Tyhmä kysymys...

cammera

Voiko Nikon D5100 katsoa kuvia suoraan kamerasta? "preview"

16

103

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • gdxhfgjfhdjjhfgjghjf

      Kokeile d"preview".

    • cammera

      TÄH?

    • Nikon järkkäreillä on mahdollista katsella niitä kuvia ja videoita jotka ovat sen muistikortilla. Näin on ollut D70 alkaen ja näin tulee olemaan.

    • kuvia suoraan

      no kyllä olikin tyhmä kysymys.

      Ihan kaikissa kameroissa voi eiskatsella kuvia tähtäimessä tai/ja näytöllä!

    • cammera

      Joo.
      On nimittäin eka järkkäri mitä olen hankkimassa, ja turha sanoa että pokkaria ois hepompi käyttää ja se on noobeille harrastelijoille satunnais räpsijöille.

      • kjbkjb

        Asiahan onkin juuri päinvastoin. Järjestelmäkameran käyttö on yleensä loogisempaa ja helpompaa.


    • cammera

      Onko tuossa d5100:ssa suomenkieliset valikot?

    • canmera

      Ja vielä
      Ohio siinä sellainen pieni punainen sensori josta painetaan?

    • cammera

      Löytyykö suomenkieltä?

      • Vastaan tuleva

        Kun siinä on videokin, kysy videolta suoraan kameralta. Hei kamera, vastaa Että osaat kanssa suomee häh?


      • suomenkieltä?

        Ei löydy ainakaan asteikoissa.
        Mun Nikonissa on kaikissa asteikoissa englanninkieliset luvut (numerot).
        Kaikki tunnuksetkin pelkkää lontoota esim:
        – A (Aperture), suomeksi: reikä. Tarkoittaa valokuvauksessa objektiivin suhteellista aukkoarvoa
        – T (Time) suomeksi: aika. Tarkoittaa kameran sulkimen rajoittamaa valotusaikaa
        – ISO (International Standard Organisation) suomeksi: Kansainvälinen Vakioimis Järjestö. Tarkoittaa kamerassa kennon herkkyysasetusta.
        – 1/f
        – F
        jne


      • Nikon D90
        suomenkieltä? kirjoitti:

        Ei löydy ainakaan asteikoissa.
        Mun Nikonissa on kaikissa asteikoissa englanninkieliset luvut (numerot).
        Kaikki tunnuksetkin pelkkää lontoota esim:
        – A (Aperture), suomeksi: reikä. Tarkoittaa valokuvauksessa objektiivin suhteellista aukkoarvoa
        – T (Time) suomeksi: aika. Tarkoittaa kameran sulkimen rajoittamaa valotusaikaa
        – ISO (International Standard Organisation) suomeksi: Kansainvälinen Vakioimis Järjestö. Tarkoittaa kamerassa kennon herkkyysasetusta.
        – 1/f
        – F
        jne

        Tuota noin, Nikonin järkkäreissä noita termejä

        A = aukko, en ole kuullut tuossa yhteydessä puhuttavan reiästä sen jälkeen kun luovuimme neulanreikäkamerasta.
        S = suljin, sillä säädetään sitä aikaa jonka kuva kennolla milloinkin viipyy.
        Fx = aukon arvo eli objektiivin optinen pituus/optisen aukon halkaisija, esim. F2.8, F8 jne. Siitä seuraa, jos meillä on aukko F2.8 ja 105 mm objektiivi niin mikä on aukon halkaisija? (105/2.8)mm = 37,5 mm. Jos taas tuossa optiikassa on valittuna F8 niin silloin aukko on halkaisijaltaan 13,1 mm.
        ISO on juuri sitä mitä edelläkin väitettiin eli se antaa vertailuluvun sille millä valon määrällä kuva saadaan aikaan, suureet ovat tässäkin kohtaa kääntäen verrannolliset eli mitä isompi ISO sitä pienempi valon määrä riittää.


      • suomenkieltä?
        Nikon D90 kirjoitti:

        Tuota noin, Nikonin järkkäreissä noita termejä

        A = aukko, en ole kuullut tuossa yhteydessä puhuttavan reiästä sen jälkeen kun luovuimme neulanreikäkamerasta.
        S = suljin, sillä säädetään sitä aikaa jonka kuva kennolla milloinkin viipyy.
        Fx = aukon arvo eli objektiivin optinen pituus/optisen aukon halkaisija, esim. F2.8, F8 jne. Siitä seuraa, jos meillä on aukko F2.8 ja 105 mm objektiivi niin mikä on aukon halkaisija? (105/2.8)mm = 37,5 mm. Jos taas tuossa optiikassa on valittuna F8 niin silloin aukko on halkaisijaltaan 13,1 mm.
        ISO on juuri sitä mitä edelläkin väitettiin eli se antaa vertailuluvun sille millä valon määrällä kuva saadaan aikaan, suureet ovat tässäkin kohtaa kääntäen verrannolliset eli mitä isompi ISO sitä pienempi valon määrä riittää.

        Kirjoitin edellisen jotakin kai silmäkulmassani, mutta näyttää rautalankamalli taas olevan tarpeen.

        ”A = aukko, en ole kuullut tuossa yhteydessä puhuttavan reiästä sen jälkeen kun luovuimme neulanreikäkamerasta.”
        —kyllä se lontoonkielinen sana ”aperture” on suomeksi ”reikä”
        Taidat luulla, että ei ole olemassa mitään sellaista josta et ole kuullut puhuttavan

        ”S = suljin, sillä säädetään sitä aikaa jonka kuva kennolla milloinkin viipyy.”
        — tämä arvauksesi meni täysin metsään, sulkimen (Shutter) toiminta ei mitenkään liity kuvan viipymiseen. Se toimii kuvasta riippumatta ja on joissakin kameramalleissa erillinen osa.

        ”Fx = aukon arvo eli objektiivin optinen pituus/optisen aukon halkaisija, esim. F2.8, F8 jne. Siitä seuraa, jos meillä on aukko F2.8 ja 105 mm objektiivi niin mikä on aukon halkaisija? (105/2.8)mm = 37,5 mm. Jos taas tuossa optiikassa on valittuna F8 niin silloin aukko on halkaisijaltaan 13,1 mm.”
        —tuo oli ihan höpönhöpöä, Fx ei tarkoita mitään järjellistä valokuvaukseen liittyen. Aukkoarvo on suhdeluku ja siksi se ilmoitetaan murtolukuna esim f/2,8 tai 1/8 jne.
        Tuon aukon halkaisijankin tempaisit ”hatusta” ei tuollaista ”aukon halkaisijaa nykyaikaisissa objektiiveissa ole (koetappa mitata niin ehkä älyät.
        Suomenkielessä desimaaliluvussa käytetään pilkkua – ei pistettä. Et edes älynnyt vinkkiäni suomenkielisistä luvuista.

        ”ISO on juuri sitä mitä edelläkin väitettiin eli se antaa vertailuluvun sille millä valon määrällä kuva saadaan aikaan, suureet ovat tässäkin kohtaa kääntäen verrannolliset eli mitä isompi ISO sitä pienempi valon määrä riittää.”
        — no ei sinne päinkään. Se ei ole mikään vertailuluku valon määrästä vaan eräs standardisoitu kansainvälinen mittajärjestelmä. Muita vastaavia ovat esim ASA (amerikkalainen) ja DIN (saksalainen teollisuus standardi). Nämä ovat siis sopimuksia – ei mitään vertailulukuja.
        ISO kertoon valokuvauksen yhteydessä minkä standardin mukaista herkkyysasteikkoa on käytetty ja kirjaimien perään merkitty luku kertoo kuvasignaalin vahvistuksesta kennolla tai/ja kameran tekemässä prosessissa.

        Alkuperäisen ulostukseni tarkoitus oli vihjata aloittajalle, että suomenkielisten valikkojen perään ei kannata huudella. Viisaampaa olisi opetella muutama sana ”lontoon kieltä”


      • suomenkieltä?
        suomenkieltä? kirjoitti:

        Kirjoitin edellisen jotakin kai silmäkulmassani, mutta näyttää rautalankamalli taas olevan tarpeen.

        ”A = aukko, en ole kuullut tuossa yhteydessä puhuttavan reiästä sen jälkeen kun luovuimme neulanreikäkamerasta.”
        —kyllä se lontoonkielinen sana ”aperture” on suomeksi ”reikä”
        Taidat luulla, että ei ole olemassa mitään sellaista josta et ole kuullut puhuttavan

        ”S = suljin, sillä säädetään sitä aikaa jonka kuva kennolla milloinkin viipyy.”
        — tämä arvauksesi meni täysin metsään, sulkimen (Shutter) toiminta ei mitenkään liity kuvan viipymiseen. Se toimii kuvasta riippumatta ja on joissakin kameramalleissa erillinen osa.

        ”Fx = aukon arvo eli objektiivin optinen pituus/optisen aukon halkaisija, esim. F2.8, F8 jne. Siitä seuraa, jos meillä on aukko F2.8 ja 105 mm objektiivi niin mikä on aukon halkaisija? (105/2.8)mm = 37,5 mm. Jos taas tuossa optiikassa on valittuna F8 niin silloin aukko on halkaisijaltaan 13,1 mm.”
        —tuo oli ihan höpönhöpöä, Fx ei tarkoita mitään järjellistä valokuvaukseen liittyen. Aukkoarvo on suhdeluku ja siksi se ilmoitetaan murtolukuna esim f/2,8 tai 1/8 jne.
        Tuon aukon halkaisijankin tempaisit ”hatusta” ei tuollaista ”aukon halkaisijaa nykyaikaisissa objektiiveissa ole (koetappa mitata niin ehkä älyät.
        Suomenkielessä desimaaliluvussa käytetään pilkkua – ei pistettä. Et edes älynnyt vinkkiäni suomenkielisistä luvuista.

        ”ISO on juuri sitä mitä edelläkin väitettiin eli se antaa vertailuluvun sille millä valon määrällä kuva saadaan aikaan, suureet ovat tässäkin kohtaa kääntäen verrannolliset eli mitä isompi ISO sitä pienempi valon määrä riittää.”
        — no ei sinne päinkään. Se ei ole mikään vertailuluku valon määrästä vaan eräs standardisoitu kansainvälinen mittajärjestelmä. Muita vastaavia ovat esim ASA (amerikkalainen) ja DIN (saksalainen teollisuus standardi). Nämä ovat siis sopimuksia – ei mitään vertailulukuja.
        ISO kertoon valokuvauksen yhteydessä minkä standardin mukaista herkkyysasteikkoa on käytetty ja kirjaimien perään merkitty luku kertoo kuvasignaalin vahvistuksesta kennolla tai/ja kameran tekemässä prosessissa.

        Alkuperäisen ulostukseni tarkoitus oli vihjata aloittajalle, että suomenkielisten valikkojen perään ei kannata huudella. Viisaampaa olisi opetella muutama sana ”lontoon kieltä”

        ai niin tuo f unohtui.
        Valokuvauksen yhteydessä sillä tarkoitetaan linssin (objektiivin) polttoväliä. Aukon kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

        S1 = kohteen etäisyys linssin optisesta keskitasosta
        S2 = kuvan —"—
        Joten 1/S1 1/S2 = 1/f (gaussin kuvauslaki)

        Valokuvauksessa etäisyydellä tarkoitetaan yleensä tarkennuskohdan etäisyyttä kuvatasosta (kenno, filmi tms)


    • Canonisti minäkin

      Suomennokset ovat välillä niin hauskoja - että en ihan äkkiä niitä suosittele ;)

      • ja hölmöjä

        Sinäpä sen sanoit

        Minkähän takia joku haikailee valikkojen ja kuvansäätöohjelmien suomennosten perään?

        Toinen hassu asia on tuo ISO-standardi. Miksi ihmeessä se piti ympätä herkkyyttä ilmaisemaan kun kameran asteikot on yleensä tehty saksalaisen DIN-standardin mukaan.
        Esim. –3EV … –2/3EV, –1/3EV, 0EV, 1/3EV, 2/3 EV jne


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. IL - Patteriauto syttyi parkkihallissa Tampereella - 50 autoa LUNASTUKSEEN!

      "Palon aikaan parkkihallissa oli 90 autoa, joista noin 50 tuhoutui palossa korjauskelvottomiksi. Lisäksi palo vaurioitti
      Maailman menoa
      239
      45198
    2. Polttomoottoriauto tulessa parkkihallissa Tampereella

      Pystyy näkemättä jo sanomaan, koska sähköautoissa ei ole palavia nesteitä lainkaan. Ihme ettei polttomoottoriautoja ole
      Maailman menoa
      123
      25976
    3. SDP palauttaa Suomen kansalle kulta-ajat

      Hyvinvointivalto on pääosin SDP:n ja osin myös Maalaisliiton rakentama. Hyvinvointivaltion ylläpito edellyttää oikeude
      Maailman menoa
      323
      15654
    4. Persut JYTKYTTÄÄ ylös, ohi kepun! +2,1 %

      Persut palasi kolmen suurimman joukkoon ja on matkalla kohti kevään 2027 eduskuntavaalivoittoa. Sosialistit ovat syöksy
      Maailman menoa
      164
      10791
    5. Älkää vassarit kuvitelko, että Marinin kulta-ajat palaavat

      Vaikka demarit voittaisivat seuraavat vaalit, se ei palauta Marinin taskut-täyteen-kelasta-aikaa takaisin, ei voi eikä h
      Maailman menoa
      122
      9707
    6. Sanna Marin saa ylistystä Hillary Clintonilta

      Jos joku ei tiedä kuka tämä rouva Hillary Clinton on, niin kerrottakoon "fun fact", eli hän on se keneltä Donald Trump
      Maailman menoa
      36
      9481
    7. Kristillisistä Siionisteista asiallista tietoa Hesarissa.

      KD ja Persut ovat kaiken takana avoimesti!
      Maailman menoa
      30
      9383
    8. Ja jälleen uusi latauksessa olleen sähköauton palo! Nyt Keravan Prisman parkkihallissa.

      IS 3.10.2025 Latauksessa ollut sähköauto syttyi yöllä tuleen Keravan Prisman parkkihallissa, Keski-Uudenmaan pelastusla
      Maailman menoa
      85
      8468
    9. 242
      6814
    10. Gallup, PS:lle JÄRISYTTÄVÄ nousu, SDP suurin laskija

      https://yle.fi/a/74-20186114 PS kovaa vauhtia nousemassa ennen 2027 vaaleja suurimmaksi puolueeksi. Nyt mennään jo etua
      Maailman menoa
      221
      6476
    Aihe