Tuolla kaunis nainen etsii ikäistään miestä jostain treffipalstalta. Toivottovasti hän onnistuu löytämään kumppanin. Tsemmpiä vaan!
Arvoisat kauniimman sukupuolen edustajat, 60 plus ikäluokassa. Kysyisin kohteliaimmin, kuinka v a n h a n miehen vielä kelpuuttaisitte rinnallenne? Mikä on Teidän ikähaarukkanne ?
Nuorempihan naiselle aina käy, mikä on iäkkään kohtalo?
Arvoisat kauniimman sukupuolen edustajat, 60 plus ikäluokassa. Kysyisin kohteliaimmin, kuinka v a n h a n miehen vielä kelpuuttaisitte rinnallenne? Mikä on Teidän ikähaarukkanne ?
Nuorempihan naiselle aina käy, mikä on iäkkään kohtalo?
Vastaukset 98
Vanhimmat
Itse olen 62 ja kelpuuttaisin miehen 58-70, jos muuten synkkais. Ikä ei siis ole se tärkein kriteeri, vaan äly ja samanlainen hjumor.
miulle kelepais kasikymppinenkin jos terve ja kiva
Suattaa kuolla äkistikin jo tuon ikäinen.
Kunto ratkaisee, mies voi olla vähän vanhempikin jos on pitänyt huolta itsestään, jaksaa liikkua eikä hänellä ole epäterveellisiä tapoja, kuten tupakointi ja alkoholi.
Ehkä yli 70-vuotias on kaltaiselleni alle kuusikymppiselle jo hiukan liian vanha, mutta jos puolimaratonin vielä juoksee, niin kelpuutan hänet.
Voisit olla hyvä ehdokas ystävälleni Reimalle, joka etsii naista itselleen.
Reima tosin on hieman nuorempi kuin sinä ja ujonsorttinen mies, mutta jos sinua kiinnostaa, niin laitan sinut ehdokaslistalle, sopiiko?
Nyt olen vähän kiireinen, pakkaan laukkuja ja olen viikonlopun poissa, mutta palataan asiaan.
Juuh, sopii hyvin. 10 km iltalenkit olis kivempia juosta, jos olis kaveri. Mount Everestiäkin lähtisin valloittamaan, jos vaan joku lähtis kaveriksi. Mun nimi on sitten Viola Voltti.
Vielä sen verran, että eihän se Reima ole samanlainen kuin tuo Skunksi, vai mikä se nyt on? Jos on, niin voit poistaa mut ehdokaslistalta.
terv Viola Voltti
Reima on ihan erilainen kuin skunkki vai mikä se lienee, aivan ihana ihminen.
Tuo 10 km iltalenkki tuntuu melko rajulta, kun Reima enempi mopolla lenkkeilee. Mutta mitäpä ei nainen saisi aikaan miehen tottumuksissa, saattaa hyvinkin innostua lenkkeilemään kanssasi.
Kunhan Reima ottaa yhteyttä niin sittenhän me nähdään innostuuko hän. Ja kun hänellä on se äippä, syöttää muuten Reimalle täytekakkua ja omenapiirakkaa vaniljakastikkeella. Olisko hieman ylipainoakin pojalla.
Melko railakas nimi sulla.
Kerkesit ensin.
Minäkin olen suunnitellut aloitusta johon vastaisin itse.
Harmi vaan että en kehtaa.
H.
Hyvä herra huksz!
Lienet huomannat, että tiedustelin arvoisien daamien mielipidettä.
"i-mies"
Enhän minä pippelijuttuun puuttunutkaan?
aloituksen tekniikkaan vain. :)
H.
Eikös hunksin vastaus osoittanut vaan sitä, että hän ei ole mies..........?
Turhaan puutuit tekniikkaankaan, sillä vastasin ensin, enkä ole aloittaja.
Mun ikähaarukka on n. 58-68. Olen yli kuuskymppinen, mutta henkinen ikä testin mukaan 29 v, auts:)
Jos mies ei ole ihan jämähtänyt, ja on mukana tässä päivässä, eikä näytä isältäni, tervetuloa leikkimään!
"kalena"
Minä tunnen, leikkisänä miehenä, Osteoporoosin hyvin.
15v. leikkisästi taas, älykkönä olen hyvä Sudokussa, siinäkin joutuu välillä katkeavia päitä teroittamaan.
Luuletko pärjääväsi?
H.
Jos mulla olisi osteoporoosi ei naurattais, mutta minäkin tunnen sen. Sudoku ei ole minua varten, ratkon mieluiten ristikoita, kun tuo matemaattinen puoli on heikko - älyykkystestin mukaan.......ei en pärjää sinulle hunksz
Ikä nyt ei ole mikään ratkaiseva tekijä tässä asiassa.
Mieheni on 62 vuotias, mutta kunnoltaan varmasti alle viiskymppisen tasoa.
Meillä on ikäeroa viisi vuotta, en kovin paljon vanhempaa kuitenkaan enää ottaisi kaverikseni.
Jos on hauska, huumorintajuinen, iloinen ihminen ja terve, niin se vähän tasoittaa ikävaatimusta.
Kävelyllä pitää käydä mun kanssa ja jaksaa kävellä vähintään 7 kilometriä huilaamatta. :)
Kuinkas peiton pöllytyspuoli kuis ahkeraan sängyn naristamista?
Meillä on niin vanha sänky, että se narisee aina kun siihen asettuu joko istumaan tai pitkäkseen. :)
Kuuvvenkympin ja kuoleman väliltä, jos ihminen on elossa isolla EEllä.., ei tarkoita kuin päätä..ylä.
P.s. no tämähän on miulta ihan vain mielipide..
Iästä viis!
Ukkoehdokas testeihin urheilupoistolle.
Laboratoriokokeisiin terveyskeskukseen. Pääpaino testosteronituotannolla ja yleisillä terveydentilaa kuvaavilla lukemilla.
Viimeeksi molemmat, sekä valitsija, että ehdokas soveltuvuustesteihin.
Kalenteri-iällä ei yhteiselon kannalta ole merkitystä!
Aineelliset tavoitteet ovat asia sinänsä!
No, miksei urheiluopistollekin, mutta saman asian ajaa mikä tahansa hotellihuone tai hytti, tai jomman kumman koti.
Kyllähän tuo testosteroni varmaan lisäisi halukkuutta, joka meillä naisilla taitaa iän lisääntyessä vähentyä, mutta en nyt tiedä kuitenkaan... Ja eikös sen vaikutus lisäänny jo luonnostaankin, naishormonien vähentyessä.
Pääpainon laitan miehen asenteille, arvoille ja sivistystasolle, testosteronituotantoa ja yleistä terveydentilaa kuvaavat lukemat eivät niistä kerro juuri mitään, edes välillisesti.
Soveltuvuustestiä tehdään sitten ajan kanssa, jos ensitapaaminen johti johonkin jatkuvampaan kanssakäymiseen. Terveyskeskukseen patistelut kuulunevat nekin vähän vakiintuneemmassa asemassa olevan toimenkuvaan.
Kalenteri-iällä on minulle pikkuisen merkitystä, nuoret miehet eivät ole minun silmissäni lainkaan vetovoimaisia. Vanha alfa-uros voi saada jopa kiimaiseksi.
Tykkäsin tekstistäsi, ajattelen aikalailla samoin.
Nuorena tyttönä ihailin vanhempia miehiä. Aikuisiässä seurustelin oman ikäisteni kanssa. Olin 1970-luvulla avoliitossa kuusi vuotta itseäni neljä vuotta vanhemman kanssa. Avioiduin v. 1981 ja sain lapseni kahdeksan vuotta nuoremman miehen kanssa.
Nyt rinnallani vaeltaa iseäni reippaasti vanhempi mies. Viimeinen lauseesi on hieno kuvaus seksikkäästä vanhemmasta miehestä. Vanhempi alfa-uros, sivistynyt, terve, hyvät elämän tavat omaava, varakas, älykäs keskustelukumppani, täydellinen puolisko.
Ajattelen, että rakastun aika usein itse luomaani mielikuvaan jostain ihmisestä, en välttämättä siihen ihmiseen joka hän todellisuudessa on. Tietenkin ulkoisen olemuksen ja käyttäytymisen pitää todellisuudessakin olla sellaiset, että toiveideni ja fantasioideni mukaisen mielikuvan luominen on mahdollista.
Jonkinlaisen sielunkumppanuuden kuvittelen pystyväni tunnistamaan heti ensitapaamisella, sen tarkempi valikoiminen ja harkinta ei minulta onnistu, etenkin kun asiat yleensä etenee niin vauhdikkaasti että olen korviani myöten rakastunut hetikohta. Siis jos vähäiset ? vaatimukseni täyttyvät, keneen tahansa en pysty rakastumaan.
Alfa-uros tarkoittaa minulle enemmänkin miehen asennetta ja paikan ottamista, sitä voi olla köyhällä ja terveytensä menettäneelläkin. Samoin vastuuntuntoa, oikeudenmukaisuutta ja suojelevaa suhtautumista lapsiin.
Varakkuus, terveys, hyvät ? elämäntavat eivät merkitse minulle juuri mitään, ei välttämättä keskustelutaitokaan, kunhan sen mahdollinen puuttuminen ei johdu moukkamaisuudesta ja sivistymättömyydestä.
Suunnilleen ikäiseni tai itseäni vanhempi kumppani minullakin on haaveissa, mutta vähissähän nuo taitavat olla. Joutuukohan tässä vielä vaatimuksistaan tinkimään ja nuorempaan tyytymään. Muista vaatimuksistani en pysty tinkimään.
En oikein usko, että pärjäisit keskustelutaidottoman kanssa, eikä juoppo elämäntavoiltaan kauaa vierelläsi kävele vai mitä? Köyhyyskin voisi olla este ja sairaudet.
Mielikuvitusrikkaan sain hassun mielikuvan mies ottaa paikan ; ).Ikään kuin koira sillä niillehän ositetaan paikka.
En tykkää kissoistakaan, jotka tuntuvat olevan monen yksinäisen palstalaisen elämänkumppani.
Olin eilen paikallisessa tavaratalossa, edelläni kassalla nosteli ostoksiaan kaksi naista noin meidän ikäluokkaa. Ostoskärry oli ladattu täyteen kissanruokaa, erilaisia naksusäkkejä ja säilykepurkkeja yms kuivamuonaa.
Lasku oli sen mukainen, minulla ei olisi varaakaa pitää kissaa jos noin kalliiksi tulisi. Entivanhaan ne söi ihmisten kanssa samoja pöperöitä.
Alfa-uros antaa minulle kuvan henkisesti ja fyysisesti terveestä uroksesta josta hehkuu karisma ja seksi.
Mulle tulee alfa-uroksesta mieleen gorilla.
No, entä alfa-naaras mitä se tuo sinulle mieleen ; ?
Kohteliaimmin vastaan,
mielummin vanhempi kuin nuorempi mies.
Ikä ei ratkaise kenet haluaa kulkemaan rinnallaan.
Tässä iässä yhteiset kiinnostuksen kohteet tuovat elämään
oikeanlaista ja rikastuttavaa seuraa ja sitä kautta yhdessä viihtymistä.
Joten sen tarkemmin iän tai kunnonkaan määrityksillä ei ole merkitystä.
Iäkkään kohtalo voi olla hyvä ja onnellinen, meitä naisiahan on suurin osa ikäluokasta. Vaikeinta on tietysti kohtaaminen, jompi kumpi on aina väärässä paikassa oikeaan aikaan.
mää ehkä kelpuuttaisin ikäiseni miehen kaks vuotta on ehkä sellainen suuntaan tai toiseen joustovara onnesk toi vanha on ollu vielä ihan käyttökelpoinen ettei oo tarttenu ruveta miettiin uuden ottoa ;))))))
:D
Ei muuta kuin kokeilemaan, sittenhän sen tietää.
Vanhempi voi saada aikaseksi hyvätkin orkut, nuorempi taas ei. nimim. "kokemusta löytyy*
Irlantilainen sananlasku: "Parempi olla vanhan miehen kulta kuin nuoren miehen orja".
Minkä ikäisen miehen kelpuuttasin vierelleni??? En varmaan minkäänikäistä, mutta periaatteessa ei ikä ole ratkaiseva tekijä. Kakskytvuotta nuorempi vois olla ihan ok tai sitten kymmenen vuotta vanhempi. Mun ongelma on ollut hieman sama kuin "kauniin naisen": itseäni nuoremmat miehet ovat aika ajoin osoittaneet kiinnostusta, mutta tykkäisin paremmin oman ikäluokkani miehistä, jotka taas säännöllisesti hakevat itseään nuorempaa seuraa.
En kuitenkaan prioriteraa kumppanin hakua juuri nyt ja pärjään yksin aivan hyvin.
"paloma.se.co"
Ja tässä englanninnos:
"Better be old mans lay, than young mans pray..." :)
H
Nope.
It's better to be an old man's darling than a young man's slave.
"Paloma.se.co"
My darling, olinkin ihan varma että tiedät totuuden!
Kiusoitellen vähän muuntelin sanontaa.
Fiksu sinä!
Kumpaa versiota kannattaisit?
H.
Sä meinaat sun muunnelmassasi?
Molemmat vaihtoehdot kuullostavat yhtä pahoilta.
Iällä ei ole merkitystä, kun synkkaa yhdessä. Pidän kunnostaan huolta pitävistä, tupakoimattomista, alkoholia kohtuudella käyttävistä. Huvittaa nuo ikähaarukat, moni paljon nuorempi mies on huonokuntoisempi kuin miesystäväni. Miehen pitää tarvittaessa selvitä arjestaan ilman apua, pystyä tanssimaan ainakin 3 tuntia yhteen menoon.
montakohan vuotta tanssii 3 tuntia yhteen menoon?
Mites sitten kun nykyukolta veto loppuu?
Kun vanhusta hypytetään yli kolme tuntia yhteen menoon niin se on sitä kun sanotaan että,humppaa miinakentässä.
Saattaapi suoni napsahtaa.
Mä pirän itteäni hyväkuntosena mut kovin herkällä korvalla kuuntelen kehon ääniä, älkää hyvät naiset vaatiko mahottomia miehiltä.
Äijät on yllytyshulluja ja niit on helppo verättää.
Ikämiehiä on todella helppo vedättää, olet oikeassa. Jos nainen haluaa päästä miehestä eroon, niin vie hänet tanssimaan tai muuten rehkimään ja vielä kun epäilee jaksamista, niin ukothan näyttää mihin muka pystyvät.
Meidän miesten täytyy pitää varamme.
Kokemusta on, appeni tanssi kaikki tanssit 90-vuotisjuhlissaan. Oli teräsvaari, mutta tietenkin oli tunnissa nuo orkesterin 15 minuutin tauot. Ei nainen ketään miestä vie tanssimaan, riittää kun vikisee mukana. Jos suoni napsahtaa, niin on äkkilähtö, ei ehdi kitua. Nykymieheni on fyysisesti hyvin appeni kaltainen, yhdessä sovimme menot. Kesäisin viihdymme mökillä, uimme ja saunomme. Talvisin käymme tanssimassa. Elämme tätä hetkeä, ei voi sanoa kummalta suoni napsahtaa tai kumman eteen joku törmäilijä osuu liikenteessä.
Ethän sinä irvitä yhtä rumasti kun emil Virenin vauhrissa?
Olet oikeassa ,miesten on oltava mahtavan virkkuina naisten metkujen eressä.
Kyllä mies saa olla ihan oma itsensä ainakin minun seurassani. Jos haluaa köllötellä puoleen päivään, sitten tehdään niin yhdessä. Aamiainen on meillä usein iltapäivällä, iltasauna keskiyöllä. Ei mulla ainakaan mitään metkuja ole, ihan oma itseni voin olla.
k/k asia on niin, että tosi mies ei irvi naisille, kuria saa pitää jos turhasta naukuvat. Tulin metsästä, nainen oli poistunut sillä välin, ensi yönä ei kuulu kuorsausta.
Sen olen huomannut että naiset tykästyvät hyväkuntoisiin miehiin, meikäläisellä riittää kysyntää. Kohtaloaan ei voine välttää mutta parempi kuolla hyväkuntoisena kuin elävänä ruumiina.
Ei kiitos yllytyshullulle ! Miehen tulee olla järkevä , vakaa, turvallinen, lämmin, hellä, arvot kohdallaan, ( kuin itsekki olen) itseään ja naista kunnioittava kumppani, siis aivan tavallinen suomalainen mies lökäpöksyineen, siinä mies miun makkuun.
Miten niin nuorempi aina käy? Ei välttämättä niinkään. Kokonaisuus ratkaisee, kuten naisessakin, luulen ma.
En käyttäisi verbiä kelvata - kuin oltaisi kerjäämässä epätoivoisesti,että ota nyt minut, ota. Eihän se niin mene,kyllä me valitsemme edelleen toisemme, puolin ja toisin. Luin jutun, jonka aloittaja mainitsee.Kelvata-verbi tuntui siinäkin kummalliselta. Naisen ominaisuudet eivät sopineet niille katselijoille, jotka sillä kertaa tutkailivat treffi- ilmoituksia. Mitkä näiden toiveet sitten sattuivatkin olemaan, mistäpä sen tietää. Näin se on kaikissa kohtaamisissa. Aina ei seuraa löydy. Ei niistä sellaista johtopäätöstä tarvitse vetää,että en koskan kelpaa kenellekään. Itsestään täytyy tykätä enemmän.
Kun seuraa epätoivoisesti hakee ja kinuaa, sitä ei saa. Komeat miehet ja kauniit naiset - niinpä niin. Vaikka tällaiset määreet olisivat sarkasmia, yhtä hyvin kuin varakas tai rikas tms., sellaisten käyttäminen kertoo, että hakija silti arvostaa toisessa jotakin muuta paljon enemmän kuin ihmistä itseään.
Jos miehestä haluan myös tai pelkästään sukupuolikumpanuutta, raja menee 75-vuodessa, enintään. Jos taas pelkkää kumppanuutta, yläikärajaa ei ole, kunhan korvien välys on kunnossa. Muutoin on aika vaikeaa vaihtaa ajatuksia. Hoivattavaa miestä en halua minkään ikäisenä. Äiti olen edelleen omille lapsilleni ja se riittää. Älyllisesti heikompaa miestä en kestä missään ikäluokassa, tosin tässä suhteessa ei hirveästi huteja ole odotettavissa.
Miksi näissä jutuissa aina lähdetään siitä,että yhden ihmisen on riitettävä kaikkeen? Voihan olla samanaikaisesti erilaisia suhteita: ystävä, rakastaja, seuralainen ja kaikki eri henkilöitä. Se toimii mainiosti. Miksi iäkkäänäkin on haettava yhtä ainoaa parisuhdetta? Ikuisuusliitoja, täydellistä ihmistä, joka riittää kaikkeen mahdolliseen? Rahan ja turvallsiuuden takiako kuitenkin? Ei siis itse asiassa ihmisen vuoksi kuitenkaan?
Iäkkään kohtalo - minunkin - on tulla itsensä kanssa toimeen. Ellei se puoli ole kunnossa, mikään muukaan ei ole, oli yksin tai kaksin missä tahansa. En koe parisuhdetta tai seurustelusuhdetta paratiisina, johon pitää epätoivoisesti pyrkiä. Palstan kirjoituksista ja aloituksesta kuvastuu 1950-luvun Suomi, jolloin naisen arvo määräytyi sen mukaan, oliko aviomies vai ei, ts. oliko kelvannut jollekin vai ei.
Jotenkin on aika outoa,että myös iäkkäät ihmiset perustavat edelleen arvomaailmansa ja itsearvostuksensa samoihin puitteisiin, joilla hyvin nuoret valikoivat seuransa eli ulkonäköön. Siltä minusta nämä jutut vaikuttavat. Tsemppiä tosiaan hakuun, mutta ensin pitäisi miettiä kuka on ja mikä on ennenkuin valittaa, ettei kelpaa kenellekään.
Onnen kauppaa on tuo kumppanin löytyminen. Totta kirjoitat siinä, että itseensä pitää olla tyytyväinen. Elämä on mielekästä niinkin, että osallistuu ja tapaa erilaisia ihmisiä. Appeni käytti hyväkseen sitä, että naisia riitti ympärillä, hän ei sitoutunut, vaan nautti vapaudestaan. Hänellä oli esim. peliporukka, joka kokoontui vuoroiltoina eri henkilöiden kotona. Hyvää tarjoilua oli ja kaikki olivat tyytyväisiä Tuo älyllinen asia on tärkeä, tyhmän seurassa en ole koskaan viihtynyt. Melko pienistä jutuista voi saada selville tämän älyjutun, pikkutuokio yhdessä riittää.
muuten samoin ajattelija, MUTTA rakastaja, siis parisuhteen ulkopuolinen pisti piikin, jota en voi hyväksyä sanaan parisuhde, mielestäni EI voi, eikä saa erottaa paraisuhdetta ulkopuolisella raksatelulla, rakastelu on NIIN herkkä intiimi asia sitä ei voi erottaa parisuhteesta , jos erotetaan silloin on parempi asua erilään eikä mistään parisuhteesta voi enään puhua vaan erilaisista irallisita suhteista.
Miina, ei ole välttämätöntä asua yhdessä parisuhteen intiimien puuhasteluiden vuoksi ; ). eihän erillää asuminen tarkoita villiä ja vallatonta elämää irrallisine tilapäissuhteineen ; ))
En ihan ymmärrä kaikkia ajatuksiasi. Uskollisuus kuuluu mielestäni parisuhteeseen. Asuminen yhdessä tai erillään on kunkin parin keskinäinen juttu, rakastella voi asumismuodosta riippumatta. Aina ei tarvitse toisen vieressä kihnata. Varsinkin näin varttuneempana haluaa myös ihan ikiomaa elämää.
Irralliset suhteet aiheuttaa suurta puistatusta, hyiiiiii, kuinka kukaan voi loukata naapureita , ympäristöään tai muita tuttujaan irrallisilla seksisuhteilla kuinka kehtaa kattoa naamaan esm, naapurin rouvaa jos on miehenkanssa muhinu voi hel..... ti ku joku voi olla inhottava, siinä piilee juuri suuret avioerolukemat, ainahan voi varstaa seksiä mutta miltä se lopulta tuntuu ympäristössä, luulempa että kukaan ei noin kylmä voi olla jos voi ja on niin takuulla ympristä INHOAA yksilöä.
Eriasia on vakisuhde kahden vapaan kanssa ja asuvat eriasunnoissa, siinäki vaaditaan uskollisuutta, mutta parisuhteeksi en sitäkää sanoisi, lähinnä seurusteluksi.
Seksuaalinen parisuhde, siihen ei mahdu ainuttakaan irtosuhdetta, irtosuhteet loukkaa aina molempia osapuolia joutuessaan petetyksi, nainen ja mies ei tee poikkeusta molemmille yhtä paha juttu on uskottomuus.
Hyvä vinkki tämä miinan,,,soitanpa vanhalle sulostuttajalle Hämeeseen.
Tätä en ymmärrä (edell,,) :
-ainahan voi varstaa seksiä mutta miltä se lopulta tuntuu ympäristössä, luulempa että kukaan ei noin kylmä voi olla jos voi ja on niin takuulla ympristä INHOAA yksilöä.-
Siis mikä himpattin ympäristö muka inhoaa jos luvan kanssa hiukan lämmittelemässä käyn??? Pääasia että meillä on mukavaa. Vaikka kuin on irtosuhde jos tarkkoja ollaan.
Kyllä pitää olla tiukalla pipot.
Kun jostain löytyis sivistynyt,kunnollinen naisystävä.
Mistä ihmeestä heitä pitää etsiä ?
Pitääkö mennä seurakunnan tilaisuuksiin .
"Vinkkejä kiitos "
Kirjassa: Vilpittömästi teidän", antaa isä hyvän vinkin pojalleen.
Resiprookkinen nainen on aina tavoiteltavin.
Senlaisia ei löydy kirkonhelmoista, jos et satu olemaan Pappi.
Ei kuntosaleilta, jos olet laiska. (harmi!)
Ei kapakoista, jos olet hoikka.
Ei Ateneumista, jos tykkäät äksönistä tai SciFistä.
Ei taidekerhoista, jos olet nörtti.
Ei Painonvartijoista, jos tykkäät hyvästä ruoasta.
Ei kalakerhoista, jos Hapansilakka on sinulle kauhistus.
Ei koiraihmisistä, jos pidät yhteisestä vuoteesta, naisesi kanssa.
Ei koiraihmisistä, jos et ole valmis lyömään ja kovakouraisuuteen.
Koiraihminen saattaa sopia, jos hän antaa ensitreffeillä....pidellä remmiä.
Joten, kirjan poikakaan ei onnistunut.
Miten siis sinä, tai minä? :)
H.
Tämä ketju ainakin on väärä paikka. Aihekin on vallan toinen.
Voit olla väärässä ,mutta et kovin paljon.
Unohda tuo etsiminen ja tee sitä, mikä itseäsi kiinnostaa. Jostakin varmaan ilmestyy, kunhan et liikaa pommita, vaan sillai sopivasti.
Etkö tiedä, etkö huomaa, sinähän kävelet jatkuvasti sivistyneitten kunnolisten naisten ohi, et huomaa edes heitä, hyvä mies AUKASE silmäsi, niitä on ympäristössäsi pilvin pimein, kelpuuta myvä mies joku heistä.
Miinan kassa olen samoilla linjoilla...
Ehkä ei sillä iällä( tai koolla tai näöllä) ole niinkään merkitystä, vaan sillä, että löytyy yhteinen "sävel" ja elämän niinsanotut arvot jokseenkin samansuuntaiset.
Mut, kun ikää kysyt niin tuollainen oman ikäinen 5 vuotta. No, ehkä - 1 tai 2 vuotta nuorempi, ei enenpää.
Nooh kauniimman sukupuolen
mies kannattaa valita käyttötarpeiden, tai olosuhteiden mukaan
mobbade hemma
On hyvä kun tuulee, ja tuiskuaa lunta, sekä polttopuiden pilkkomiseen. hunkzi taas näytää valoa syksyyn, ja on kans viriili, kameroineen märällä mättäällä.
aito ja paras !
Olisitte arvostaneet ja rakastaneet omaa puolisoa avioliiton aikana , nyt ette olisi yksin, eikä tarvis etsiä uutta, ku sitä ei kuitenkaa löydy, nuoruuden rakkaus on se ainoa oikea kestävä, sitä rakkautta kannattaa vaalia kuin kukkaa kämmenellä molemmin puolin
Suojaako nuoruuden rakkaus leskeytymiseltäkin?
Nuoruus elämänvaiheena on meiltä ohi, mutta se nuoruuden minämme taitaa olla ja vaikuttaa meissä loppuun saakka.
Nuoruuden rakkaus on surtu pois elämästä. Suuri rakkauskin lennähti pilven päälle, vaikka suuresti rakastin. Nyt on kypsä rakkaus, tupsahti vain tielleni. Elämämme polut ovat yksilölliset.
Pönttökö olet? Nuoruuden rakkaus... minun nuoruuden rakkaus oli Beatlesit ja Tapani Kansa... kauniita kaikki.
Löysin rakkauden 14v jääluisteluista, saimme tytön ja 19v olimme eronneet.
Kiire elää keskenkasvuisilla, vaikeutti valtavasti kouluttaa itseään ja huolehtia pienestään. Lähetän tuonilmaisiin anopilleni suuret kiitokset, ilman sinua en olisi selvinnyt. Äitini perusti uuden miehen kanssa perheen johon me entiset lapset emme kuuluneet... olimme kai liian vanhoja kun isäpuolikin oli hieman mua vanhempi :D Ei sillä, ihan loisto tyyppi on edelleen! Vaikka erosivatkin 22v yhdessä olon jälkeen. Soittelemme ´vaarin´ kanssa silloin tällöin edelleen.
Moon satavarma et löydän uuden hyvinkin helposti, se vaan et haluanko?
Olet hyvin ahdasmielinen, miten on oma tilanteesi...kerrohan?
sen oikein oivaltaa "
hymm, leskeys on hyvin ikävä asia varsinki jos se tapahtuu pitkän avioliiton esm. neljänkymmenen avioliittovuoden jälkeen, vanhempana ihmisen on vaikea sopeutua uuden etsimisee harvemmin jos koskaan enään löytää uutta kumppania, nuorena leskeytyminen esm. tapaturmaisen kuoleman kautta on ihminen vielä kehityskelpoinen, on suurempi mahdollisuus löyttä uusi kumppani, elämä on kimurantti ei itsestään selvyys, nämä avioero jutut on usein kypsymättömien ihmisten oma aiheuttama syy joutua loppuijäkseen yksinäisyyteen, usein uudetkin suhteet kattuu kehittymättömän sisäisen persoonan vuoksi, syy on aina itsessä, jos jää yksin.
Leskeytyminen päättä yhden elämänvaiheen, mutta surun jälkeen se antaa uuden mahdollisuuden. Olemme molemmat onnellisen avioliiton kokeneita leskiä. Kumpikin viihtyy myös yksin, mutta tapaaminen on elämän kohohetkiä.
Itse olen 55 vuotta ja nykyisin katselen juuri sinun ikäistäsi seuraa.
Lukutoukka, remonttireiska, moottoripyöräilijä, työssäänpätevä tai muuten vaan ittensä tunteva kiinnostavat minua.
entä toisen aviomies, joka tykkää muistaki kun vaimostaan, onko listalla ?
oletko ilman hoitoa?
ota lääkkeet ajoissa.
Pidän vanhemmista ihmisistä paljon, ....mutta kuvitteellisesti uutta... empä usko et katteleisin enää ketään ´sillä silmällä´ luulen et minun kiintiöni on täysi. :)
Kyllä minä tapahtumiin lähtisin ja ehkäpä lisäisin vapaaehtoistyötäni, en minä yksinäisyyteen käpertyisi, sen kuitenkin uskon. Kukahan nyt kuitenkin tietää lähtönsä ? joten oikeastaan ainut " murheeni " :D kuka hoitaa kissuani samalla rakkaudella, onhan se jo kaksi vaikeaa leikkausta läpikäynyt, mikäli minulle enstex lähtö tulisi! Hojaa... pysähdyin taas katsoon telkkua,,, joten en edes muista milloin aloitin :)))
En ikää niinkään katso, ammattia, elämänolosuhteita, ja mikä on kk saldo varallisuutta olla pitää ja järjen pitää hyvin pelata. Kyllä sitten kelpaa, jäkättäjiä en huoli senparemmin kun pihtailijoita, tarkoitan rahan käyttöö.
Niin, oletatko etten olisi omista rahavaroistani tarkka? Ja sinua jotenkin kustantaisin...? Minun kk-saldoa et ikinä tulisi näkemään!
Myöskään en ala kodinhoitajaksi mieskaverille...hänen kotonaan, ja omassani käyttäytyy minun tavoillani. Joten liian omahyväisesti luulet naisia kohtelevan, ...niin, ikähän ei sinulle merkinnyt... minulle merkitsee.... mieluimmin nuorempi!
Tällä hetkellä ei minkään ikäinen. Yksin on hyvä olla, kun on kokemuksia vain hulttioista. Kohdalleni ei jostain syystä ole koskaan sattunut kunno miestä, tai en ole ollut heistä kiinnostunut. Olenkin kasvanut hyvin yksin pärjääväksi, siitä kiitos heille, joiden kautta on ollut pakko opetella täysin itsenäiseksi.
Teoriassa, ihan sama minkä ikäinen mies olisi, mieluummin samaa ikäluokkaa.
Ikinä en ole treffipalstoilla käynyt, ja olen menettänyt täysin luottamukseni toiseen sukupuoleen omien kokemusteni kautta. Toisaalta, ihme kyllä, en ole tippaakaan katkera, enkä kateellinen onnelisenkaan näköisille pareille.
Onneksi ei ole tarvinnut tuota vakavammin miettiä, kun on oma plakkarissa ja ihan sopivan ikäinen.
Tanssiharrastuksen kautta on tullut kaiken ikäisiä uusia tuttavia. Alkuinnostuksen aiheeseen sain aikoinaan minua lähes 10 vuotta vanhemmalta mieheltä, joka tanssi miltei jumalaisesti, juuri niin kun olin aina toivonut minua 'vietävän'. Hän on hyvä ystäväni (myös mieheni ystävä) edelleen, ja tapaamme kerran-pari vuodessa lähinnä tanssin merkeissä.
Alkuinnostus johti siihen, että lähdimme puoliskon kanssa mukaan tanssiharrastajapiireihin, ja siellä viihdymme edelleen. Paljon on opittukin, puoliskokin on jo jonniinasteinen haka kun naistenhakujen aika tulee. Ja mielelläni suon muiden naisten haut, muiden kuin ns. oman kanssa tanssiessa oppii parahiten lisää ja tutustuu samalla uusiin ihmisiin.
Käyn myös yksin tanssimassa, vaikkakin tosi harvoin. En ole mielestäni mitenkään nirppa, mutta tietenkin hyvät viejät saavat mielialan korkealle. Eikä siinä todellakaan ole iällä merkitystä. Niinkuin ei yleensäkään ystävyydessä.
Tanssi mukava harrastus ja sen kautta saa helposti uusia ystäviä. Ei tarvitse treffipalstoilla surffailla eikä ikähaarukoita miettiä.
mikä pakko parisuhteeseen
jos on tottunut elämään ilman seksiä?
Eilen kissani raahasi hampaissaan elävän harakan sisälle. Panin kissan arestiin toiseen huoneeseen ja seurustelin harakan kanssa. Samalla tarkastin sen kunnon, ja koska luita ei ollut poikki ja siivet ehjät, vein sen takaisin luontoon toipumaan.
Tietysti periaatteessa miehestä voisi olla paitsi seuraa, myös ihan konkreettista apua joskus.
Esimerkiksi jos talon pannuhuone tai poltin posahtaa, suihkusta termostaatti tai auton korjausta. Koska en ole mikään tekninen nero, vian löytymisessä ja korjauksessa menee aikaa.
Olenkin tottunut välillä tekeen eväät ja mehupullon ja meen autotalliin piknikille ja rauhassa miettimään.
Yleensä saan laitteet toimimaan, joskus heti - toisinaan vaihtelevalla menestyksellä (eikä jää paljon ylimääräisiä varaosia, joita ei saa mahtumaan purettuun koneeseen).
Vanhapiikana olo sopii mulle hyvin.
Nuorena 20 v myrskyisää liittoa, josta 2 lasta ja yht. 4 lastenlasta, joille vanhempansa jo varhain opettaneet, että mummulla on vauhtia välillä paljon enemmän kuin ymmärrystä - pikkunen 3v Juhokin osaa sanoa kohteliaasti, että me kyllä osaamme suhtautua sinuun hienosti.
Ja kyllä osaavatkin, ovat suomalaisia pikkumiehiä parhaimmillaan - tosi hyvää seuraa välillä.
Lapset ovat rehellisiä ja suoria, aikuisista ei tota ominaisuutta aina löydy.
Ei jaksa lukee, pienempikin riittää.
nyt nukkumaan, samaikänen lökäpöksy tekis ny hyvää, pusi pusi kaikki sammakot, hillevi hiiri menee ny nykkumaan
Kyllä yksin on parempi kun huonon kaverin kanssa, myös minulla kokemusta vuosikymmenien parisuhteesta, oli niin hyvä, et muutkin halus ja sille tielle jäi.
En kyllä haluaisi vanhempaa miestä enää, eli n. 5v korkeintaan sais olla vanhmepi, ja saman verran nuorempi.
Mutta, jotenkin sitä osaa elää nyt yksinkin, ei ole oikeastaan mitään tarvetta elää miehen kanssa enää.
Näin sitä vaan muuttuu ja näkee muutakin elämässä kun vaan parisuhteen, en minäkään kadehdi pariskuntia, usen jatkuvasti vinoilevat toisilleen?
Kotiini en ottaisi enää ketään, eikä tänne kyllä kukaan enää mahtuisikaan, täytän koko tilan - jos en fyysisesti niin vaan "reviirisesti". :)) Vaikea uskoakaan, että tässä iässä löytyisi jotain niin ihmeellistä, että pää ihan sekoaisi ja sellaistahan se vähintäänkin pitäisi olla :), kun tuntuu, että elämä on näin ihan mallissaan. Kun perheensä on hoitanut, on hoivaamisvietit tyydytetty ja nyt elän tehden mahdollisimman paljon vain sitä kivaa, mitä tekee mieli tehdä. Ikimurkku raisuntapainen kissanronttikin tuntuu joskus vaativan turhan paljon paapomista.
Toisintoa omasta elämästäni,niin samoin ajattelen.
Viimeiset pari vuotta olen itsekkin ihmetellyt,voiko olla totta että ei kukaan enää kiinnosta,yksin on hyvä.
Pari pitkää erilaista avoliittoa takana,toinen lähes 10 v nuorempi,keskenkasvuinen "äidin poika" ja toinen taas samanverran vanhempi,ukottunut kaikesta valittaja.
Joskus leikin ajatuksella sportikkaasta namusesta joka voi olla vaikka vanhempikin eikä mikään teinipoika.
Ei ole tarvetta myöskään elää ja asua miehen kans,ei koskaan enää,sillä tätä vapautta en vaihda.En kiellä ajatusta silloin tällöin tapaamisesta muualla.
Mutta missäs sellaisia on,ja salasuhteita en suosi.Miehetkin luulevat ja kuvittelevat et kynttilänvalossa kaikki on helpompaa ja romantiikka hehkuu,mutta kun elämä on tavallista arkea loppujen lopuksi.
Romantiikka ei pitemmän päälle kestä,kynnttilöillä tai ilman ; )
Taitaa aviomiehet olla niitä naisten suosikki miehiä, miunki mies oli komee naiset juoksi sen perässä, eivät vaan kelvanneet ( viihteksi kyllä kelpas ) piti omastaan kiinni elämän loppuun asti, tunnustaa voi, ei ole mukava omistaa flirttailevaa, kaikkien yhteistä miestä, aiheuttaa liikaa tuhaa kärsimystä vaikka ei sitä itse tajua tarkoittavankaa.
Elämä on eletty , yksinki hyvä, heittelen lentosuukkoja lökäpöksyille, jos jostaki pirnsin saisin esiin, kivat päivät sinne.
Niin muarikun istui vanhainkodissa ikää 86v sanoi minjälleen että kun sais vielä jonkun nuoren miehen vaikka kädestä pitämään kiinni olis ihanaa.Olis ollut nuorellamiehellä hauskaa jos olis vielä sen hajunkin kestänyt. Mutta kun kuoli.
Minkä hajun? Ihme muka vanhainkoti, jossa ei peseydytä.
Pelkistetty yhteenveto kannanotoista.
Ei minkä ikäinen vaan minkä kuntoinen, luonteinen tai varainen!
Hyväkuntoinen orhi, palvova vihtori tai haudan partaalla hoippuva äveriäs.
Eikös tuossa ne perusvaihtoehdot ole?
kuitenkin kaivata tasaveroista tai ehkä hieman tyhmempää mutta kuitenkin päätöksentekoon kykenevää kumppania?
päänupin sisältö lienee ratkaisevin asia
raksuttaako
viiraako liikaa
kiinnostaako erilaisuus
vai rakentuuko arvomaailma vain samankaltaisuuteen, tapaan ajatella ja toimia.
Nuorena ehkä seksuaalisuus ja ulkoiset ominaisuudet tärkeitä, vanhemmalla iällä noita paineita ei ole, kun muitakin elämän hienoja juttuja tajuntaan mahtuu.
Aika paljon eri mieltä.
Päänupin sisältöä on mahdoton nähdä. "Ulkoiset ominaisuudet" kertovat kyllä jotain siitäkin. Seksuaalisia olemme vielä vanhemmalla iälläkin. Ei sen kai mitään paineita tarvitse aiheuttaa, tai estää "muitakin elämän hienoja juttuja tajuntaan" mahtumasta.
Kiinnostaako erilaisuus? Ei kiinnosta. Ajattelisin, että juuri nuorempia erilaisuus saattaisi kiinnostaa enemmän, tai ei ainakaan pahemmin haittaa. Nuorena ei myöskään ehkä ole ymmärrystä ja kokemusta niin paljon, että osaisi suhtautua erilaisuuteen (parisuhteessa) myös hieman varauksella. En oikein ymmärrä tuota "vai rakentuuko arvomaailma vain samankaltaisuuteen, tapaan ajatella ja toimia", enkä etenkään tuota "vain" sanaa siinä.
Onhan suunnilleen sama tapa ajatella ja suhtautua maailmaan, ihmisiin (ja muihinkin lajeihin) hyvä perusta suhteelle kuin suhteelle, mielestäni.
Oma mies kelpaa vain oma mies, mutta ku on kuollu, mutta uusi oma mies ja vain oma mies, ei kenkää toisen oma , lainauksi ei kelpaa.
itsekki olisin oma ja vain oma jos ihme tapahtuis, en koskaan kenään toisen.
mikäpä yhdistää ihmisiä vanhemmallakin iällä
aatteet vai yhteiset petivaatteet
ideat ja selviytymiskeinot
koulutus ja työ
ajallisuus ja elon rajallisuus
sairaudet ja yhteiset pieneliöt
harrastukset, juomat ja jaettu muona
talous- ja raha-asiat
terveys ja usko
kaveruus ynnä syvemmällekin luotaavia tunteita ....
Mun nuoruudessa laulettiin Mimmin pienistä rantahousuista, jotka sai miehen kuin miehen sydämen soimaan.
Nykyään miehilläkin on noita trikoopöksyjä, kaikenlaisia joissa topatut etuumukset.
Naisenkin sydämen pitäisi saada soida, mutta ei.
Sittenkin parisuhteen synty on kiinni jostain muusta, mistähän?
ei koskaan toisen kultaa.
hyvin yksinkertainen on vastaus : molemmat oivaltaa OMAN ihmisen tärkeyden, vain oma on kaikkeni , ei koskaan toisen oma, niin yksinkertaista on onnistunu parisuhde .
Kelpuuttaisin vanhan miehen, siis ikäiseni 60 .
Laitoin treffipalstalle ilmoituksen, kukaan ikäiseni ei ole vastannut. 40-45 vuotiaita kaikki.
En halua kenellekään elättäjäksi enkä äidiksi.
Haluaako kaikki "vanhat" miehet nuorempaa?
K- H:n "kalakaveri " on uusi Idols- tuomari. Kiva katsoa. Uskon ,että on miellyttävä henkilö.
Onneksi N.Tapio jäi pois,mutta tillalle tulleesta en tykkää yhtään.
Jos on hyvä mies sen haluaa muutkin naiset, parasta olla yksin.
No mikäs syy tuo nyt on? Vai tarkoitatko, että luovutat jo ennen kättelyä?
omalle kierolleni!
mun mies ei tykkää muista naisista, mä olen tärkein ihanin, kaunein suloisin, rakkain, kullanmuru, auta armias jos uskaltaa kattoa muualle näpäytän lipposella ottaan , taatusti ihailee vaan mua.