Douglas Prestonin Rienaus oli todellinen pettymys. Miten ennen niin hyvä kirjailija on nyt kirjoittanut niin väen vängällä väännetyn romaanin? Edellinen kirja Isku oli eteenpäin kulkeva ja mukaansatempaava. Nyt Rienaus oli jotain ihan muuta, puolivälissä teki mieli jätttää kirja kesken, mitään oleellista ei tapahdu ja loppuratkaisu on ilmiselvä. Ja niinhän se olikin, ei siis jännityksestä tietoakaan.
Taitaa olla paras tämän kirjailijan kirjat kiertää kauka tai ehkäpä hän saa taas otteen, kun kirjoittaa parinsa Childin kanssa. Yhteiset kirjat ovat olleet hyviä, kuten myös kaikki Lincoln Childin kirjat, mitkä hän on kirjoittanut yksin.
Taitaa olla paras tämän kirjailijan kirjat kiertää kauka tai ehkäpä hän saa taas otteen, kun kirjoittaa parinsa Childin kanssa. Yhteiset kirjat ovat olleet hyviä, kuten myös kaikki Lincoln Childin kirjat, mitkä hän on kirjoittanut yksin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ikävä kuulla. Minusta Isku oli loistava kirja ja postista tuli juuri Tulikivi, jonka houkuttelee aloittamaan lukemisen, vaikka edellinen kirja on vielä kesken.
Isku oli kirjoitettu niin taitavasti ja eläydyin sen lukemiseen niin antaumuksella, että tässä taannoin jouduin miettimään olinko nähnyt sen elokuvana (kohtaus jossa ajavat moponrähjällä viidakkoon).
Kait Rienaus sentään kelvollinen on?
Rienaus oli ehkä juuri ja juuri kelvollinen....
Nyt olen pettynyt jo toiseenkin kirjaan. Nimittäin Raymond Khouryn Merkkiin. Miten voikin olla niin tekemällä tehtyä kirjoitusta? Kirjailija sai kuitenkin sanottavansa sanottua uskosta, se tuntui olevan kirjan pääasia.
Edelliset Khouryn kirjat ovat olleet todella mielenkiintoisia ja mukaansatempaavia.
Rienaus meni jo alamäkeen ja ei kyllä Tulikivikään syttynyt mulla,kun luin.Seuraavaa kirjaa tekijöiltä hiukan harkitsen,lainaanko!!!