Terve.
Aloin miettimään että onko kattilalle haitaksi suuret lämpötilan vaihtelut.
Kyseessä on valuraitainen kaksoispesäkattila jota lämmitän näin kesäisin puilla käyttövettä varten. Eli lämmitän kattilan iltapäivisin ~90-asteeseen ja vuorokauden päästä lämpö on noin 50-astetta. Tällöin taas poltan pari pesällistä jolloin lämpö nousee 90-asteeseen. Paisuntasäiliö on ~20% vesitilavuudesta ja paine heiluu 0.4bar -> 1bar.
Eikös ainakin varaajallisissa puulämmityksissä kattilan lämpö myös heiluu suuressa mittakaavassa, varaajan silti pysyessä lämpimänä?
Onko muuta haittaa kuin kylmät tulipinnat jolloin karstan muodostus on vähän isompaa?
Kiitokset vastauksista.
Aloin miettimään että onko kattilalle haitaksi suuret lämpötilan vaihtelut.
Kyseessä on valuraitainen kaksoispesäkattila jota lämmitän näin kesäisin puilla käyttövettä varten. Eli lämmitän kattilan iltapäivisin ~90-asteeseen ja vuorokauden päästä lämpö on noin 50-astetta. Tällöin taas poltan pari pesällistä jolloin lämpö nousee 90-asteeseen. Paisuntasäiliö on ~20% vesitilavuudesta ja paine heiluu 0.4bar -> 1bar.
Eikös ainakin varaajallisissa puulämmityksissä kattilan lämpö myös heiluu suuressa mittakaavassa, varaajan silti pysyessä lämpimänä?
Onko muuta haittaa kuin kylmät tulipinnat jolloin karstan muodostus on vähän isompaa?
Kiitokset vastauksista.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ei siitä muuta haittaa ole. Sinänsä ihmetyttää kuinka suuri on kattilasi vesitilavuus kun siinä voi polttaa pari pesällistä puita eikä lämpö nouse kuin 40c?
Varaajan kanssa kattilaa lämmittäessä on välissä termostaatti - noin 70-80c joka pitää kattilan lämpötilan palotapahtuman aikana kohdallaan kun varaaja on viileämpi. Tokia lämmityksen loppuvaiheessa kun varaajasta alkaa tulla kuumaa vettä kattilaan lämmöt nousee vanhoissa kattiloissa - uudemmat alkavat rajoittaa ilmansaantia.
Vesitila on 220l, ja kyseessä on vanha pannu jonka hyötysuhde puu-puolella on huono ja pesä on pieni. Ja kyseiset pesälliset ovat vajaita, koska muuten savukaasujen lämmöt nousevat entisestään. Eli pesällinen on tässä tapauksessa 4-5 maitotölkin kokoista sekaklapia.
Eikö siinä ole sellaista vedonsäädintä, eli ketju kulkee tangosta luukkuun ja liikkuu kattilaveden lämmön mukaan.
Se on helppo säätää kohdilleen jos ei ole, käännä asteikon puoliväliin ja kun kattila on 70 asteessa säädä ketjua (se pitäisi olla kasattu ns. silmukoista ja molemmissa päissä pitäisi olla koukut tms... siirrä sitä koukkua eri silmukkaan) niin että luukku on juuri ja juuri kiinni. Sitten säätele kattilan lämpöä seuraten nuppia niin että se pysyy siinä 80-90 asteessa,
Lisäät vain puita tarvittaessa ja kattilan lämpö pysyy tasaisena.
Näin teen itse Jämä kaksoiskattilalla. Öljypoltin on varalla säädettynä 65 asteeseen.
Onhan siinä vedonsäädin ja joskus sitä käytänkin, vaikka helposti menee kitupolton puolelle.
Vedonsäätimen ongelmana on se että pesä palaisi öisin ja työpäivisin kuitenkin tyhjäksi jolloin kattilan lämpö laskee. Tällöin ketju avaisi luukkuja auki jolloin jäähdyttävä ilmavirta alkaa kulkemaan kattilan läpi jäähdyttäen sitä entisestään. Pitäisi virittää jokin keksintö joka "katkaisee" ketjun kun pesä on palanut tyhjäksi. Savukaasujen lämmöstä saisi varmaan ohjauksen.
Mites sinulla on toisioilma? Siis ohjaako ketju sitäkin, vaiko pelkästään ensiöilmaluukkua? Entäs kun öljypolttimesi lähtee päälle niin jääkö puu-puolen luukut auki vai käytkö käsin sulkemassa ne puiden palettua?
Toisioilmalle on ruuvilla säädettävä luukku. Sitä olen pitänyt vähän auki, tietysti se vetää siitä kylmää sisään vaikka vedonsäädin olisi kiinni.
Jää auki kun lähtee poltin käymään, pitää käydä sitten itse sulkemassa jos ei laita enään tulta pesään. Poltan puuta lähinnä kesällä, jolloin öljypoltin ei niin herkästi käymään lähde.
Tosiaan pesä on niin pieni että yöllä palaa tyhjäksi.
Mä oon vasta miettiny, täyts tehrä! Sähköinen munakello, joka viimeisellä täytöllä viritettäis, esim 1 h ja se laukasis ? joka laittais imupuolen kiinni. Kontaktori?, mangneettiventtiilistä modifioitu? ?????? onks jollain hyviä ideoita?
Olen itse tullut siihen lopputulokseen että viritän peltimoottorin avamaan/sulkemaan luukkuja. Ohjauksen moottori saa esim öljypolttimen termostaatilta. Tällöin luukut olisivat joko kunnolla auki tai kiinni. Eikä 1mm auki kitupolttoa olisi. Tähän väliin olisi helppo laittaa aikarele joka sulkee luukut tunnin päästä viimeisestä pesällistä.
Tästä läheden eteenpäin! Ostamaan (lausu varastamaan) jostain peltimoottori, ja kuten sanoit ei poltella kittuuttamalla, tämän jälkeen vaihdan nimimerkin tuhnulämmittäjästä lämmittäjäksi!
Jokin samantapainen kuin on kaasupolttimissa. Pitää virittää päälle ja kun liekki palaa niin kaasu virtaa. Jos sammuu niin kaasu katkeaa.
Eli kettinkiin välipala, joka katkaisee kettingin. Katkaisu siitä, että pesän lämpö laskee esimerkiksi 130 asteeseen. Eikös tuo ole merkki palamisen loppumisesta? Mutta miten tuon tekee nerokkaasti. Saisi olla jokin kiehumiseen perustuva omavoimainen vehje. Tai lämpölaajenemiseen. Miten vain.
Miten painetta nostetaan järjestelmässä? esim. lämmitysputkistossa paine vaihtelee itselläkin 0,4-1 bar ja kun on pannuhuone kellarissa, ja sen päällä kaksi kerrosta, niin ei jaksa yläkerran pattereihin vesi nousta ja jää kylmäksi.
Jostain pääset lisäämään vettä järjestelmään, sillein se paine nousee. Kun ilmaat patterit niin paine laskee. Painetta tarvitaan 0.1 bar metrille, peruspaine 0.2 bar että vesi kiertää. Järjestelmässäsi on jossain kohtaa varoventtiili joka aukeaa mikäli paine nousee yli 1.5 baarin.
Painesäiliössä voi olla vuotoa jos paine heittelee paljonkin tai sitten se on liian pieneksi mitoitettu järjestelmään.