Meidän lapsen luokalla on koulua taas vaihteeksi ensi viikon lauantaina, 3 syyskuuta. Minun mielestä näitä lauantai koulupäiviä on ollut ihan liikaa, ne häiritsevät meidän perheen viikonlopun rauhouttumista. Sama kuin kuusipäiväinen työviikko, en tykkää ollenkaan. Ja sitten opet saa pidemmät vapaat, mutta vanhemmat joutuvat hankkimaan työn ja tuskan takaa lapsenvahdit tai järjestelemään omat lomansa ja työnsä.
Lauantaina koulua
väsynyt -
303304
0Äänestä
Vastaukset 30
Vanhimmat
Eihän sillon oo pakko mennä. Meillä ei ainkaan koskaan mennä lauantaisin kouluun, sanomme aina et on jo suunniteltu meno, tai juhlat toisessa kaupungissa. Kun sitä ei tarvi millään todistaa, niin ei sitä kukaan tiedä.
Meille riittää 5 pvä viikossa, ja lauantaina ei tosin lapset mene kouluun.
Ainoastaan todistus haetaan, mutta se ei ole koulupäivä onneksi.
Jos sairastuisi vaikka kurkkukipuun tai päänsärkyyn? Minua se lauantai ei sinänsä haittaisi, kun en kumminkaan saata kouluun...kunhan minua ei pakoteta ylös sängystä liian aikaisin lauantaina (edes lapsen isukki ei saa tulla lauantaina noutamaan lasta liian aikaisin). Pakko tosiaan saada levätä edes viikonloppuaamuisin, kun muuten unet jää aina liian vähiin ja töissä on kumminkin jaksettava.
Meillä ei koskaan koulua lauantaisin vaikka joskus toivoisin että olisi. Sillä saataisiin tehtyä välipäiviä vapaaksi. Perusteluina sille ettei lauantaisin ole koulua on se että suurin osa oppilaista kuljetusoppilaita ja lauantai tulee kalliiksi kun matkoissa on launtailisä.
Nyt aloitettiin koulu jo 15.8 niin koululaiset saivat vapaaksi 5.12. Eli tulee mukava neljän päivän vapaa. Yleensä lauantaikoulupäivät taitavat korvata joulun ja loppiaisen välistä aikaa joka ainakin eteläisessä Suomessa on lomaa. Meillä kouluun mennään jo 2.1.
Meillä ei myöskään ole koskaan menty "kodin ja koulun yhteistyö" -lauantaina kouluun vaan on oltu ns poissa jossain. Mielestäni yhteistyö on kaukana siitä, että moni perhe ei juurikaan pysty pitämään lomia muutenkaan hoito-ongelmien vuoksi yhtä aikaa. Ja sitten lisätään ongelmaa vielä näillä lauantaipäivällä - päivillä.
Meillä on yksi lauantai koulupäivä ja se on samalla avointen ovien päivä vanhemmille. Mielestäni se on loistava ratkaisu. Pääsee itse vanhempana helposti paikalle ja näkee millainen on lapsen koulupäivä.
En oikein ymmärrä, että mikä tässä on niin iso ongelma, yksi lauantai koko kouluvuoden aikana.
Meillä ei ole kyse yhdestä lauantaista, ja koska lapsemme ovat eri kouluissa, myöskin lauantait kertaantuvat määriltään. Ja siihen päälle ne arjet, jolloin päiväkoti on kiinni, koska suunnitellaan taikka virkistäydytään henkilöstön kesken. Aina ja poikkeuksetta ne sattuvat eri lauantaipäiville eri kouluissa.
Meillä ei lapsi mene silloin kouluun. Jos se aiheuttaa yhtään ylimääräistä ongelmaa. Muutenkin on arjessa pyörittämistä, kun toinen vanhemmista on vuorotyössä, ja toinen matkustaa paljon. Opettajat ovat aina ymmärtäneet tilanteen, eikä näistä poissaoloista ole tullut mitään ongelmaa. Jos sattuu olemaan vaikka unicef-kävely, on lapseni hoitanut sen kotona ollessaan. Useimmitenhan nämä lauantait ovat juuri jonkinlaisia erikoispäiviä. Harmeja tuovat myös ne arkivapaat, joilla näitä lauantaipäiviä korvataan. Kaikki eivät saa millään minunkaan työpaikallani näitä sumplittua vapaaksi, kun tottakai muillakin on niitä lapsukaisia. Ekaluokkalaiselle ei kuitenkaan ole hoitomahdollisuuksia. Oikeasti muu maailma ei pyöri niiden samojen sääntöjen mukaan kuin koulumaailma ja päivähoito. Näillä mennään niin kauan kuin on tarvis, ja yhtälö helpottuu heti kun saa viimeisenkin kouluun. Sitten on vaan kolme eri koulua, joiden aikatauluja sovitellan yhteen. Koska jo vanhempainiltojen kanssa on ongelmia, sattuvat usein samalle illalle, samoin kuin juhlat, niin elo-, joulu-, sekä toukokuu ovat oikeasti hankalia. Ja niille ei todellakaan tarvita enää yhtä ainoaa lauantai koulupäivää. Jo pelkkätodistusten jako lauantaisinkin on ihan ääliömäistä toimintaa. Koska bussit eivät kulje, niin sitten hirmuinen taksikolonna ajattaa lapsia kouluun, vain puolen tunnin takia. Tämä on oikeasti myöskin julkisen talouden kannalta ihan ääliömäistä toimintaa, joihin pitäisi talouskurin aikana ihan ensimmäiseksi puuttua. sama koskaa myös ns iltakouluja, eli päiviä, jolloin lapsella on ensin aamulla koulua, ja sitten illalla uudestaan. Ihan kiva idea, mutta käytännössä hyvin ontuvaa touhua. Näilläkin on meidän kaupungissamme harrastettu ns. arkivapaiden hankkimista esimerkiksi opettajien koulutuspäiviä varten. Ymmärrän, että laki on tiukka, ja koulupäiviä tulisi järjestää aina se määrätty määrä. Mutta onko se oikeasti niin mahdotonta antaa muksuille vaikkapa kotiin jotain ylimääräistä tehtävää niille päiville?
Tympääntynyt vastaa eräälle äidille:
siis ongelmia aiheuttaa se, että lauantaipäiviä tehdään koulupäivinä, jotta toisaalla voidaan pitää joku arkipäivä vapaata. Lauantain ohjelmat tuntuvat usein keksimällä keksityiltä. Tässä on kolmen lapsen kanssa sovittelemista ja yksikin lisäpäivä, jolloin lapset notkuvat yksin kotona on liikaa. Pystymme nippanappa pitämään yhteistä lomaa kesällä maks viikon näinkin ja silti mummo tarvitaan kaukaa muulloin kesällä "hoitohommiin". Joulunakin on pitkä loma. Kaikilla ei ole mahdollisuutta pitkiin lomiin. Yhtään ylimääräistä lasten vapaapäivää ei tarvita.
Joillekkin vanhemmille kaikki mikä tulee koulusta on ongelmaa. Opettavat lapsilleen jo ennenkouluikää negatiivisen ajattelutavan opettajista ja koulunkäynnistä. Yksi viikonloppu vuodessa ei tee kellekkän haittaa järjestäkää menonne niin ettei se haittaa koulutyöskentelyä, sillä se koulunkäynti on lapsenne tulevaisuus ei ne vl risteilyt ymm....En ikinä antaisi lapseni lintsata koulusta jos lauantai olisi koulua (joskun on ollut) koska silloin tehdään päivä sisälle ja sitten lintsaaja on vapaamatkustaja kun muut ovat ansaineet sen vapaan....myös oikeaan opetus kuuluu vanhempien kasvatusvastuuseen, joka näyttää olevan todella hukassa.....
Kyseessä EI ole yksi viikonloppu vuodessa, näitä lauantai koulupäiviä on jatkuvasti! Melkein joka kuukausi.
Nyt en kyllä usko sinua. Kunhan täällä koulu- ja opiskeluvastaisuudessasi ja opettajavihassasi puppua puhelet.
Jos teillä olisi useita koululauantaita vuoden mittaan, teillä olisi tosi pitkä joululoma ja sen lisäksi vielä välipäivät, esim. helatorstain jälkeinen perjantai, vapaata. Onko näin? Aika harvassa kunnassa toimitaan näin, vaikka monet vanhemmat ja opettajat sitäkin toivoisivat.
En ole tuo edellinen, enkä ole asiasta edes valittanut (vaikka en siitä tykkääkään), mutta kyllä meidän koulussa ainakin on vaikka kuinka monta lauantaikoulupäivää vuodessa. Tokihan meillä on sitten pitkähkö kesäloma (monessa naapurikunnassa alkoi koulu aikaisemmin), kolmen viikon joululoma ja niitä välipäiviäkään ei ole koulua ollut. Näin ainakin viime vuonna.
Minulla ei muuten ole mitään asiaa vastaan, mutta kun teemme miehen kanssa vuorotyötä siten, että olemme vuoroviikoin iltaisin töissä, niin lapset eivät muutenkaan näe arkisin toista vanhempaansa ollenkaan, kun ovat koulussa aamupäivät ja vanhempi iltaisin töissä. Niinpä viikonloput ovat olleet perheen yhteistä aikaa ja minä pidän sitä todellakin tärkeämpänä kuin koulupäivää. Ja kyllä se vain rajoittaa koko perheen lauantain viettoa, kun täytyy huomioida lasten koulupäivät. Mutta ei kai tuolle mitään voi.
No hyvä, että sinä ehdit vastaamaan. Niin meilläkin on pitkä kesäloma, ja kolmen viikon joululoma. En ymmärrä, miksi se pitää järjestää niin, harva vanhempi saa niin pitkiä lomia. Opettajilla on varmaan kivaa matkustella ja Jouluna makoilla monta viikkoa etelän lämmössä, mutta vanhemmilla on vain huoli siitä, miten lapsi pärjää yksin kotona.
Joo, nämä ovat asioita, joita ei oikein pystytä ymmärtämään useinkaan. Homma ei toimi, järjestelmä on joustamaton. Ja aiheuttaa niin paljon murheita monille perheille. Meilläkin on koti palveluiden lähellä. Ongelma vain on, että lapsemme eivät mahdu lähikouluun, yksi on muualla vain siksi, että lähikoulussa ei ole tarvittavaa erityisopetuksen resurssia (oikeasti siis ei minkäänlaista). Ja koska koulut ovat täynnä, ei toinen lapsemme koulutaivaltaan alkaessaan mahtunut siihen samaankaan kouluun. Päiväkotimme ja kotimme välissä on seitsemän päiväkotia. Joihin lapsemme ei ole päässyt. Ei ole mahtunut. Ja koska vuorohoitojärjestelmä on lapselle aika epäinhimillinen (siis vuorohoitoa vain tarvittaessa), niin näitä paikkaa ostetut lapsenhoitajan palvelut. Mummot ja läheiset eivät pysty aina auttamaan, koska ovat itsekkin työelämässä, ja vuorotöissä vieläpä suurimmaksi osaksi. Olisi noita opiskelijoita mahdollista saada usein kello 16 jälkeen, mutta ongelmaksi muodostuu pitkä välimatka sinne päivähoitoon, eli he eivät pysty nuorimmaista hakemaan sieltä millään. Kun julkiset ei kulje, edes läheskään sopivasti, ja ei ole ajokorttia heillä.
Puolisoni tekee työtä, jonka vuoksi on ulkomaanmatkoja paljon. Hän tekee työtä, joka tuo Suomeen rahaa. Matkat kohdistuvat usein mm. palavereihin tai koulutuksiin, joihin tulee väkeä eri puolelta maailmaa, ja muualla maailmalla ei kyllä aikatauluja muutella sen vuoksi, että jollakin suomalaisella on lastenhoito-ongelmia. Myöskin odottamattomiin järjestelmäongelmiin ostajat odottavat saavansa apua nopeasti, eli kaikkea ei todellakaan voi suunnitella kuukausia etukäteen. Tämä on myöskin tärkeä Suomen kilpailukykytekijä. Esimerkiksi paperikoneita ei seisotella sen takia, että se suomalainen työntekijä ei pääse paikalle. Itse työskentelen alalla, jolla on oikeasti valtava ja huutava pula työntekijöistä, ja työni on senlaatuista, että Sitä ei kykene tekemään sellainen, joka ei ole talossa ennen töissä ollut. Ja koska olemme naisvaltaisella alalla, ei ole harvinaista, jotta vajausta on paljonkin työvuorossaan. Kesken työvuoron ei käytännössä pysty hoitamaan muitakaan pakollisia menoja, kuten lasten lääkäreitä, hojks-palavereja ym. Teen periaatteessa osa-aikaista työtä, mutta käytännössä tunnit nousevat aina yli sen täysimääräisen, koska henkilöstövajetta pitää pystyä paikkaamaan myös jollakin lailla. Joten kaikki "vaihtakaa työpaikkaa" vinkit voitte unohtaa. Sellainen ei oikeastaan ole mieheni kohdalla edes mahdollista, koska lähes kaikki hänen alansa työt vaativat matkustelua. Edellisessä työpaikassa vaan ne matkat kestivät viikkoja, ja tulivat useammin sellaisilla muutaman tunnin varoitusajoilla.
Kaikkein eniten ärsyttää siis itseäni sellaiset kommentoijat, jotka käskev't pistämään perheen edelle, tai sitten kertovat ihan tyytyväisenä, että "ei mun kannata mennä töihin, kun menettäisin asumistukeni tms". Tai "se olisi niin hankalaa järjestää". Se vaan on niin, että suureman osan pitää pystyä tekemään tuottavaa työtä, tai edes jotakin työtä, jotta tämä toimimaton julkinen sektorimme saisi rahoitusta. Oikeassa elämässä ei ole mahdollisuutta ostaa yksityisesti lastenhoitoa kovinkaan runsaissa määrin, jos oma tuntipalkka on 12 euroa, ja se yksityinen laskuttaa 30 euroa tunnilta :)
Näissä ajatuksissa ja näihin perustuen siis olen tehnyt päätöksen, että kaikki ylimääräinen meillä jätetään käymättä, koska on pakko toistaiseksi keskittyä vain olennaiseen. Sen ajan, mitä ehdin olla lasteni kanssa, teen sen. Mihinkään ylimääräiseen ei enää repeä, kun pitää auttaa lapsia läksyissä, hoitaa kotia, ja kerätä voimiakin, jotta jaksaa työelämässäkin. Joissakin asioissa näitä voi yhdistellä, kaikissa ei.
Ja on todellakin kuntia, joissa noita lauantaikoulupäiviä taikka iltakouluja järjestetään oikeasti lyhyin varoitusajoin. Eihän siinä mitään ongelmaa olisikaan, jos olisi aikaa suunnitella vaikkapa kaksikin kuukautta. Mutta kun näitä tulee joskus jopa kahden päivänkin varoitusajalla, ja jopa niin, että on säävaraus. Jos sattuu satamaan, niin perutaankin tämä suunnitelma, jolloin lapsille onkin sitten se "normaalipäivä", ja siirretään hiukan myöhemmäksi suunniteltua erikoispäivää, ja toivotaan taas silloin parempaa säätä.
Höpöhöpö!
Sun lapsilla on oppivelvollisuus. Velvollisuudethan ei ole aina mukavia asioita!
En usko, että lapsesi on pahoillaan lauantaisista koulupäivistä. Tai se riippuu siitä, mitä vanhemmat kotona lapsilleen opettaa.
Sinun velvollisuus on kannustaa lapsiasi koulunkäyntiin, eikä ruikuttaa!!
minäkään en kyllä lauantai aamuna hiissaisi luitani sängystä koulun takia. kyllähän asia on niin ettei kouluviikko kuulu olla 5 päivää pidempi. ei lapsen tarvitse olla kuin työläinen! joku täydellisyys täällä narisee,varmasti itte keittäny vanhemmilleen aamukaahvit joka aamu ennen kouluun menoa,ja hoitanut kaikki muutkin askareet..kun kerta niin reippaasti ajaa muitakin opin tielle. kyllä lapsi tarvitsee useamman kuin yhden lepopäivän viikossa. motivaatio siitä kärsii kun aina jotai velvollisuuksia vaan hoidettava. ehkä yläluokka ei niin ressaa enää mutta ainakin pienemmät kärsii.
Tosiasiassa elämähän on täyttä velvollisuutta, eikä aina niin mukavaa. Hauskaa jos olet aikuisikään päässyt ilman, että olet tajunnut tätä.
Ei kaikki vaan ole mukavaa.
Se saksalaisen tyypin tekemä tutkimus, siitä kuinka nuorisosta jopa 60% on jotenkin luonnehäiriöisiä pitää niin paikkaansa.
"Äiti, mä en haluu mennä kouluun" -> "Äiti, mä en haluu mennä töihin".
Äiti soittaa aluksi kouluun ettei meidän villekaisa tule nyt kun meillä on flunssaa ja kymmenen vuoden päästä täyttää lapsensa puolesta sossupaperit.
Ensin tehdään työt/käydään koulu ja sitten pidetään hauskaa. Yksin kertaista.
Ottaa päähän, että jotkut tahallaan kasvattaa tän maan täyteen yhteiskunnan elättejä!
"Ensin tehdään työt/käydään koulu ja sitten pidetään hauskaa. Yksin kertaista."
Todentotta, näin ne opettajat näyttävät pitävän hauskaa pitkien lomiensa kanssa.
olla omassa ammattivalinnassasi nyt vika, eikä lauantaisin olevista koulupäivistä. Olisi ehkä kannattanut alkaa opettajaksi, jos olet heille noin katkera lomista. Life is what you make of it.
Teidän perhe on omasta mielestäni luksusasemassa, jos teillä on molemmilla vanhemmilla viikonloput töistä vapaata. Näin ei ole monessakaan perheessä, vaan töissä käydään myös viikonloppuisin.
Ei ne joulu- ja kesälomat ole pitkiä vanhempia tai opettajia ajatellen, vaan lapsia. Itse et näköjään arvosta lapsesi lomaa ollenkaan.
Totta, en arvosta sellaista lomaa, että lapseni joutuu olemaan yksin kotona ja lämmittämään mikrossa ruokia. Arvostaisin enemmän kaksipäiväistä viikonloppua. Mutta kun se ei ole minun päätettävissäni, niin en voi muuta kuin rutista nettipalstalla.
Niinpä. Sitähän se monissa perheissä tarkoittaa, että perheen yhteiset vapaapäivät vaihdetaan lapsen yksinäisiin lomapäiviin. Mutta ei voi mitään.
Sähän voit opettaa lastasi kotona!
Voit opettaa sitten kun teidän perheelle sopii, eikä häiriinny TEIDÄN perheen rytmi.
Kouluhan ei ole mikään hoitopaikka, josss lapset ois kesät talvet. Koulu on oppimista varten. Kouluikäiset lapset pärjää ihan hyvin itsekseen ja ystävien kanssa.
Teidän lapsilla tuskin on ystäviä, kun nekin varmasti häiritsis teidän perheen rytmiä.
Tässä se pointti tuli! Koulu ei ole päivähoitopaikka. Jos lapsesi tarvitsevat päivähoitoa, hankit sen itse. Niin minäkin olen aina tehnyt eikä siinä minusta ole koskaan ollut mitään vaikeaa tai väärää. Hehän ovat MINUN lapsiani ja MINÄ, ei siis yhteiskunta, olen heidän hoidostaan täysin yksiselitteisesti vastuussa.
Vaikka koulun lomat sijoitettaisiin miten, siitä ei takuulla koskaan tule sellaista pakettia, joka kaikkia vanhempia miellyttäisi.
Täällä sattuu olemaan vielä semmoinen vanhempi nainen,joka muistaa vielä sellaisenkin ajan,kun koulua käytiin kuutena päivänä viikossa.Koulu alkoi syyskuun ensimmäinen ja loppui toukokuun viimeinen.Jotenkin vaan jaksettiin,vaikka olikin vaan 1 vapaapäivä viikossa.
Itse asiassa tuossa olet väärässä. Kyllä yksi koulun tärkeistä, ihan määritellyistäkin funktioista on "varastointi". Lasten pitäminen jossain ohjatusti, etteivät he hillu kaduilla keskenään ja keksi kaikenlaista pinetä tuhoa ja ongelmaa ylimääräisellä vapaa-ajalla. Tätä funktiota lauantaikoulupäivät eivät todellakaan tue, sillä niillä lapsille vain järjestetään ylimääräisiä, valvomattomia päiviä. Esimerkikis 15-vuotias on aika iso hoidettava hoitajalle, mutta häneltä juuri pitäisi viedä ylimääräinen aika tupakoinnin opettelemiseen, alkoholin käyttöön ja bussikatosten tuhoamiseen.
Mutta sehän on vain hyvä, että edes joissakin ammateissa pystytään ns. tekemään sisään erilaisia välipäiviä ja jopa kesäviikkoja!
Opettajien työ on kyllä niin vaativaa, haastavaa ja kuluttavaa, että mielelläni suon heille välillä pitkän viikonlopun. Samoin omille lapsilleni. Minusta on hienoa, että näin he oppivat, että etukäteen vähäsen epämukavuutta sietämällä saa aikanaan jotain kivaa.
Jos lapsi tarvitsee hoitajaa jollekin välipäivälle, se on kodin asia. Koulu on koulu, ei päivähoito!
Ei me olla koskaan menty lauantaina kouluun. Ei sitä ole kukaan kysyny kun sanoo vaan että on sovittu muuta, vaikkei oiskaan. Ei kukaan tuu tarkistaa ootko kotona vai et.
Lauantai on vapaa päivä, ei sillon mennä kouluun.
vai niin
Tässä on nyt kadonnut osalta "kyllä lauantaikoulu on hyvä juttu" - kommentoijilta se pointti, että välttämättä ei olla edes sitä lauantaikoulupäivää vastaan vaan käytännössä sitä vastaan, että se päivä merkitsee vapaapäivää joskus muulloin, jolloin lapset pahimmassa tapauksessa roikkuvat yksin kotona. Ja jos lapsia on useampia useammassa koulussa, niin päivien määrä kertaantuu muutenkin runsaiden lomien vuoksi. Juu, on järjestetty hikipäässä hoitoa myös rahalla, eikä kaikilla ole mummoja ja mammoja käytettävissä. Eikä se ole edes heidän velvollisuutensa.
perhana ylihuomenna lauantaika kouluun -.-
Koulu toimii omilla periaatteillaan ja omien tarpeidensa ja järjestelyjensä pohjalta - tietenkin! Lastenhoidon järjestäminen niin koulu- kuin työpäivinäkin on täysin yksiselitteisesti kodin vastuulla. En voi millään ymmärtää, että jotkut vanhemmat pitävät koulua päivähoitolaitoksena.
Meidän muksuilla on ollut useitakin koululauantaita ja arkivapaita tai pidennettyjä viikonloppuja. Eivät ne koskaan ole meille mikään ongelma olleet, järjestelykysymys. Miksi te teette yksinkertaisista asioista varta vasten niin vaikeita?