Esikoislestadiolaisuuden alkuaikoina se arvosteli voimakkaasti kirkkoa ja papistoa, mutta myös kirkon puolelta tuli kritiikkiä ja syytöksiä lahkolaisuudesta. 1930-luvulla piispojen suhtautuminen esikoislestadiolaisiin parani ja myös esikoisten asenne kirkkoa kohtaan avartui.[9] Alkuajan asenteen vuoksi esikoisuuteen ei suurissa hajaannuksissa liittynyt yhtään lestadiolaista pappia, vaan nämä menivät joko uuteenheräykseen tai vanhoillislestadiolaisuuteen. Tätä kuvastaa hyvin esikoisuuden ensimmäisen ja hyvin pappis- ja kirkkokriittisen vanhimman suhde lestadiolaispappi Aatu Laitiseen.[9] Esikoiset suhtautuivat kielteisesti myös lestadiolaisuuden piirissä toimiviin pappeihin,[10] koska pelkona oli, että papit soluttautuvat herätysliikkeeseen ja muuttavat sen kirkolliseksi.[11] Liike on säilynyt maallikkojohtoisena,[9] mutta kirkkoa pidetään kuitenkin hengellisenä esivaltana, ja se hoitaa sakramenttien jakamista. Esikoislestadiolaiset luonnehtivatkin usein kirkkoa sakramenttien jakajana ja kansan kristillisenä kasvattajana. Usein esikoislestadiolaisilla on paikallisiin seurakuntiin ehtoollisyhteys.[12]
Vuonna 1928 Lahdessa liikkeeseen liittyi ensimmäinen pappi Aulis Zidbäck, mutta vuoden 1932 jälkeen hän erosi liikkeestä, kun häneen myönteisesti suhtautunut lahtelainen saarnaaja Niklas Milén kuoli ja hän koki myös painetta paikallisen papiston taholta lestadiolaisuutensa vuoksi. Zidbäck kyllästyi myös esikoislestadiolaisten kirkkoon ja pappeihin kohdistamaan kritiikkiin.[13] 1940-luvulla esikoislestadiolaisuuteen liittyi jälleen pappi Veikko Kari ja hän kuului liikkeeseen kiinteästi toimien myös saarnaajana.[14]
Nykyisin esikoislestadiolaisuuteen kuuluu "muutamia" pappeja,[15] jotka ovat yleensä lähteneet lukemaan teologiaa liikkeen sisältä vastoin saarnaajien tukea. Esikoislestadiolaiset eivät suhtaudu myönteisesti omasta liikkeestään tulleisiin pappeihin, koska he usein vieroittuvat herätysliikkeestä. Myös kirkon ja "liberaaliteologian" kritiikki on yksi syy pappeuteen ryhtymisen vastustukseen.[16] Toisaalta esikoislestadiolaiset kokevat, että saarnaajana voi toimia elävän uskon omaava henkilö ilman maallista teologista koulutusta; Raamattu lupaa, että kun avaa suun, Pyhä Henki täyttää sen. Maallikkosaarnaajia on Suomessa noin 130.[15]
Ruotsissa ja Norjassa esikoislestadiolaiset maallikot ovat alkaneet jakaa ehtoollista.[17] Tähän ovat vaikuttaneet kirkon ehtoolliskaavoihin omaksutut katoliset vaikutteet ja naispappeuteen liittyvät ongelmat. Suomessa esikoislestadiolaiset nauttivat sakramentteja kirkon piirissä.[17] Esikoislestadiolaiset käyttävät ehtoollistilaisuuksissa vuoden 1968 Jumalanpalvelusten kirjan mukaista kirkkojärjestystä.
Vuonna 1928 Lahdessa liikkeeseen liittyi ensimmäinen pappi Aulis Zidbäck, mutta vuoden 1932 jälkeen hän erosi liikkeestä, kun häneen myönteisesti suhtautunut lahtelainen saarnaaja Niklas Milén kuoli ja hän koki myös painetta paikallisen papiston taholta lestadiolaisuutensa vuoksi. Zidbäck kyllästyi myös esikoislestadiolaisten kirkkoon ja pappeihin kohdistamaan kritiikkiin.[13] 1940-luvulla esikoislestadiolaisuuteen liittyi jälleen pappi Veikko Kari ja hän kuului liikkeeseen kiinteästi toimien myös saarnaajana.[14]
Nykyisin esikoislestadiolaisuuteen kuuluu "muutamia" pappeja,[15] jotka ovat yleensä lähteneet lukemaan teologiaa liikkeen sisältä vastoin saarnaajien tukea. Esikoislestadiolaiset eivät suhtaudu myönteisesti omasta liikkeestään tulleisiin pappeihin, koska he usein vieroittuvat herätysliikkeestä. Myös kirkon ja "liberaaliteologian" kritiikki on yksi syy pappeuteen ryhtymisen vastustukseen.[16] Toisaalta esikoislestadiolaiset kokevat, että saarnaajana voi toimia elävän uskon omaava henkilö ilman maallista teologista koulutusta; Raamattu lupaa, että kun avaa suun, Pyhä Henki täyttää sen. Maallikkosaarnaajia on Suomessa noin 130.[15]
Ruotsissa ja Norjassa esikoislestadiolaiset maallikot ovat alkaneet jakaa ehtoollista.[17] Tähän ovat vaikuttaneet kirkon ehtoolliskaavoihin omaksutut katoliset vaikutteet ja naispappeuteen liittyvät ongelmat. Suomessa esikoislestadiolaiset nauttivat sakramentteja kirkon piirissä.[17] Esikoislestadiolaiset käyttävät ehtoollistilaisuuksissa vuoden 1968 Jumalanpalvelusten kirjan mukaista kirkkojärjestystä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Muistan tuon Karin , hän kertoi että sodassa hän oli herännyt
ja luvannut sodan jälkeen eli rauhantultua luke papiksi ,hän
oli sitä ennen jo DI. ja oli sodassakin toimi upseeri .
Se koska hän on liittynyt , pitää olla lähes .40 luvun loppu tai
50 luvun alku , oli muistaakseni Antreasta kotoisin (kannas)
Hän on kastanut meidän yhden tytön .-69 .
Niklas Mileen oli Lähetys matkalla Lappeenrannassa , joskus
30-31 siellä oli naiset päättäneet että Joona R-Karhu.voisi
puhua , koska pelkät lukijaiet ei olleet niin kivat .
No Niklas oli vahvistamassa kuulemiia Karhun puheita , ja
oli sitten tokaissut , No kun olet puhunut , niin puhu .
Hän on kastanut meidän yhden tytön .-69 .
Ai jaa? Voisitko Teuta julkaista myös sosiaaliturvatunnuksesi? Kaiken muun olet jo täällä kertonut!
Padasjoella vaikutat, tunnet kaiken esikoislaestadiolaisuuden, kommentoit kaikkea!! Miten suhtautuvat sinuun paikkakuntasi esikoislaestadiolaiset?
Kerro vain teuta edelleen Sinulla ei ole elämäsi historiasta mitään häpeämistä niin kuin näillä sinunkin arvostelijoillasi on.
Tämä palsta on oikea palsta kertoa myö lestaadiolais pappien ja saarnamiesten historiasta.
Se minua vain ihmetytti, että lestadiolaiset eivät hyväksyneet omasta piiristään papeiksi lukeneita. pelkäsivätkö he, että liiat "sadut" mitä raamattu sisältää tulee julki. Vai sitä, että heidän oma taitonsa raamatun selityksessä heikkenee.
Kiitos oikaisusta , oikke pali .
Niin , se on kai se vanha juttu , Hän ei ole Kaliffi enää itse ,
siis Kaliffi ,minä haluan Kaliffiksi Kaliffin paikalle. Ja jos
lasken siihen jonkun muun , en itse ole enää siinä.
Tai se on mahdollinen , mutta varmaan totta. ei se vaikuta
selitys kykyyn , mutta se vaikuttaa yleensä siihen saako puhua.
Enää sen jälkeen , ja onko minulla enää paikkaa , joka kiinnostaa .
No minulla ei olekaan , mutta se ehkä antaa osittain
selvemmän kuvan .
Aika pitkä pätkä esikoislestadiolaisuuden historiaa, - liekkö vikipediasta?
Mitä Ehtoollisen kaavoihin tulee, niin nykyisin käytössä olevat kaavat ovat vanhepia kaavoja. Siis lähimpänä alkukirkon alttaripalveluksen kaavoja.
Tietämättömyys ja ymmärtämättömyys ovat tehneet tässäkin tepposet.
Maallikkojohtoisuus on tehnyt muun muassa sen karhunpalveluksen, että kirkkohistorioita ja alkukieliä tuntemattomat maallikot ovat vääristäneet RAAMATUN TULKINTOJA JA KIRKKOHISTORIOITA.
Vai muutamista raamatunpaikoista "selitetään" saarnoissa, siis matkitaan sitä mitä edelliset sukupolvet ovat opettaneet. Kun sitten kuuntelee kun ammatti-ihmiset selittävät RAAMATTUA RAAMATULLA, (ei tunteella ja isien perinteillä),ero on hämmästyttävän suuri. Oikein selitetty Raamattu ei lyö itseään toistuvasti korvalle, vaan opettaa johdonmukaisesti uskomaan ja luottamaan YKSIN JEESUKSEEN KRISTUKSEEN.
Perinneopissa saarna perustuu eri suuruuksiin (toistellaan jatkuvasti seurakunnan merkkihenkilöiden nimiä), jotka liikkeessä juuri nyt vaikuttavat,
tai ovat aiemmin vaikuttaneet. Näin syntyvät ja vahvistuvat Jumalan sanaan turhentavat ja sekoittavat ihmisopit
vikipediasta lainattua!
Esikoislestadiolaisuudesta tarkemmin kiinnostuneet voisivat lukea Dosetti Markku Ihosen mielenkiintoisia tekstejä esikoislestadiolaisuudesta.
http://www.uta.fi/~tlmaih/julkaisu.htm#le