Olen sitä mieltä, että kaikki helvetin pääsykokeet pois. Syy yksinkertaisesti se, että kaikki riippuu mihin painotetaan. Joku osaa jonkun kohdan toinen toisen ja sitten se, että jos ei pärjää tenteissä tippuisi automaattisesti pois. Pitäisi kaiken lisäksi olla mahdollisuus opiskella amerikkalaiseen vapaaseen tyyliin, eli voisi vaikkapa maksaa opinnoistaan...
Työttömilläkin olisi näin mahdollisuus kehittyä ollessaan ns välitilassa...Mitä mieltä olette?
Työttömilläkin olisi näin mahdollisuus kehittyä ollessaan ns välitilassa...Mitä mieltä olette?
Vastaukset 29
Vanhimmat
Muutenhan kaltaisesi luuserit roikkuisi tyhminä luennoilla viemässä opiskelupaikan niiltä, joilla on edes edellytykset suoriutua opinnoista.
Oletkohan vähän itseesi täynnä vai muuten vain sekaisin. En todellakaan ole mikään luuseri. Yksi tai itseasiassa kaksi tutkintoa jo takana, joten kokemusta löytyy. Olen edelleen amerikkalaisen mallin mukaista mieltä....Taidat itse olla joku mestari etkä maisteri...
Opinnoista maksulliset, työttömätkin vois opiskella... Nyt en ihan ymmärrä tuota sun logiikkaas! Opetuksen laatu kärsis hirveesti, jos ei seulottais yhtään. Aina pitäis tavallaan mennä "tyhmimpien" mukaan
No kai se on parempi että siellä niitä mainitsemiasi luusereita istuii, kuin se että siellä ei istu kukaan. Meinaan kun niin ollaan vastaan sitä että yliopistossa opiskelu aikaa pitäisi rajata. Porukka on yliopistolla kirjoilla, mutta luennoilla sun muussa ei sitten kuitenkaan olla mukana. Eikä kymmenen vuoden jälkeenkään tule vielä valmista.
Se jos mikä on luuriutta jos ei saa asioita hoidettua!
Joo, ei kai nyt tyhmimpien mukaan mennä esim yliopistoissa. Jos et pärjää niin et pärjää ja maksat opetuksesta. Hyvin yksinkertaista..kaikki sisään, jotka haluaa yrittää. Ei sisäänpääsykoe ole mikään mittari mikä mittaa älykkyyden, jos näin luulet olet todella naivi. Tietysti se voi vituttaa, jos valmistuu ennätysmäärä ihmisiä tietyille aloille. Työnantajathan loppujen lopuksi karsii ja maailma on mahdollisuuksia täynnä. On muitakin maita kun Suomi..
Kirotusvireistä ei sitten kannata vetää herneitä nenään. Sorry! = )
Kyllä sitä opiskeluaikaa yliopistossa on jo melkoisesti rajattu. Tuo kymmenen vuoden opiskeluaika ei käy nykyisin siten edes herjaksi.
Lisäksi luennollakäynti ja opinnoissa menestyminen eivät välttämättä korreloi. Tiedän tyyppejä, jotka eivät käy luennolla, mutta siltä huolimatta vetävät huippuarvosanoja.
Tosi typerä idea!! Ensinnäkin, kyllä pääsykokeista selviää jossain vaiheessa, jos vaan jaksaa yrittää. Ja ei kai nyt tosissaan voi ehdottaa, että maksullinen yliopisto olisi hyvä juttu. Pääsykokeet sentään periaatteessa karsii ne pois, joilla rahkeet ei riitä (noin periaatteellisella tasolla ainakin), kun taas lukukausimaksut karsii ne pois, joilla ei ole varaa. Ja esim. Saksan malli, jossa useissa paikoissa kaikki pääsee sisään ja ensimmäisen lukuvuoden aikana karsitaan pois, on ihan vaan stressaava ja julma.
Elämä on katsos julmaa. Saksassahan on hyvin asiat, jos noudattavat ko periaatetta. Eipä siellä varmaankaan ole niitä ikuisia opiskelijoita ja valmistumisaika on lyhyempi..Erittäin hyvä idea ! Kaiken lisäksi voisivat siellä yliopistoissa ym laitoksissa testata hieman soveltuuko ylimalkaan alalle. Esim kasvatustieteellinen poikeuksetta imee tietyn tyyppisiä ihmisiä, jotka ei sovellu alalle. Tämä ihan vain kokemuksesta..
Mitäs sitten kun esim Saksassa ei opinnot edisty yhdellä, toisella ja kolmannella alalla? Heillä menevät vuodet täysin hukkaan kun asianomaiset eivät pärjää millään alueella. Onko se reilua heitä kohtaan? Kaikista ei välttämättä ole korkeakouluopiskelijoiksi, seikka jota kaikki suomalaisetkaan pääsykoeyrittäjät eivät suostu tunnustamaan ennen kuin useita yrityskertoja on takana ja monta vuotta elämästä laitettu hukkaan. Realismi on se asia mitä koulussa ei opeteta.
Puhut asiaa. Olen muutenkin sitä mieltä, että sekä ammattikorkeakoulut että yliopistot suosivat ylioppilaita ja ammattikoulun käyneitä ei juurikaan arvosteta. Vai mistä muusta kertoo tämä, että yliopistoon yliopillailla mahdollisuus päästä kahdessa eri ryhmässä ja ei-ylioppilailla vain yhdessä? Ja samoin se, että ammattikorkeassakin eka vuosi on peruasasioita, jonka vastaavan alan ammattikoulututkinnon saanut jo on oppinut. Jotain muutosta tähän järjestelmään on saatava! Pitäisi enemmän katsoa motivaatioita, alalle suuntautuneisuutta yms. kun kouluun opiskelijoita valitaan.
Noh, kyllä aika monessa paikassa yliopistolla on tärkeää, että lukion tiedot on saatu, niin eikö se vaan ole reilua, että ylioppilailla on enemmän mahdollisuuksia... Ei ammattikoulu valmenna moneenkaan paikkaan samalla tavalla kuin lukio.
Pääsykokeet pois, ei ole järkeä, että ihmiset vuodesta toiseen lukee pääsykokeisiin mutta eivät pääse haluamiinsa kouluihin.
Jos ei yhdellä tai viimeistään toisella yrityksellä pääse tiettyyn opiskelupaikkaan, ei ilmeisestikään ole oikea tyyppi sen alan opiskelijaksi. Pitää tehdä johtopäätökset ja hakea muualle.
Arvotaan opiskelupaikat, ei tarvitse lukea eikä miettiä, mihin hakee.
Tuskin ainakaan huonommin toimisi kuin nykyinen systeemi. Niin paljon on AMK-tasolla porukkaa, jolla ei luetun ymmärtäminen toimi alkuunkaan. Satunnaistetussa haussa ainakin osa näistä wannabe-korkeastikoulutetuista päätyisi kampaaja-koneistaja -linjalle amikseen.
Mun mielestä ehkä kuitenkin meluummin ylppärit pois. Ruotsin mallin mukaan.
Amkien valintakokeet voisi säilyttää, koska ne mittaa pääasiassa soveltuvuutta juuri sille kyseiselle alalle, ja sitä ei välttämättä näe suoraan lukion tai yliopiston todistuksesta. Pelkän todistuksen perusteella siis on vaikea valita suoraan tyyppejä esimerkiksi musiikin tai graafisen suunnittelun tai sairaanhoidon aloille. Todistuksen perusteella valitseminen on hankalaa myös, jos todistus on vuosia vanha, kuten aikuisopiskelijoilla. Vuosia vanha todistus ei kerro nykytilanteesta juuri mitään.
Aloituspaikkoja pitää lisätä, se on selvä. Ei ole järkeä siinäkään, että niin moni jää ilman paikkaa. Nimenomaan suomenkielistä koulutusta pitää lisätä. Ehkä joillakin aloilla voisi laajentaa avointa väylää ja lisätä perusopintoja verkkoon? Ehkä voisi suunnitella ihan uusia koulutuksiakin, jos nykyisiä ei voi laittaa verkkoon?
Luultavasti ainakin fysiologia ja anatomia, kansanterveys, ympäristöasiat, ravitsemus, hyvinvointi, kansainvälinen logistiikka ja kansainvälinen järjestötyö voisivat kiinnostaa hakijoita ja niistä olisi varmaan hyötyä useillakin aloilla, jos hakee myöhemmin tutkintoa suorittamaan.
Tutkintoon johtavassa koulutuksesa olisi minusta hyvä säilyttää jonkinlainen valintakoejärjestelmä, niin ettei esimerkiksi viulunsoittoa voi turhaan opiskella ilman sävelkorvaa tai ettei hoitoalalle pääse ihan minkälaisia myrkkyhoitajia tahansa.
Osa yliopistojen valintakokeista kaipaa uudistamista siihen suuntaan, että mittaisivat enemmän soveltuvuutta kuin motivaatiota. Jos tutkintoon soveltuvat perusopinnot ovat verkossa tai ainakin avoimina, niin motivaation voi osoittaa silläkin, että on suorittanut ne.
Kannatan siis perusopintojen muuttamista avoimiksi, mutta se vaatii joitakin uudistuksia.
"Aloituspaikkoja pitää lisätä, se on selvä. Ei ole järkeä siinäkään, että niin moni jää ilman paikkaa. "
Minusta taas koulutusta on aivan liikaa. Melkein jokaisella 30-vuotiaalla on jo kaksi korkeakoulututkintoa ja kolmannesta haaveillaan. Ei kai voi olla tarkoitus, että opiskellaan aina vaan ja työhönmenoa lykätään keski-ikään. Ei sellaiseen ole varaa. Kyllä ihmisen pitäisi päästä töihin viimeistään 25-vuotiaana.
Sisäänpääsykokeet on opiskelijan kannalta hyvä. Siinä näkee viitsiikö lukea edes niihin. Jos ei, miten se lukeminen onnistuisi opiskelijana?
Avoimessa yliopistossa saa tosi monen alan perusopinnot opiskella kuka vain. Riittävällä määrällä avoimen opintoja tie on auki yliopistoon ilman pääsykokeita.
Ihmiset on erilaisia mutta pääsykokeet kaikille samanlaisia, siksi puollan kyllä aloittajan kirjoitusta. Kuinka moni menestyy huonommin kouluissa, jää jopa ilman ammattia koska ei vaan ole hyvä sellaiseen perinteiseen pänttää opiskeluun.
Jos yliopistoon menijät karsittaisiin ja rankattaisiin vain lukiomenestyksen
ja yo-todistuksen perusteella, niin moni kyvykäs jäisi yliopiston ( myös AMK) ovien ulkopuolelle ikuisiksi ajoiksi.
Ihmiset kehittyvät nuorella iällä hyvin eri tahtiin ja elämäntilanteet ja kotiolot vaihtelevat rajusti. Emme ole ollenkaan samalla viivalla.
Itse olin lukiossa todella huono oppilas (kauan sitten). Syynä heikko itsetunto. Sain lukiosta B-arvosanan yo-todistukseeni. Koetin päästä yliopistoon, mutta älä unta näe :) Tein hanttihommia kädet ruvella vuosikausia. Vähitellen itsetuntoni vahvistui ja kehityin ihmisenä. Pääsin opiskelemaan. Kävin monet koulut ja yliopistot erinomaisella menestyksellä. Sain stipendit. Olin aina priimustasoa. Aika hyvin B:n papereilla ja kuutosen keskiarvolla päättötodistuksessa.
Jelppasin aina myös opiskelukavereita, kun kerran homma oli hanskassa. Toista neuvomalla oppii itsekin hyvin.
Olen vahvasti eri mieltä Sanni Grahn-Laasosen kanssa. Hän on varmaan ollut lukiossa mallioppilas ja menestyjä ja näkee maailman kiiltokuvana. On vain yksi polku jota kulkea voittoisasti eteenpäin. Hänen voi olla lähes mahdotonta hyväksyä, että minunlaisiani ihmisiä on ylipäätänsä olemassa. Miten voinkin pärjätä yliopistossa noin erinomaisesti, vaikka lukion selvitin nipin napin kuivin jaloin??
Yo-kokeet ja tutkinnot ovat tarpeettomia reliktejä. Ne pitäisi lopettaa tarpeettomina.
Se mahdollistaisi koko peruskoulu/lukio-opiskelun totaalisen uudistamisen. On hullua jos koko lukion olemassaolon tarkoitus on yo-kokeet ja yo-tutkinto.
Toimiiko demokratia niin, että ihmiset jaetaan pysyvästi eliittiin ja alakastiin yo-tutkinnon ja lukiomenestyksen perusteella jo alle 20-vuotiaina.
Tulevat sukupolvet elävät 100-vuotiaksi. Olisi järjetöntä, jos jo parikymppisenä ihmiselle olisi fixattu (kiveen hakattu) pysyvästi oma paikka elämän juoksukilpailussa. Tehtyä jakoa ei voisi enää muuttaa. Mitä tuhlausta.
"Toimiiko demokratia niin, että ihmiset jaetaan pysyvästi eliittiin ja alakastiin yo-tutkinnon ja lukiomenestyksen perusteella jo alle 20-vuotiaina."
Sinä siis näet yo-tutkinnon kahtia jakajana. Näin voi ollakin. Mutta ennen peruskoulua ihmiset jaettiin kahteen kastiin jo 10-vuotiaina. Kansakouluun jääneillä ei juurikaan ollut mitään tietä yliopistoon. Oli aivan poikkeuksellista, että työmiehestä kehkeytyi professori. Oman tarinansa on kirjoittanut kasvatustieteen professori Veikko Heinonen itse kustantamassaan kirjassa Työmiehestä professoriksi. Siinä on kouluhistoriaa viime vuosisadalta. Suosittelen.
Nykyään jokaisella on erinomaiset mahdollisuudet tulla miksi haluaa.
Toivottavasti et halua kuitenkaan palata takaisin tuohon vanhaan maalainen/muonamies/renki/piika/työmies luokkamaailmaan takaisin? Vai mikä oli argumenttisi syvempi viesti ja olemus? Itse olen jo yli 60-vuotias ukkeli, ja tiedän hyvin nuo mainitsemasi asiat. Itse olen työläiskodista lähtöisin. Vaikuttaa vahvasti omaan ajattelutapaani edelleenkin. Jopa pieni jarru. Keskustelin eilen kaverini kanssa, joka on ensimmäinen suvussaan akateemisen koulutuksen saanut. Minua muutaman vuoden nuorempi toki . Samanlainen melko identtinen tarina ja polku hänelläkin.
Itse en käynyt peruskoulua. En ihan siihen junaan ehtinyt. Kansakoulu keskikoulu lukio. Se on se minun lauluni reseptini.
*********************************************************************'
"Nykyään jokaisella on erinomaiset mahdollisuudet tulla miksi haluaa". ??
Toki omilla päätöksillä ja valinnoilla on isosti merkitystä, mutta elämme sellaisessa säännösten/rajoitteiden maailmassa, että pakko-ohjauksella mennään ja vahvasti. Pankkitiskilläkin on todella vaiketa maksaa käteisellä yhtään mitään.
Tuntemamme edustuksellinen demokratia tulee pikavauhtia katoamaan taivaan tuuliin. Demokratiasta jää vain ohuet kulissit pystyyn ilman todellista merkitystä. Se joka kuuluu eliittiin määrää jatkossa suunnan. Muut tulevat perässä vikisten. Saavat sen mikä annetaan ja kerrotaan. Näin tulee varmasti käymään. Tuo globaali prosessi on koko ajan jo menossa. Grey Goo on lopputulema.
Toivottavasti Sanni Grahn-Laasosen masinoima "uudistus" ei toteudu. En näe siinä mitään hyvää. Enemmänkin mustaa pohjatonta hapetonta pimeyttä.
BTW! Itse elän 80/20 filosofian mukaisesti ja heuristisesti asioita testaillen ihan jokainen päivä. Tietäen, että 2/3 kuljetusta matkasta on jo tehty. Uskon.
Tutkimusten mukaan pääsykokeet ennustavat huonosti opintomenestystä. Parhaiten tulevaa opintomenestystä ennusti edellisten opettajien antama lausunto.
Oppimisen ratkaisee ensisijassa oppimishalu. Jos sitä ei ole kaikki muu on turhaa.
Oppimishalu näytetään pääsykokeissa. Samalla näytetään myös oppimiskyky. Siksi pääsykokeet ovatkin tärkeät.
Halustahan menestyminen yliopisto-opinnoissa on eniten kiinni. Opintojen taso yliopistossakin on mitoitettu keskitason tallaajalle. Tätä heikommat joutuvat panostamaan enemmän, ja huiput pääsevät perusopinnoistaan hyvinkin kevyesti.
Suosituille aloille pääsykokeet ovat yliopisto-opintojen ehdottomasti vaikein osuus. Kun ne läpäisee, loppu on kevyttä laskettelua.
Joo, työtön tai vähävaraisen perheen lapsihan maksaa iloisesti 5000-20000 euron lukukausimaksut.
Suomen systeemiä haukutaan turhaan.
Englannissa, jos yläasteella tai lukiossa kokeet epäonistuvat kerran se on siinä. Täällä taas saa yrittää joka vuosi uudestaan yliopistoon.
Toki on selvää, että kokeet eivät toimi aina kuten toivoisi. Esseevastaukset ovat varsin subjektiivisia. Pienet kiintiöt. Kaikki eivät saa parissa tunnissa näytettyä taitojansa. Erilainen epäonni (vaikkapa kuume) voi johtaa vuoden viivästymiseen jatko-opinnoissa.
Mutta on täällä silti varsin rentoa pyrkiä yliopistoon verrattuna moneen muuhun maahan, koska osaaminen koehetkellä ratkaisee, eikä se mitä osasi teini-ikäisenä. Ei täälläkään suositulle alalle ihan kädetön pääse, vaan vaaditaan kovaa osaamista.
Oikeastaan, täällä vaaditaan jopa kovempaa osaamista, koska pääsykokeessa kilpaillaan korkeamman tason tiedon hallinnalla kuin yläasteen tai lukion kokeissa, joissa varhaiskypsyys auttaa huomattavasti.
Suomessahan on jo eräs kansanryhmä, jolla ei käytännössä ole pääsykokeita. Syynä opiskelupaikkojen ylimitoitus siten, että esim. Helsingin yliopiston aloituspaikoista täyttyy vain 78%! Useissa paikoissa on lisäksi eri kirjat kuin suomenkielisillä, jotta paljastavia pistevertailuja ei voida tehdä. Jos haluaa välttää vaikeat pääsykokeet on vaihdettava kieltä.
Kyllä nykysysteemi on paras --> pääsykoe mittaa sekä kykyä että motivaatiota.
Ilma kokeita vaarana on halutuimmille aloille ohjautuu näitä "kympin tyttöjä" lukiossa ilman todellista poltetta alalle, vaan siksi kun on siistii.
Ja ne "kympin tytöt" jotka todella haluavat jollekkin alalle menevät sinne pääsykokeidenkin kautta.
Tuo termi "kympin tyttö" on liian sukupuoli rajoitteinen mutta en muuta nyt keksinyt.