Onko tärkeää,että kirjoituksiisi reagoidaan ja että saat paljon kommentteja ? Vai yhdentekevää ? Miltä tuntuu, kun kommentit eivät olekaan myönteisiä vaan haukkumisia: sinua ei hyväksytä? Onko joukkoon kuuluminen tärkeää, se että hyväksytään? Miksi?
Mitä rohkeus sinulle tarkoittaa käsitteenä? Oletko rohkea vai laumaosallistuja? Mihin tahansa kohtaan voi vastata, tarkoituksena ei ole tehdä tutkielmaa.
Olisi mielenkiintoista keskustella, miten paljon vanhoinakin olemme halukkaita miellyttämään muita, vaikka siihen ei ole tarvetta ja kuinka paljon olemme toistemme hyväksymisen armoilla. Milloin demokratia ja sananavapaus muuttuvat itsesensuuriksi? Onko mielipitenvapautta ollenkaan olemassa, jos ja kun joukkoon kuuluminen on tärkeää?
Mitä rohkeus sinulle tarkoittaa käsitteenä? Oletko rohkea vai laumaosallistuja? Mihin tahansa kohtaan voi vastata, tarkoituksena ei ole tehdä tutkielmaa.
Olisi mielenkiintoista keskustella, miten paljon vanhoinakin olemme halukkaita miellyttämään muita, vaikka siihen ei ole tarvetta ja kuinka paljon olemme toistemme hyväksymisen armoilla. Milloin demokratia ja sananavapaus muuttuvat itsesensuuriksi? Onko mielipitenvapautta ollenkaan olemassa, jos ja kun joukkoon kuuluminen on tärkeää?
Vastaukset 85
Vanhimmat
Aina olen ollut oma itseni, miellyttäminen ei kiinnosta. Tällä tyylillä en ole esim. ollut suurten miesjoukkojen suosiossa, mutta muutama valioyksilö on riittänyt. Koulumaailmassa jotkut opettajat halusivat olla suosittuja ja siksi esim. sallivat ruoan ja juoman tuomisen luokkaan, vaikka järjestyssäännöt sen kielsivät. Itse olin tiukka, vaikka tylsältä useasti tuntui asiaan puuttuminen.
Täällä minulle riittää, että olen saanut mielipiteeni lähetetyksi. Ilahdun, jos joku kommentoi Ilkeys valuu kuin vesi hanhen selästä. Miesystävän kanssa teen asioita, joista hän pitää, koska monesti olemme samaa mieltä. Emme sentään aina, esim. meille ovat aina lasten kaverit melko suurin joukoin olleet tervetulleita. Hällä on ollut vähän eri tyyli.
Ainoa sanallinen ohje - elämänmittaisen esimerkin lisäksi - lapsilleni on se että Ajatelkaa Omilla Aivoillanne. Luonnollisesti ajatuksena juuri se että joukkosielu ei pidä olla vaan joka ikinen teko pitää punnita itse, meneekö mukaan vai ei, tai tekeekö homman silleen tai tälleen vai jättääkö tekemättä.
Juuri aivoton joukon mukana meneminen on yleensä äärettömän tyhmää. Harvoin puoli miljoonaa ihmistä on yksiselitteisesti oikeassa, vaikka mainos niin usein väittääkin.
Aika hyvin ovat penskat opit omineet, joskus tuntuu että liiankin hyvin (äiti mielellään sanoisi joskus sanasen, ja isäkin tietysti) ;-/
Täällä minulle riittää jos edes yksi ihminen saa jostain tekstistäni myönteisen fiiliksen. Suosiota en tavoittele, en myöskään tieten tahtoen "sohaise", muut saavat puolestani ajatella, tehdä ja kirjoittaa laillaan.
Muutaman kirjoittajan tunnen ajattelultaan läheiseksi. Se on ilo, ja riittää minulle.
Kyllä minusta lapsia pitää huomioida.
Tuskinpa me vanhemmat niinkään innostumme kirjoittelemisesta.
Ikä tekee tehtävänsä ja älynväläykset harvenevat.
Silmät kyllä vilkkuvat.
H.
Näistä kommenteista voitte tehdä johtopäätöksiänne.
Taidan kuulua sinun laumaasi. ;D Kiva kuulla, tinat. Olen jo pitkään tuumannut, ettei minulla taida ollakaan "omaa laumaa", mutta elämä yllättää..)) Olen tinatin, demeterin lejannan jne. kanssa. Hyvä Paloma.se.co - meidän joukko kasvaa ! Pirrekin oli muuten mukana...
Pirren kanssa olen melkein aina samaa mieltä myös, järkevä nainen, :))
No tota noin, en ole antanut, enkä anna. Selkeä toteava viesti ja sillä siisti, syykin oli selvä ja ymmärrettävä. Etkä syyllistynyt niiden mollaamiseen Hyvä, Nittaminax, reilu suora sanoma!
Asia asiana. Viisaita puhut, tinat, tinat ja bessie puhuivat viisaita.
lejanna/tinat laulaa sut kyllä äkkiä suohon.
Ja sinä olet niin mukava, hammastikkuseni. :) "Sä tunnut niin tutulta mulle", ja mukavalta. :))
Olen mieluummin iloinen infantiili.
Juuri noin koen kirjoittelusi, korppis, olet rehellinen ja haluat tölväistä sellaiseen kohtaan mikä ei mielestäsi pidä, minkä koet jotenkin falskina, epäaitona - oli sitten kyse asenteista tai ihmisistä. Niin sinulla riittää ihanaa ymmärrystä meikäläiselle ; )
Puolustin lejannaa ja tein mielestäni oikein taaskin. ;))
"naisenergiaa kasassa"
"Kyllä minusta lapsia pitää huomioida.
Tuskinpa me vanhemmat niinkään innostumme kirjoittelemisesta.
Ikä tekee tehtävänsä ja älynväläykset harvenevat.
Silmät kyllä vilkkuvat."
Luulenpa tuon toimivan vieläkin.
Lisään tuohon pari lemppariani:
Lejanna lutunen
Ja perfektionisten, peeseecee
H. :)
*"Naisenergiaa kasassa"
;))))) kiviä kengässä? Silloin kannattaa pysähtyä ja ottaa kivi pois kengästä, ettei tule pipi. :)
Ja mitähän johtopäätöksiä noista sitaateista sitten pitäisi tehdä, "naisnenergiaa kasassa " ? Asianosaisena saatan olla jäävi ilmaisemaan mielipidettäni, mutta minusta noissa lainauksissa puhutaan ystävyyden kieltä. Se ei ole täällä kovin korkeassa kurssissa - sitä on boikotoitu jopa tasa-arvon nimissä, vaan aina löytyy tuon kielen taitajia ja minusta heitä on aina tervehdittävä ilolla.
Palstalla on tasan kolme miestä ,joilla on järkevät,asialliset jutut.
Fiksuja kavereita ja hyvin käyttäytyviä , varattuja ilmeisesti ?
"Karin M ,Laru."
Hyvä on, olkoon sitten!
Vaikka vapaa olenkin,
Vapaatkin miehet voivat olla voivottelun arvoisia?
H.
Useinkaan en lue vastauksia ennen omaa vastaustani, luen ne vasta sen jälkeen.
Tämä siksi etten halua että joku muu vaikuttaa ajatuksiini.
Tietysti mielelläni keskustelisin ihmisten kanssa, vastaanotto vain oli sellainen , että en odota enää vastauksia.
Käyn siis heittämässä mielipiteeni ja jääköön sitten unholaan jos ei ketään kinnosta.
Tästä johtuu myös etten palstaile kovinkaan pitkään, anti on aika heikkoa.
Miellyttämään en pyri ketään.
Olen mikä olen, näillä vuosilla.
Koen osaanottoni keskuteluihin mielekkääksi jos minulle vastataan tai sitä mitä olen sanonut kommentoidaan. Vain niin voin kehittyä vielä ihmisenä: toisten ihmisten vuorovaikutuksen avulla.
Minulla ei ole mitän tarvetta tulla tänne "vain heittämään mielipiteeni", minkä takia? Mitä tarvetta sinussa se tyydyttää? No comprendo.
Miellyttäminen ei ole tärkeää, mutta luonnollosestikin on kivaa että joku muu on samalla aaltopituudella ja reagoi positiivisesti. Eriävät mielipiteet taas ovat puolestaan mielenkiintoisia koska ne pakottavat mint olemaan älyllisesti vastaanottava, joustava ja kehityskykyinen. Eräs kaikkein positiivisimmista asioista näillä palstoilla onkin lukea juuri mielipiteitä, ajatuksia, kokemuksia jotka poikkeavat omistani.
Aika omituinen näkökulma, että pitäisi olla jotenkin miesten suosioissa.
Minä yleensä kirjoitan ihmiselle mielipiteeni tai riippuu asiasta ja keskustelun aiheesta. Ilahdun oivallisesta kirjoituksesta - siinä ei niinkään tarvitse olla suoritettu mitään erityistä tutkintoa.
"elämänkoulu kattava"
Minustakin tuo miesjuttu on ihan naurettavaa.
Otetaan nyt vaikka...tuota... tai ei otetakaan.
Niin miten voi heittää kivaa huumoria jos olis vain naisia?
Suloista hutunkeittoa vaan ja käsitöitä.
Ja sit reipasta vithuilua, ja sekin loppus äkkiä ilman miehiä?
Minuakin oivallinen sanankäyttö kiehtoisi, mutta K/K kirjoittelee harvoin.
H.
Mikä ihme on Hina? Mulla on varmaan isokin auko sivystyksessä.
Tämän seitsemän vuoden aikana olen saanut ja jakanut paljon haukkumisia ettei mikään hetkauta yhtään. Jos ei jotain kiinnosta mun aloitukset, niin sit ei, mitä sitä murehtimaan.
Rohkeus?? Höh..kumma ajatus...täällä.
En kirjoita tänne miellyttääkseni ketään, vaan että saan kirjoittaa mielipiteeni, no kaikille se ei käy.
Miksi muka pitää kuulua johonkin joukkoon? Kavereitakin on galleriassa ja silti voin niitten kanssa kinastella ja olla erimieltä, se ei silti vie heidän demokratiaansa ja kirjoitus oikeuttaan.
Mä olen varmaan nyt ihan hakoteillä.
"Nittaminax"
Ei taida koskea sinua tämä juttu.
Älä anna harmistukselle tilaa.
Odottele kiltisti.
H.
Suksi kuuseen. Et ole kukaan etkä mikään sanomaan minne vastailen ja olen sen sanonut sulle ennenkin, muistaakseni. Pidä sinä vain se läppäs kiinni jos ei muuta sanottavaa löydy.
@ hunksz
olen samaa mieltä tuosta k/k:sta. voin olla väärässä ,mutta en kovin paljon.
onko hän konduktööri ,kun ajatus kulkee kuin juna.
Konduktööri ja junamainen ajatus, herkempi mies vois ajatella vaik mitä tosta vertauksesta.
On niin mielenkiintoinen vertaus että voisitko selittää sen taustoja.
Hunksille sanoisin et jokaiselle tulee aikoja joitten yli on hankalaa päästä ja silloin ei välttämättä huuli lennä.
ei olis niin väliä että reagoitas niin innoskkaasti kun joskus reagoidaan joskus olis muuten kiva saada myönteisiä kommentteja mulle riittää osapäivä miellyttäminen en halua ruveta kokopäiväiseksi laumasielu en ole missään tapauksessa vaan oma outo itseni.
Suosion mitta?
Voihan tämän niinkin käsittää.
Nyt kun viime aikoina minulla on "romuna" ollut entistä enemmän aikaa, on tämä roikkumismotiivini käynyt joskus mielessä.
Kommentteja enemmän minua kiinnostaisi lukukertojen määrä.
En kuvittele voivani vaikuttaa kenenkään ajattelutapaan ja varsin itsepäinen olen itsekin.
Kuitenkin on ollut virkistävää havaita miten täydellisen eri tavoin voi saman ilmaisun ymmärtää.
Palstasta riippuen roolini vaihtelevat. En tarkoita näyttelemistä vaan omaa mielikuvaani joukossa.
Voimailupalstalla yritän olla rakentavan opastava omaan kokemukseeni perustuen.
Matkailuosastolla lueskelen mielipiteitä ja joskus minuun iskee siellä piru.
Taloudessa on asioita laidasta toiseen. Ei oikeastaan asioita vaan asenteita ja mielipiteitä.
Terveys on luku sinänsä.
Suhdepalstalla käyn tarkoituksella ärsyttämässä omahyväisyydelläni jossa saattaisi olla jotain asiaakin mutta en usko tippaakaan sen myönteiseen vaikutukseen.
Kunhan hoplatan.
Kilkuttelen näitä yleviä, mielikuvituksettomia, omaan elämään ja kokemuksiin perustuvia hengentuotteita samalla nimimerkillä, omalla kullakin osastolla, antaakseni kanssaihmisilleni mahdollisuuden olla avaamatta niitä.
Tietysti ilahduttaa jos viestiini vastataan myönteisesti, sehän on ihan normaali tunne.
Käyn epäsäännöllisesti täällä, kirjoitan joskus, en sitten muista lukea mitä on vastattu, ennen tuli sähköpostiin viesti jos keskustelussa on vastattu, nykyisin en saa tietoa sieltäkään noin vain, kun viestit eivät tule vakituisesti käyttämääni postiin.
Käyn enemmän muilla palstoilla.
Tietenki on mukava jos alotteeni on aiheuttanu runsasta mielenkiintoa,
en oikeestaan ole kokenu kovinkaa negatiivista palautetta, jos tulee, siihen on taatusti syynsä,
olen rohkea, myös lauma "eläin ",
no ei erityisemmin ole tarvetta miellyttää, kuitenki kiva yllätys jos olen ollu jonkun mielestä mukiimenvä,
nojaa, usein sorrun suorapuheisuuteen, muutan tarvittaessa mielipdettä jos huomaan ollleni väärässä,
siinä vaiheessa kun sanan vapaus kielletään täydellisesti,
on mielipiteen vapautta joukossakin.
Matemaattinen mahdottomuus ;-D ??
20 vastausta, 19 lukukertaa. Siis ennen tätä. Piiri pieni pyörii...
No sehän vain osoittaa sen että joku ei vastaile itselleen..ehkä.
ai jaa, lukasin vastauket, tämäkö oliki toisten kehumis alotus, minäkö luulin että kysely oli persoona kohtainen mielipide kysely, ja vastain sen mukaisesti, joten en kehunu ketään enkä itteä, vaan totesin minkälainen olen, siis mielellään olen diktaatori, mutta jos en saa olla niin sopeudun joukkoon .
Eiköhän täällä ole enemmän diplomaattista veetuilua.
Yleensä mä saan lemput joka paikasta.
Ei aina löydy vastakaikua tai yhteistä säveltä
mutta väliäkös sillä
kaikki ei tykkää
ja ihmisten tunnemaailma on aika metka juttu
asiasta tai asian vierestä
en tavoittele kenenkään suosiota
monen mielestä mulle kaikkein terveellisintä olisi pitää
mielipiteensä visusti ominaan ja olla visusti hiljaa
- mutta sananvapauden pitäisi saada elää munkin elämässä.
Oman tiensä kulkija
- toisinaan reissus rähjääntyy ja nenäkin vaatii niistämistä,
-kaikki ei hymyile kohdatessa, yleensä ihmiset suhtautuvat ystävällisesti
vaikka olo välillä kuin Liisalla ihmemaassa.
Maailma ihmeineen silti kiinnostava.
heh, piikki lenti, mutta ohi
Jaa, tänne en tee avauksia enkä muillekaan S24-palstoille kuin joskus vahingossa. Ne jotka ovat hengentuotteistani kiinnostuneita tietävät kyllä mistä ne löytävät. Ei heitä monta ole.
Ei ole..kunhan ei inhotakaan..
ottakaa nyt muutamat jo opiksenne itsestänne: onpa aloitus mikä hyvänsä, teette siitä aina nokittelun ja tappelun ja toistenne osoittelun. Eihän teidän ole pakko vastata joka aloitteeseen, jos ne kerran teitä niin perusteellisesti kyrsii.
Oikeasti keskustelunhaluiset ihmiset jäävät keskinäisen kukkoilunne jalkoihin.
noooh, kuinka vastaisit alotukseen " onko suosio sinulle tärkeää"
Ei oo tärkeetä ,suosio meinaan mut jos kokonaan jää ilman huomiota se ei oo kivaa.
Kyl kai jokainen haluaa et joku noteeraa mulla on ollu iso ilo ja kunnia saara muutama samalla aaltopituurel oleva kaveri.
Anteeks ku sekaantusin sil mä en ollu toi nysse
jokseenki samaa mieltä, huomasin teksti ketoo paljon, jos ei peräti kaiken ihmisestä ja persoonasta, vaikka nikki vaihtuu erottuu kyllä kanssa ihmiset toisistaan, ole huono kekutelija, sanailu kankeeta, joskus vain lueskelen toisten juttuja, joskus taas saatan kirjoittaa pitkäänki " tyhmyyksiä " heh.
Mistähän löytyisi jokaiselle ikioma mielipide, ettei kukaan koskaan olisi toisensa kanssa samaa mieltä?
Itse tulen tänne viihtymään, mukavaa, että moni muukin.
Lapsellista keräillä sanoja ja nimiä käydyistä keskusteluista.
Irrottaa tekstit alkuperäisestä kontekstistaan.
Tarkoitushakuista.
Turkin hihastako on kyse?
.
"lapsellista keräillä sanoja ja nimiä käydyistä keskusteluista
irrottaa teksit alkuperäisistä kontektistaan
Tarkoitushakuista "
Siis mitä tarkoitat, kai suomalainen käyttää samoja sanoja, suomessa on muutama miljoona sanaa, ei voi välttyä samojen sanojen kättämisestä, jos haluaa ilmaista asiansa ymmärrettävästi, vai mitä tarkoitat, putosin kärryistä?
Minusta vain on turha nostaa tai polkea tämän palstan kirjoittajia.
Tästä palstasta kai oli puhe.
Veikeitä Venetsialaisia sinullekin!
.
Kokkolassahan vietetään paraikaa venetsialaisia. :))) Huvilakauden päättäjäiset.
Olen tosiaan käyny venetsiassa, vai mistä ihmeestä mahdat puhua, puolisoni kanssa joimme siellä maailman kalleimmat kahvit gikolon soittaessa viulua, ihanat on muistot, gondoolilla ajelut pitkin vedenpeittämiä katuja, venetsia on uppoava kaupunki, jokohan se tori on vedepeitossa,.
Epäilen sinun sekottavan minut johonki toiseen kirjoittajaan, muuta samapa se, kivat venetsiat sullekki.
lisäys, olen se kameleontti, vaihdan nikkiä kuin kameleontti väriä,
Piazza de San Marcos, Euroopan kallein kahvi ei soittaneet gigolot, vaan ihan oikea orkesteri, kahvin hintaan tulee musiikinkuuntelulisä:) Italianot osaa rahastaa. Ajelimme kans gondolilla tyttären miehen syntymäpäivän kunniaksi, upee kaupunki Venetsia. Ensi kesänä Firenzeen ja Pisaan, Toscana ohjelmassa:)
Kerran vielä, pojat.
En luule sinua yhtään keneksikään. Nyt, elokuun viimeisenä viikonloppunahan länsirannikolla vietetään Venetsialaisia, tulen, veden ja valon juhlaa.
.
orkesteri oli taustalla gikolo tuli pöydänviereen, minulle osotti kauneimman musiikkinsa viulu vinkui ja värisi kauniisti, olihan se kokemus.
Paloma
Se Piazzan kahvi on tunnetusti niin hintavaa, että meikäläinen meni kiltisti sivukadun kuppilaan, kun ropoja ei ollut liikoja. Sulla tulee upea reissu ja Uffizissa kannattaa käydä, vaikka siitä jaksaa sulattaa vain pienen osan. Pisasta minä en tiedä mittään, mutta siellä kuulemma joku torni yhä kallistelee... :)
Toscanan retkellä vuoriston serpentiinitiellä bussikuski istahti väärinpäin ajajantuolilleen tyhjenneltyään grappalasien pohjia ravintolapysähdyksellä ja hihkui käsiään huitoen kai ainoat osaamansa suomalaiset sanat: "KAARTEITA JA KUKKULOITA!"
Istuin etupenkillä ja pelkäsin kuollakseni kaarteissa, jolloin bussin nokka tuntui menevän aina ihan pudotuksen puolelle, mutta hengissä siitäkin reissusta selvittiin. Pidin sitä kyllä ihmeenä, sen verran grappaveikko kuski selvästi oli.
Ja siitä suosiosta - ja mitähän se lie virtuaalielämässä, ainakin se on kovin häilyvää useimmilla.:) Kun tarpeeksi tulee takkiin, niin halut kirjoitella vähenevät ja tekee jotain muuta mukavampaa. Ei kirjoittajasta tarvitse pitää, mutta kannattaako ottaa silmätikukseenkaan, itse ainakin liukenen vain käsistä tavoittamattomiin. Yhtään ei huvita riidellä jonkin täysin virtuaaliolennon kanssa, jota ei koskaan tapaa eikä varmaan haluaisikaan tavata.
Joistakin kirjoittajista vaistomaisesti pitää ja joitakin karttaa, niinhän se jokaisella menee, mitä sitä kaunistelemaan. Jos pidän jostakusta, uskallan ja haluan sen sanoakin ja tarkoitan, mitä sanon. Live-elämässäni en joudu riitelemään kenenkään kanssa ja siinäkin on ihmisiä, joista pidän kovastikin ja vähemmän sellaisia, joita vaistomaisesti väistän.
:) se kahvikupponen San Marcosilla oli sellanen kerran elämässä juttu. Poikani oli seurana joten todennäköisesti paikalliset gigolot olettivat että mulla oli jo komee nuori mies pöydässä :))
Me ajelimme ylös kukkuloille Veronasta lähtien ja siellä olikin lähellä yks ihan soma castello jonne kiipesimme ränsistyneitä kiviportaita nätit maisemat mutta tyttären anoppia alkoi huimaamaan korkeus. (Paloman päätä taas ei huimaa mikään, jos ei oo juonut liian monta lasia viiniä). Mukavia serpentiinejä ja tunneleita Lago di Gardasta sinne toiselle järvelle päin lähtiessä. Mä kyllä tunnustan että oon etulyöntiasemassa siinä mielessä että on kokemuksia Andien serpentiiniteistä ja päätähuimaavista korkeuksista, rotkojen reunaa ajeleminen ei tuntunut nuorena muulta kuin kivalta- nyt vois tietysti olla eri juttu ja henkikulta kalliimpi.
http://www.youtube.com/watch?v=VzCT0YNM90M
Minä taas olen aina ollut korkeanpaikan kammoinen ja pahan kerran. :) Gardallakaan en ole uskaltanut lähteä niille Tirolin vuoristoreissuille, kun pelkäisin kuitenkin koko ajan. Voisin kyllä kertoa monista pelkopaikoistani matkoilta, mutta tulisi pitkä juttu. Pahin paikka oli Madeiran Nunnien laakso, jossa jyrkkä pudotus oli 800 metriä ja istuin pudotuksen puolella. Iiiiik!!!!! Vieläkin kierähtää mahassa. :/
Meni matkailuksi mutta menköön!
Mennessämme ensimmäisen kerran Venetsiaa 1971 ei minulla ollut postikorteista saatua parempaa ennakkokuvaa paikasta.
Ensimmäinen yllätys oli etten, vastoin tapaani, päässytkään ajamaan kaupungin keskustaan.
Otimme sillan vierestä veneen joka kuskasi meidät pitkin kanaaleja Muranoon saakka ukonselostaen italiaksi josta emme ymmärtäneet mitään.
Paluumatkalla ukko jätti meidät johonkin kaupungin laidalle häätäen meidät pois paatistaan.
Sen verran ymmärsin että "puoli maksua, puoli matkaa".
Lähtiessä olin tinkinyt hinnan.
Italian "pakolliset" olemme katsoneet mutta eniten pidän järvialueesta ja Dolomiiteista.
Veronan oopperaliput netistä puoleen hintaan matkan järjestäjiin verrattuna.
Ravintoloiden hinnat ovat näkyvissä eikä mitään mystisiä pöytäliinarahoja yritetä rosvota.
Huomattava osa ihmisistä puhuu saksaa sen iänikuisen enkun asemesta tai lisäksi.
Seuraavan kerran kävimme siellä laajemmin kokemuksin lasten kanssa 80-luvulla.
Juu, lipsahti vähän sivustalle, mutta niin täällä usein käy.
Venetsia oli ensi käynnillä minulle valtava pettymys, ränsistyneempi ja kosteuden mustuttama, surullinen, likaiset kanaalit, mutta toisella kertaa en enää juuri huomannut sitä ja näin ihasteltavaakin jne. Kun etukäteen sitä oli niin ylistetty, ensivaikutelma ei vastannut odotuksia ollenkaan. Niin käynee monelle, ihana laulujen ja gondolien Venetsia on vain uppoava kostea kaupunki järkyttävine turistilaumoineen ja päälle kakkivine puluineen. :)
Vaasan keskustassa olimme majoittuneet mieheni kanssa, askeuduimme levolle. Autokin oli hotellin parkissa, joten unten maille väsyneinä.
Silloin räjähti, alkoi paukkua ja ammuskelu keskeytti unen ,
'VENETSIALAISET' -- , ilotulitus --- kulimme seuraavana aamuna, pitivät viin saamarinmoisen mökän koko yön, ettei nukkumisesta tullut mitään.
''Ihmisten HULLUUS on suuri...'' Jokin Ruotsin puolelta rantautunut typerä ilmansaastutusoperaatio!
!!!!!!!!!!!!!!
Mikä tapaus tuollainen Venetsialainen on? Täällä piäkaapunnissa ei semmoisesta ole kuultukaan - no, ainakaan minä, joka ei tietenkään todista toisista mitään. :)
On tietenki suosio tärkeää, olenhan suurin ja kaunehin, enhän tunis itteäni MAHTAVAKSI siinä tavallinen kansa lakoaa meikäläisen edessä !
Hyvä, Patxi, noin sitä pitää! Oot varmaan komia pohojammaalainen, jossa miehet on leviöitä ku laron ovet. :)) Vaan saattaapi niitä tietty olla muuallakin henkselien paukuttelijoita. :)
Täytyy myöntää, että olen mieluummin pidetty kuin toisten mieliharmina, joskin en tee asian eteen muuta kuin sen, että pyrin olemaan loukkaamatta ketään tahallani.
Sille en voi mitään, jos mielipiteeni ja asenteeni loukkaavat tahtomattani ja loukkaavathan ne, koska minun pistetilini täällä tahtovat pyöriä väärinpäin. Ennätys on -14, tarkistin tänään..)) - siis jos nyt tuosta pistesaaliista johtopäätöksiä vetää.
Ehkä kuulen harhoja, kun kuulen aloittajan kysyvän, saako ihminen olla oma räväkkä itsensä vai pitääkö iän mukana pehmetä ? Luulen, että aika moni on sitä mieltä, ettei itseään pidä/tarvitse väärentää ja sitä mieltä minäkin olen.
Eri asia sitten on, jos "rauhoittumista" tapahtuu luonnostaan tai jonkin oivalluksien myötä. Toisille kelvatakseen ei kannata yrittää muuttua. Siinä menee lapsi pesuveden mukana.
Ei kukaan mielellään sylkykuppina ole. Mutta jos tässä iässä vielä yrittää miellyttää kaikkia, niin onhan elämä raskasta. Voihan vain välttää seuraa, jossa kokee olevansa jotenkin "väärä", viallinen tai muuten korjattava yksilö. :) Vaan onhan tähän mennessä yleensä jo ystäväpiirikin valikoitunutkin itselle sopivaksi. Olen aika valikoiva, joten on vain joitakin tosiystäviä ja sitten lukuisia hyviä tuttuja.
Vieläkään en ole saanut vastausta siihen, mikä on hina?
Mä oletin että se oli kirjoitusvirhe ja käsitin sen hinnaksi.
Sinulle, joka ihmettelit, mikä sana on hina - en minä vaan tiedä. Tuli kirjoitusvirhe, tarkoituksena oli nikittää: hinta sisältää kaiken. Nuoriso, jossa voi olla verbaalisesti ketterää sakkia, on voinut tehdä hinalle merkityksen, mutta eipä tästä ole minulla tietua.
Sille, joka aina ja jatkuvasti epäilee,että jutun aloittaja se kirjoittellee itselleen vastauksia: luovalla tavalla olen kyllä hullu, mutta en sentään noin kaheli. Voi olla, että kymmenen vuoden kuluttua kirjoittelen itselleni hihitellen ja tekarit helisten, ei sitä koskaan tiedä. Voin aivan rehellisesti sanoa,että suosio ei ole minulle tärkeää. Ikävät kommentit naurattavat joskus ja joskus saavat pahalle mielelle.
Olen koko ikäni tuntenut olevani mihin tahansa joukkoon kuulumaton - outsider - , joten kyllä tähän tottuu. Sillä on tietysti hintansa, mutta tässä iässä sen maksaminen on jo helpompaa. Tuskin kukaan myöntää julkisesti olevansa laumasielu, mutta minun totuuteni asiasta on,että sellaisia me pienessä mitakaavassa olemme kaikki, koska elämme yhteiskunnassa. Sosiaalisuus on myös sitä. Hinta sisältää kaiken - ?
Rohkeutta on olla omaa mieltään, kun on miettinyt perustelunsa ja uskoo asiaansa. Yhtälailla rohkkeutta on myös myöntää erehtyneensä. Tänä aikana, kun kaikki on muka niin kovin vapaata, minulle on usein tullut tunne,että suuri henkilökohtainen vapaus synnyttääkin valtavan itsesensuurin Suomen tapaisessa yhteiskunnassa. Kun viranomainen, toisen valtion edustajat tai ikioma diktaattori ei enää sano, miten pitää ajatella tai toimia, me teemme sen itse. Pysähdymme paikallemme. Voin olla väärässä.
Hinaa minäkin aikani ihmettelin ja arvuuttelin, mutta selvisihän tuokin nyt. :))
Hyvinpä kirjoittelit ja ajatuksiisi on helppo yhtyä. Rohkeutta näillä palstoilla kysytään, jos ei jaa jotakin yleistä käsitystä ja tuo sen myös julki.
Minä taas tartun tuohon "suuri henkilökohtainen vapaus synnyttää valtavan itsesensuurin". Eikö itsesensuuri tuossa on vastuunottoa ? Ja minustakin "outsider" kantaa isompaa vastuuta kuin se, joka mukautuu valtavirtaan. Ikävä kyllä "suuri henkilökohtainen vapaus" tahtoo joskus polkea toisten oikeuksia, mistä syystä en sitä nyt ihan varauksetta kannata.
"demeter"
Ajattelin ensin vastata hihnalle, mutta onneksi luin juttusi.
Minäkin olen mielestäni laumasielu, vaan on laumani piskuinen.
""outsider" kantaa isompaa vastuuta kuin se, joka mukautuu valtavirtaan"
Tuo lauseesi sai minut haltioitumaan, niin hieno se on.
Ison lauman myötäily ällöttää ja hyvässä lykyssä antaa tulta purjeisiinsa.
Minä kirjoitan aina vastuullisesti, yrittäen saada "Anna Erikssonit siirtymään King Grimsoniin".
Eli saada heidät ajattelemaan toisin (kin).
H.
Mitäs ihmeellistä tuossa nyt on hunksi ? Siis outsiderin vastuussa.
Lokki Joonatankin totesi kauan sitten: "kuka tuntee suurempaa vastuuta kuin lokki, joka löytää elämälleen tarkoituksen ja seuraa sitä."..))
En ainakaan itse aseta itselleni kovin kummoisia odotuksia suosion suhteen ja onhan se vuosien kokemuksella nähtykin, että päin näköä tulee, jos pienikin aihe saadaan, suurista puhumattakaan. Aloituksia olen tehnyt vain harvoin, kirjoittelen ketjuihin, joihin jotain sanottavaa olevinaan on. Ja käynkin näillä palstoilla vain ajoittain, kun muu toiminta on minimissään. Tämä ei ole elämääni, vain huvia niin kauan kuin siltä tuntuu - ja aina ei tunnu.
Mittailisin (tosiasiassa en mitään mittaile) suosioni mieluummin live-elämässä, jossa ei todellakaan tarvitse olla muuta kuin oma itsensä eikä pulmana ainakaan, onko suosiota vai ei. Riitoihin en ole joutunut kenenkään kanssa, mutta ystävät ovatkin samanhenkisiä. Ihan mielekästä elämää kanssaihmisten ja harrastuskavereiden kanssa. Oma jälkikasvu ehkä jatkossakin hyväksyy tällaisenaan ja suku jopa tykkääkin. :) Rakas sukuni ja jälkipolveni.
Joidenkin hyvien kirjoittajien takia tänne tulee poiketuksi ja seuratuksi heidän ajatuksenjuoksujaan, joten jotakin mielekästäkin annettavaa palstalla on, kun täällä kerran käyn. Ei minusta tarvitse pitää ja jos kirjoitukseni ärsyttävät, kehottaisin ohittamaan lukematta, ettei turhaan pala käämit.
Ei ole tärkeää. Saatan lähestyä erilaisia ryhmiä tarkoituksenani liittyä mukaan. Jos vastaanotto on negatiivinen, niin sen jälkeen en ole enää halukas liittymääm ryhmään. En pidä porukoihin kuulumista niin tarpeellisena, että näkisin vaivaa tai kieltäisin itseni hyväksytyksi tulemisen vuoksi. Asenteestani voi koitua ongelmiakin, jos esimerkiksi työkuvioissa en tule noteeranneeksi sosiaalista valtaa pitävää ryhmää tavoittelemisen arvoiseksi. Lauman valtaa ja vallankäytön tarvetta ei kannata väheksyä.
Kun vielä on työelämässä, joustoa vaaditaan enemmän ja toivottavasti sitä silloin vielä on. Yleisen sovun vuoksi joutuu olemaan suurpiirteisempi. Eläkkeelle jäätyä "seurapiiri" valikoituu aika itsestään.
Sekin tuottaa enemmän ja enemmän vaikeuksia iän lisääntyessä ja sanojen vähentyessä: jousto alkaa pettää työelämässäkin. Sitäpaitsi me suomalaiset ollaan itsepäistä ja omapäistä kansaa: ei meistä ole oikein laumassa elämään. Me sanotaankin asiat suoraan päin eikä kierrellen ja kaarrellen niinkuin ruotsalainen tekee, suoraan sanomista pidetään tahdittomuutena ja melkein kuin rikkeenä.
Niinpä, me suomalaiset siis ketkä meistäkin sanoo ja ketkä hipostelee ; )
Kun sormeni naputtelee fantasiani mielikuvia, kärpäsen paskomasta nälän laihduttamasta Nee-lapsesta se tosi rumasti kirjoitettu. Pieni karppaus ja jo pelittää.
Kyyninen olet jos suoraan sanot. Sinusta ei löydy yhtään hyvää ominaisuutta joten älä sano suoraan vaan kirjoita silleen hienotunteisesti ja laakeasti laverrellen silloin olet suosittu ja lutunen ; )
Kerroin usein miehelleni mitä täällä jutustellaan, häntä yleensä huvittaa sanasotailumme. Kysyin pitäisikö minun muuttaa kirjoitus tai puhetyyliäni, hän vastasi heti ei , et saa, no tietty joskus voisit olla hienotunteisempi.
Hah, ai kerrot miehellesi? Kertoahan tietysti voi siten, että kaunistelee omiaan, vaan josko tämä miehesi itse lukisi.
Ei näe itseään kuten toiset näkee. Itsepetos huipussaan.
Greetings fron Heemstede ,)
Matka sujui ongelmitta ja hyvin nukutun yon jalkeen aamu aukesi sateisena , mutta nyt aurinko jo paistaa, lupasivat viikonlopuksi aurinkoista ja lamminta kelia.
Eihan kukaan nae itseaan siten kuin muut nakevat ja ettehan ole nahnyt minua itseasiassa lainkaan. Itsepetosta en harrasta uskomalla pelastavani afrikkalaisia nalkakuolemalta antamalla kymmenen, ekua kolmen kuukauden valein kerayksiin ,)
Mieheni on lukutaitoinen ja kirjoitustaitoinen, mutta hanta ei kiinnosta patkaakaan tyhmat jorinamme vaan lahinna huvittavat.
Haimme matkatoimistosta esitteita, aijomme visiteerata muuallakin silla taalta kun ei ole pitka matka Euroopan cityihin.
Menkaahan sienimetsaan niin ootte ikaan kuin matkoilla tekin: nimimerkit 24 ja Syykiatri.
Ihminen voi olla itsenäinen omantiensäkulkija vaikka ei jakelisikaan loukkauksia oikealle ja vasemmalle niille hänen kannaltaan toisinajattelijoille, jotka ovat valinneet toisenlaisen tavan elää joko laumansa jäseninä tai sitten omanlaisinaan outsidereina hekin, ei yhtään huonompana tai parempana kuin joku toinen, toisenlainen, omasta mielestään erilainen tai erilaisin kaikista:)
Tarve tulla huomatuksi "erilaisena kuin kukaan muu" on niin valtava vietti, että sitä toteuttaessaan yksilö huomaamattaan asettuu yhdeksi samanlaistensa laumaan? Kannattaako itsestään niin kovin kaakattaa? Mukavampaa, uskottavampaa on, jos arvostus ja ihailu tulee joltakulta muulta kuin omalta sisäiseltä sankarilta?
Heeii!
En usko, että tuo on oikeasti nimimerkin "Korppis" kirjoitus!
Ei kukaan voi olla noin addiktoitunut tähän "aikuisten-ajatusten" palstaan, että viitsisi heti ensi töikseen ulkomailla tarkistella täällä kirjoitettua.
Suomen ulkopuolella meillä jokaisella on ihan varmasti paljon muuta mielenkiintoista tekemistä; ehkä nettilehdistä tulee uutiset katsottua ja sukulaisile kirjoitettua.
Mielestäni tuo on jonkun kirjoittamaa tahallista ilkeyttä, tai sitten olen todella naiivi - ja jos niin on, niin naiivina haluan pysyäkin...
Tervehdys Haarlemista ; )
Kyllä tuo teksti on ihan omaani kirjaston koneella kirjoitettu joten ä:T ja Ö:t puuttuivat, en vain viitsinyt kirjautua kun olimme etsimässä viikonloppumatkoja netistä Belgiaan ja Luxenburgiin jonnee muuhun kivaan cityyn. Samalla naputin tuon viestin. Eipä tarvitse olla addiktoitunut jos on nettiyhteys. Kivahan se on kuikistaa väliin jorinoitanne ; ) Eikös se osoita, että olette osa elämäni kumppaneita.
Etkö löytänyt Korppisken ilkeyttä. Lainaan tähän hyvän hollantilaisen sanonnan, jota voitte käyttää minusta kun ette enää ymmärrä aivoituksiani.
Ze is geen katje om zonder handschoenen aan te pakken.
Huiii ; )
Korppis, kiva kun kerrot kuulumisiasi sieltä Haarlemista.
Kyllä täällä pärjäillään ja ainakin täällä etelässä on ollut kaatosateita pyrähdyksittäin, joten kyllä sieniä kasvaa - kun on kuitenkin aika lämmintä.
Kerro vielä, millaiset ovat alkavan syksyn säät siellä Keski-Euroopassa?
Ja minua kiinnostaisi kuulla hieman syksyn pukeutumisesta - millaiset värit ja kuosit ovat alkavan syysmuodin tiimoila muodikkaita ja trendikkäitä? Olettaisin sinun tarkkailleen tätäkin muotiasiaa, joten olisi hauska kuulla sen lajin uutisia.
Näkeehän niitä uusia tuulahduksia muotilehdistäkin, mutta olisi hauska saada ihan faktatietoa varsinkin kun sanot reissaavasi siellä Hollannin, Belgian ja Luxenburgin cityissä. T. Värien ystävä.
Heips!
Kun astelin tänne Heemsteden kirjastoon kotoa, suolainen meri-ilma tunkeuti sieraimiini, rakastan tätä ilmanalaa tätä on helppo hengittää. Aurinko paistaa asteita jotain plus 20, tuulee etelästä. Säät saattavat vaihtua hyvinkin äkkiä, mutta nyt toivon, että aurinko paistaa koko iltapäivän sillä olemme menossa ulkoilmakonserttiin. Kello on täällä tuntia jälessä Suomen aikaa joten olemme vielä aamupäivän puolella.
Muotia en ole vielä suuremmin seuraillut vaikka olemme istuneet terasseilla pongailemassa ohikulkevia. Kesäinen pukeutuminen on vielä vallalla siis t-paidat, hamoset.
Luxemburiin matkaamme ensiviikon puolessa välin, joten katselenpas sillä silmällä ohikulkevia, että pääsen mukaan muotiin. Onkohan harmaa muodissa sillä se on minun värini tänä syksynä. Ostin jo harmaat saappaat. Kirjastosta lähdettyäni käyn katselemassa mitä Heemstede tarjoaa. Tämä tosin on hyvin kallista aluetta kuluttaa rahaa vaatteisiin, keskustan bulevardilla on oikeastaan vain kalliita erikoispuoteja.
Haarlem on minun lempi shoppailucityni. Sunnuntaina menemme taidenäyttelyyn Amsterdamiin, joten täytyypä seurata pukeutumissuuntia sielläkin.
Minä taidan tietää kuka olet ; ) Turistaan kun taas palaan koneelle, nyt lähden googlettamaan Luxemburgin nähtävyyksiä.
Greetings dementer, bessie, laiska-lasse ym. kamut.
Tottakai jos aloituksen rustaisin toivon siihen mielipiteitäkin. Uskoisin et jokainen.
Joillakin on vain yhdenlaisia , niitä nekoja...nähtiinhän tuossa kauppaketjukeskustelussa kun Tiinan päälle hyökittiin...todella räksyt olivat asialla, ja hermostuivat kun saivat takaisin samalla mitalla! Siitä plussia Tiinalle :))
Olen sillä mielellä et ohitan ne jotka ei kiinnosta, pidän mielessä minua miellyttävät kirjoittelijat ja pyrin vastaamaan heille, mikäli aihe kiinnostaa.
Suurin palo on jo netteilystäni sammunut, ja olen löytänyt muitakin keskustelupalstoja jotka koen omakseni.
suoraa puhuminen on paras keino tulla oikein ymmäretyksi, kaunistelle kierrellen, kuten KOIVISTO aikoinaan ei kansa saanut mitään tolkkua puheesta, toimitajan piti aina selittää mitä Koivisto tarkoitti, heh, oli sekin aikaa,, nyt olemmeki kaaoksessa tuon euroopan takia, Koivisto alotti koko sotkun ja Lipponen teki vielä enemmän tyhmyyksiä. juttu meni sivuraiteille, muuta asia tuli selväksi.
Mitähän tuo tähän asiaan kuuluu? Sinäkö se joka ketjuun näitä kirjoitat?
Ainakin noista isoista kirjaimista päätellen?
Teepä mitä tykkäät, minä en tykkää.
Koivisto oli toimittajille liian terävä. Suoria ja ymmärrettäviä vastauksia hän kyllä antoi, mutta toimittajilla menivät pasmat sekaisin, kun Koivisto ei vastannut niin kuin he odottivat.
Tänään oli ainakin hyötyä siitä, etten ole suosittu. Sienestystoverillani oli kymmenkertainen määrä hirvikärpäsiä kehossaan ja vaatteissaan.
Kävin marjassa, sain kovasti "ystäviä", noin tusinan verran hirvikärpäsiä hiuksissa.
Juuri kun luulin saaneeni kaikki pois alkoi tuntua että jokin mönkii päänahassa.
Yäk... ovat todella inhottavia otuksia.
Kampasin vessan lavuaarin päällä niitä hiuksistani,laskin kuumaa vettä päälle, kun menin uudelleen niin kömpivät juuri viemäristä pois, ovat todella sitkeitä olioita.
Sunnuntaisesta retkestä jäi tuntu, että selässä on jotain. Kävin suihkussa ja vaihdoin vaatteet. Eilen kävin kaupungin keskustassa ja olin lähdössä itäiselle Uudellemaalle. Eikös vain yksi veijari ryöminyt jostain esille. Minua eivät niin hirveästi haittaa, kiusallisempia ovat hyttyset. Tänäänkin yksi tuppasi silmiin.
Toi oli hyvä! :)))
Minua taas vaivaa ne inhottavat punkit! Aina metsästä tultuani tarkistan itse. Valitettavasti yksi jäi huomaamatta... 3 päivän kuluttua saunan jälkeen suihkussa löytyi yksi lihava punkki... arvaa, mistä?
Persevaon yläpuolelta!
Tietenkin tarkkailen itseäni mahdollisia yllättäviä renkaita punkin puremakohdasta.
joo, " lutikan kirpun ja täin täin täin, minä mestarin pöksyssä näin näin näin "
niit niitä on näyttäny olevan ennen vanhaaki, laulusta päätellen !
jatkoa edlliseen lauluun: " se oli sievä ja ihana ja sinne se vieläki jäi jäi jäi "