virikkeitä 1,5 v?

Pidä ihmeessä se esikoinen vielä kotona! Vasta 3-vuotiaan voisit mielestäni laittaa johonkin kerhoon 3h kerrallaan parina päivänä viikossa. Itsellä lapsilla myös ikäeroa 1v6kk ja lapset ovat nyt 10kk ja 2v4kk ikäiset ja hyvin on mennyt, ei ole ollut pahemmin mustasukkaisuuttakaan, varmaan juuri siksi, koska ovat aina yhdessä kotona olleet. Onneksi kuopus ollut suht helppo vauva, on mukautunut esikoisen päivärytmiin ja nukkuneet aina samaan aikaan 2h päikkäritkin! :-). Käymme päivittäin leikkipuistossa tai talvella pulkkamäessä aamupäivällä 1,5h, jossa esikoinen leikkii tuttujen lasten kanssa ja mielestäni jo tuo riittää "virikkeeksi" 1-2- vuotiaalle, tietysti kotonakin välillä leikin lasten kanssa (laulamme, piirrämme tai askartelemme), mutta teen myös kotityöt lasten ollessa hereillä ja meillä nyt lapset jo vähän leikkivät keskenään! Emme paljon vieraile muiden lapsiperheiden luona (ehkä 1-2 krt/kk), mutta käymme päivittäisen puiston lisäksi kerran viikossa perhekerhossa, josta esikoinen tykkää paljon. Olen jutellut paljon päiväkodin ja pphoitajien kanssa ja kaikki sanoneet, että alle 3-vuotias ei tarvitse mitään "virikehoitoa" jos äiti on terve! Enemmän pystyt antamaan aikaa ja huomiota esikoiselle kuin päiväkodin täti, jolla hoidettavana 4 lasta tai enemmänkin ja alle 3-vuotiaat eivät vielä leiki vastavuoroisesti, vaan rinnakkain omia leikkejään!Lisäksi esikoinen saattaa kokea itsensä "hylätyksi" jos jäät vauvan kanssa kotiin ja viet hänen päiväkotiin :-(

Meillä syntyy toinen samalla ikäerolla ja en ole edes miettinyt mahdollisuutta laittaa esikoista päivähoitoon tuon vuoksi. Ei meidän lapsi ainakaan osaa nauttia vielä sillä tavalla toisten seurasta eli viihtyy esim. leikkikentällä yhtälailla olisipa siellä kavereita tai ei. Sen sijaan noteraa meidän vanhempien seuran todella korkealle eli on hyvillään, kun saa auttaa esim. pyykin laitossa (ojentaa koneesta pyykkejä pyykkikoriin ja sitten pyykkikorista vanhemmalle kuivamaan laitettavaksi ja survoo lattialle lajiteltuja pyykkejä koneeseen) tai astianpesukoneen tyhjennyksessä (vie siis yhden lusikan kerrallaan lusikkalaatikkoon tms.).

Aloitimme nyt perhekerhon, ei niinkään lapsen vuoksi vaan siksi että saisin itse juttukavereita muista äideistä. Toki lapsikin katselee ja matkii isompien leikkejä ja tuntuu viihtyvän kerhon hälyssä, vaikka ei vielä ohjatusta toiminnasta piittaakaan.

Sanoisin, että lapsen takia älä häntä hoitoon laita. Ainut syy miksi itse voisin ajatella hoitoon laittoa on oma jaksaminen. Meillä tämä esikoinen oli vauvana todella itkuinen (koliikki) ja oma jaksaminen oli todella tiukalla, vaikka sai päivällä nukkua pieniä hetkiä kun vauvakin nukkui. Jos toinenkin on samanlainen niin en tiedä kuinka jaksan, kun esikoisestakin on huolehdittava.

No minen kyllä 1,5v:tä laittaisi mihinkään päiväkotiin virikkeiden vuoksi. Kyllä siinä äidissä ja vauvassa on vielä sen ikäiselle ihan tarpeeksi virikettä.

Meillä esikoinen on melkeinpä 2,5v kun tämä kakkonen tulee ja hän jää taatusti mamman kanssa kotiin. Hän ehkä jo hieman kaipaisi toimintaa ympärilleen, mutta minä mietin juuri noita perhekerhojuttuja sitten meidän kontakteiksi. Ainakaan tässä vaiheessa loppuraskautta en osaa kuvitella, että veisin tuon esikon hoitoon ja möllöttäisin itse vauvan kanssa kotona. Eri asia mitä mieltä olen sitten, kun se hetki koittaa :D

Miettisin hoitoja vasta sitten jos elämä muuttuisi niin hankalaksi, että väsyisin ihan totaalisesti.

Olen pitänyt esikoisen kotona. Lasten ikäero 1v3kk ja vauvan syntymästä 1,5 kuukautta.
Ollaan jättäydytty pois perhekerhosta (1xvko) joksikin aikaa, koska yritetään pysyä mahd. terveinä vauvan ensikuukaudet. Tehdään kuitenkin comeback sinne sitten kun vauva on 3-4kk.

Käydään leikkipuistossa kerran-pari viikossa ja lapsiperhetuttujen kanssa kyläillään harvakseltaan (1-2xkk). Esikoisen virikkeinä on kotiaskareet äidin ja isän kanssa, kirjankatseluhetket ym. Yhteisen touhuamisen vastapainoksi esikoinen jo leikkii itsekseen vaihtelevia aikoja. Välillä touhuamista kommentoiva äiti tai isä tuntuu olevan oikein häiriöksi...
Isovanhemmat ovat autelleet arjen sujumisessa ja heidän kanssa puuhaamisesta (mm. puutarhatyöt, kirjojen katselu, metsäretket, hiekkalaatikolla leikkiminen) on tullut esikoiselle tärkeä vaihtelu kotielämälle. Toisen mummin ja ukin luona on leikkikavereita taloyhtiön hiekkalaatikolta. tosin tässä vaiheessa kun leikki on enemän rinnakkaiseloa, esikoinen lähinnä katselee muiden lasten touhuja. Sekin on ollut tärkeää kun asumme syrjässä, missä muita lapsia ei ole pihapiirissä.

Näillä virikkeillä lapsi on pärjännyt ja pärjää mielestäni hyvin. Pikemminkin tuntuu että jos esim. isovanhempien luona kyläilyä on kovin tiiviisti (siis päiväseltään käydään niin että esikoinen ja vauva on mukana), esikoinen hakee huomion meiltä vanhemmilta sitten "tehostetusti". Eli vaikka mummin kanssa oleminen antaa itselleni mahdollisuuden keskittyä paremmin vauvaan (imetän tms.), esikoinen "hakee oman osuutensa" sitten myöhemmin minulta, vaikka iltaitkuilun muodossa.
Näin ollen yhdessä tekeminen ja oleilu tuntuu kaikkein parhaimmalta - vaikkakin onhan se hetkittäin todella työlästä.

Hoitopaikkaa harkitsisin sitten, jos vauva valvottaisi paljon ja tarvitsisin sen vuoksi esim. 2-3 päivää viikossa enempään lepoon vauvanhoidon ohessa. Tottakai on rankkaa valvoa öisin ja nousta isomman lapsen / isompien lasten kanssa touhuilemaan jo klo 6.00... Onneksi näin ei ole käynyt, vauva nukkuu yöt hyvin ja kun menemme vauvan kanssa iltaisin sänkyyn samaan aikaan kuin esikoinenkin (21.00), vrk-rytmi tuntuu loksahtaneen vaivatta kohdalleen. Tosin niinä iltoina, kun itse vielä jaksaisi valvoa,tuntuu hieman tylsältä kömpiä aikaisin sänkyyn imettämään vauvaa, mutta eipä tämäkään vaihe kauaa kestä. Esikoinen alkoi nukkumaan hyvin tissittelyn päälle 3-4kk ikäisenä ja tämä kuopus tuntuu etenevän asiassa vielä nopeammin.