Hei,
Minulla on todella läheinen ystävä joka sairastaa nopeasyklistä kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Haluaisin auttaa häntä ja tukea hänen sairauttaan kaikin keinoin koska hän on minulle tärkeä. Olen ollut yhden kerran hänen mukanaan hoitajan luona puhumassa ja yhden kerran olin hoitajan kanssa yksin keskustelemassa asioista, kun tuntuu etten osaa auttaa mitenkään :( Raskasta minulle on juuri hänen todella nopeat mielialavaihtelut. Päivän aikana saattaa mieliala heitellä suuresti. Ymmärrän ettei sairauden kanssa ole helppoa elää ja jotenkin tuntuu turhauttavalta kun ei vaan osaa auttaa oikein? Periksi tukemisessa en halua antaa koskaan, mutta mitä tehdä jos toinen työntää sinua pois ja sanoo etten ymmärrä mitään. Yritän ymmärtää ja olla tukena, joskus itse en vaan pysy hänen mielialojen mukana. :( Kävin myös kysymässä että olisiko jotain tukiryhmää ja sieltä vaan alettiin esitteitä penkoa mutta mitään ryhmän olemassa olosta en saanut tietoa. :/ Olisiko teillä jotain inkkejä tai neuvoja?
Olisin kiitollinen kaikista neuvoista.
Minulla on todella läheinen ystävä joka sairastaa nopeasyklistä kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Haluaisin auttaa häntä ja tukea hänen sairauttaan kaikin keinoin koska hän on minulle tärkeä. Olen ollut yhden kerran hänen mukanaan hoitajan luona puhumassa ja yhden kerran olin hoitajan kanssa yksin keskustelemassa asioista, kun tuntuu etten osaa auttaa mitenkään :( Raskasta minulle on juuri hänen todella nopeat mielialavaihtelut. Päivän aikana saattaa mieliala heitellä suuresti. Ymmärrän ettei sairauden kanssa ole helppoa elää ja jotenkin tuntuu turhauttavalta kun ei vaan osaa auttaa oikein? Periksi tukemisessa en halua antaa koskaan, mutta mitä tehdä jos toinen työntää sinua pois ja sanoo etten ymmärrä mitään. Yritän ymmärtää ja olla tukena, joskus itse en vaan pysy hänen mielialojen mukana. :( Kävin myös kysymässä että olisiko jotain tukiryhmää ja sieltä vaan alettiin esitteitä penkoa mutta mitään ryhmän olemassa olosta en saanut tietoa. :/ Olisiko teillä jotain inkkejä tai neuvoja?
Olisin kiitollinen kaikista neuvoista.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Uskoisin, että läsnäolo riittää. Liika tuppaaminen ja tunkeminen voi ahdistaa. Jonkinnäköinen oma rauha pitää jokaisella olla.
Monella paikkakunnalla toimii, omaiset mielenterveystyön tukena ryhmiä. Goolettamalla voisi löytyä lähin teitä oleva. Varmasti toimintaan ja ryhmiin pääsee mukaan vaikka ei "ihan omainen" olisikaan. Sieltä saat vertaistukea kyllä.
Olet ihana ystävä kun jaksat välittää :) Mukavaa että tuollaisia sun kaltaisia ihmisiä on! Eniten ystäväsi tarvitsee sinulta sitä ystävyyttä. Sun ei tarvitse hoitaa, jätetään se ammattiauttajille :) Jaksamisia myös sinulle!
Samaa mieltä kuin edellinen, riittää että olet olemassa.Ei sinun tarvitsekaan pysyä mielialojen perässä, ole sinä se tasaava ystävä, joka näkee mikä on normaalia ja mikä ei, älä mene mielialoihin mukaan.
Tsemppiä sinulle!!!