana ongelmana ja epäkohtana sen, jos esim. kaupungin jonkinlaisessa johtoasemassa oleva henkilö omien asenteittensa vuoksi palkkaa työntekijän kielipoliittisin perustein ilman, että ko. työtehtävä edellyttää kielitaitoa. Kun tämän kaupungin meininkiä on tässä puoli vuosisataa seurattua, niin voin kertoa, että ongelmia tällä alueella varmasti vielä on, mutta ero -70-80-lukuihin on huikea. Täällä on vielä muutamia mätäpaiseita, mutta muutoksen tie on vääjäämätön. Itse laittaisin mustalle listalle kaupungin virastoista energian, veden ja katuosaston. Sairaala alkaa pikku hiljaa "tervehtyä". Yrityksistä Simolin on ylivoimaisesti karmein esimerkki ja yleisesti voi ihmetellä, että se on edelleen pystyssä.