Tyhmä kysymys...

cammera

Voiko Nikon D5100 katsoa kuvia suoraan kamerasta? "preview"

16

113

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • gdxhfgjfhdjjhfgjghjf

      Kokeile d"preview".

    • cammera

      TÄH?

    • Nikon järkkäreillä on mahdollista katsella niitä kuvia ja videoita jotka ovat sen muistikortilla. Näin on ollut D70 alkaen ja näin tulee olemaan.

    • kuvia suoraan

      no kyllä olikin tyhmä kysymys.

      Ihan kaikissa kameroissa voi eiskatsella kuvia tähtäimessä tai/ja näytöllä!

    • cammera

      Joo.
      On nimittäin eka järkkäri mitä olen hankkimassa, ja turha sanoa että pokkaria ois hepompi käyttää ja se on noobeille harrastelijoille satunnais räpsijöille.

      • kjbkjb

        Asiahan onkin juuri päinvastoin. Järjestelmäkameran käyttö on yleensä loogisempaa ja helpompaa.


    • cammera

      Onko tuossa d5100:ssa suomenkieliset valikot?

    • canmera

      Ja vielä
      Ohio siinä sellainen pieni punainen sensori josta painetaan?

    • cammera

      Löytyykö suomenkieltä?

      • Vastaan tuleva

        Kun siinä on videokin, kysy videolta suoraan kameralta. Hei kamera, vastaa Että osaat kanssa suomee häh?


      • suomenkieltä?

        Ei löydy ainakaan asteikoissa.
        Mun Nikonissa on kaikissa asteikoissa englanninkieliset luvut (numerot).
        Kaikki tunnuksetkin pelkkää lontoota esim:
        – A (Aperture), suomeksi: reikä. Tarkoittaa valokuvauksessa objektiivin suhteellista aukkoarvoa
        – T (Time) suomeksi: aika. Tarkoittaa kameran sulkimen rajoittamaa valotusaikaa
        – ISO (International Standard Organisation) suomeksi: Kansainvälinen Vakioimis Järjestö. Tarkoittaa kamerassa kennon herkkyysasetusta.
        – 1/f
        – F
        jne


      • Nikon D90
        suomenkieltä? kirjoitti:

        Ei löydy ainakaan asteikoissa.
        Mun Nikonissa on kaikissa asteikoissa englanninkieliset luvut (numerot).
        Kaikki tunnuksetkin pelkkää lontoota esim:
        – A (Aperture), suomeksi: reikä. Tarkoittaa valokuvauksessa objektiivin suhteellista aukkoarvoa
        – T (Time) suomeksi: aika. Tarkoittaa kameran sulkimen rajoittamaa valotusaikaa
        – ISO (International Standard Organisation) suomeksi: Kansainvälinen Vakioimis Järjestö. Tarkoittaa kamerassa kennon herkkyysasetusta.
        – 1/f
        – F
        jne

        Tuota noin, Nikonin järkkäreissä noita termejä

        A = aukko, en ole kuullut tuossa yhteydessä puhuttavan reiästä sen jälkeen kun luovuimme neulanreikäkamerasta.
        S = suljin, sillä säädetään sitä aikaa jonka kuva kennolla milloinkin viipyy.
        Fx = aukon arvo eli objektiivin optinen pituus/optisen aukon halkaisija, esim. F2.8, F8 jne. Siitä seuraa, jos meillä on aukko F2.8 ja 105 mm objektiivi niin mikä on aukon halkaisija? (105/2.8)mm = 37,5 mm. Jos taas tuossa optiikassa on valittuna F8 niin silloin aukko on halkaisijaltaan 13,1 mm.
        ISO on juuri sitä mitä edelläkin väitettiin eli se antaa vertailuluvun sille millä valon määrällä kuva saadaan aikaan, suureet ovat tässäkin kohtaa kääntäen verrannolliset eli mitä isompi ISO sitä pienempi valon määrä riittää.


      • suomenkieltä?
        Nikon D90 kirjoitti:

        Tuota noin, Nikonin järkkäreissä noita termejä

        A = aukko, en ole kuullut tuossa yhteydessä puhuttavan reiästä sen jälkeen kun luovuimme neulanreikäkamerasta.
        S = suljin, sillä säädetään sitä aikaa jonka kuva kennolla milloinkin viipyy.
        Fx = aukon arvo eli objektiivin optinen pituus/optisen aukon halkaisija, esim. F2.8, F8 jne. Siitä seuraa, jos meillä on aukko F2.8 ja 105 mm objektiivi niin mikä on aukon halkaisija? (105/2.8)mm = 37,5 mm. Jos taas tuossa optiikassa on valittuna F8 niin silloin aukko on halkaisijaltaan 13,1 mm.
        ISO on juuri sitä mitä edelläkin väitettiin eli se antaa vertailuluvun sille millä valon määrällä kuva saadaan aikaan, suureet ovat tässäkin kohtaa kääntäen verrannolliset eli mitä isompi ISO sitä pienempi valon määrä riittää.

        Kirjoitin edellisen jotakin kai silmäkulmassani, mutta näyttää rautalankamalli taas olevan tarpeen.

        ”A = aukko, en ole kuullut tuossa yhteydessä puhuttavan reiästä sen jälkeen kun luovuimme neulanreikäkamerasta.”
        —kyllä se lontoonkielinen sana ”aperture” on suomeksi ”reikä”
        Taidat luulla, että ei ole olemassa mitään sellaista josta et ole kuullut puhuttavan

        ”S = suljin, sillä säädetään sitä aikaa jonka kuva kennolla milloinkin viipyy.”
        — tämä arvauksesi meni täysin metsään, sulkimen (Shutter) toiminta ei mitenkään liity kuvan viipymiseen. Se toimii kuvasta riippumatta ja on joissakin kameramalleissa erillinen osa.

        ”Fx = aukon arvo eli objektiivin optinen pituus/optisen aukon halkaisija, esim. F2.8, F8 jne. Siitä seuraa, jos meillä on aukko F2.8 ja 105 mm objektiivi niin mikä on aukon halkaisija? (105/2.8)mm = 37,5 mm. Jos taas tuossa optiikassa on valittuna F8 niin silloin aukko on halkaisijaltaan 13,1 mm.”
        —tuo oli ihan höpönhöpöä, Fx ei tarkoita mitään järjellistä valokuvaukseen liittyen. Aukkoarvo on suhdeluku ja siksi se ilmoitetaan murtolukuna esim f/2,8 tai 1/8 jne.
        Tuon aukon halkaisijankin tempaisit ”hatusta” ei tuollaista ”aukon halkaisijaa nykyaikaisissa objektiiveissa ole (koetappa mitata niin ehkä älyät.
        Suomenkielessä desimaaliluvussa käytetään pilkkua – ei pistettä. Et edes älynnyt vinkkiäni suomenkielisistä luvuista.

        ”ISO on juuri sitä mitä edelläkin väitettiin eli se antaa vertailuluvun sille millä valon määrällä kuva saadaan aikaan, suureet ovat tässäkin kohtaa kääntäen verrannolliset eli mitä isompi ISO sitä pienempi valon määrä riittää.”
        — no ei sinne päinkään. Se ei ole mikään vertailuluku valon määrästä vaan eräs standardisoitu kansainvälinen mittajärjestelmä. Muita vastaavia ovat esim ASA (amerikkalainen) ja DIN (saksalainen teollisuus standardi). Nämä ovat siis sopimuksia – ei mitään vertailulukuja.
        ISO kertoon valokuvauksen yhteydessä minkä standardin mukaista herkkyysasteikkoa on käytetty ja kirjaimien perään merkitty luku kertoo kuvasignaalin vahvistuksesta kennolla tai/ja kameran tekemässä prosessissa.

        Alkuperäisen ulostukseni tarkoitus oli vihjata aloittajalle, että suomenkielisten valikkojen perään ei kannata huudella. Viisaampaa olisi opetella muutama sana ”lontoon kieltä”


      • suomenkieltä?
        suomenkieltä? kirjoitti:

        Kirjoitin edellisen jotakin kai silmäkulmassani, mutta näyttää rautalankamalli taas olevan tarpeen.

        ”A = aukko, en ole kuullut tuossa yhteydessä puhuttavan reiästä sen jälkeen kun luovuimme neulanreikäkamerasta.”
        —kyllä se lontoonkielinen sana ”aperture” on suomeksi ”reikä”
        Taidat luulla, että ei ole olemassa mitään sellaista josta et ole kuullut puhuttavan

        ”S = suljin, sillä säädetään sitä aikaa jonka kuva kennolla milloinkin viipyy.”
        — tämä arvauksesi meni täysin metsään, sulkimen (Shutter) toiminta ei mitenkään liity kuvan viipymiseen. Se toimii kuvasta riippumatta ja on joissakin kameramalleissa erillinen osa.

        ”Fx = aukon arvo eli objektiivin optinen pituus/optisen aukon halkaisija, esim. F2.8, F8 jne. Siitä seuraa, jos meillä on aukko F2.8 ja 105 mm objektiivi niin mikä on aukon halkaisija? (105/2.8)mm = 37,5 mm. Jos taas tuossa optiikassa on valittuna F8 niin silloin aukko on halkaisijaltaan 13,1 mm.”
        —tuo oli ihan höpönhöpöä, Fx ei tarkoita mitään järjellistä valokuvaukseen liittyen. Aukkoarvo on suhdeluku ja siksi se ilmoitetaan murtolukuna esim f/2,8 tai 1/8 jne.
        Tuon aukon halkaisijankin tempaisit ”hatusta” ei tuollaista ”aukon halkaisijaa nykyaikaisissa objektiiveissa ole (koetappa mitata niin ehkä älyät.
        Suomenkielessä desimaaliluvussa käytetään pilkkua – ei pistettä. Et edes älynnyt vinkkiäni suomenkielisistä luvuista.

        ”ISO on juuri sitä mitä edelläkin väitettiin eli se antaa vertailuluvun sille millä valon määrällä kuva saadaan aikaan, suureet ovat tässäkin kohtaa kääntäen verrannolliset eli mitä isompi ISO sitä pienempi valon määrä riittää.”
        — no ei sinne päinkään. Se ei ole mikään vertailuluku valon määrästä vaan eräs standardisoitu kansainvälinen mittajärjestelmä. Muita vastaavia ovat esim ASA (amerikkalainen) ja DIN (saksalainen teollisuus standardi). Nämä ovat siis sopimuksia – ei mitään vertailulukuja.
        ISO kertoon valokuvauksen yhteydessä minkä standardin mukaista herkkyysasteikkoa on käytetty ja kirjaimien perään merkitty luku kertoo kuvasignaalin vahvistuksesta kennolla tai/ja kameran tekemässä prosessissa.

        Alkuperäisen ulostukseni tarkoitus oli vihjata aloittajalle, että suomenkielisten valikkojen perään ei kannata huudella. Viisaampaa olisi opetella muutama sana ”lontoon kieltä”

        ai niin tuo f unohtui.
        Valokuvauksen yhteydessä sillä tarkoitetaan linssin (objektiivin) polttoväliä. Aukon kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

        S1 = kohteen etäisyys linssin optisesta keskitasosta
        S2 = kuvan —"—
        Joten 1/S1 1/S2 = 1/f (gaussin kuvauslaki)

        Valokuvauksessa etäisyydellä tarkoitetaan yleensä tarkennuskohdan etäisyyttä kuvatasosta (kenno, filmi tms)


    • Canonisti minäkin

      Suomennokset ovat välillä niin hauskoja - että en ihan äkkiä niitä suosittele ;)

      • ja hölmöjä

        Sinäpä sen sanoit

        Minkähän takia joku haikailee valikkojen ja kuvansäätöohjelmien suomennosten perään?

        Toinen hassu asia on tuo ISO-standardi. Miksi ihmeessä se piti ympätä herkkyyttä ilmaisemaan kun kameran asteikot on yleensä tehty saksalaisen DIN-standardin mukaan.
        Esim. –3EV … –2/3EV, –1/3EV, 0EV, 1/3EV, 2/3 EV jne


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Vihreiden, SDP:n ja Vasemmistoliiton kannattajista selvästi alle puolet on miehiä

      ja silti joku punafeministi valitti kokoomuksen naiskannattajien puutteesta, vaikka siellä on enemmän naisia kuin punavi
      Maailman menoa
      83
      2716
    2. On tiedossa, että venäjämieliset diggaavat diktatuurista venäjää

      jossa ei esim. ole sanan- ja lehdistönvapautta. Mutta keitä nämä venäjän palvojat sitten ovat, ei heitä toki paljon ole
      Maailman menoa
      58
      2634
    3. Ensin Henry Novak ja nyt sitten se Irlannin tapaus

      jossa mustaihoinen afrikkalainen mieshenkilö puukottaa valkoihoista maassa makaavaa miestä useita kertoa pään alueelle.
      Maailman menoa
      70
      2594
    4. Belfastissa käynnissä kunnon persuilu

      Joku random mamu tekee rikoksen, niin sikäläiset naamiopersut kostavat tuhoamalla kantaävestön omaisuutta. Liekö siellä
      Maailman menoa
      96
      2547
    5. Tytti Tuppurainen: Suomen pakolaiskiintiö pitäisi nostaa 10 000 vuodessa

      asia on faktaa, noin Tytti sanoi aiemmin. Kun taas Orpon hallitusohjelman mukaisesti Suomen pakolaiskiintiö on pudotettu
      Maailman menoa
      88
      2065
    6. Islamovasemmistolaisuus - tälläista termiä käytetään

      Termi tarkoittaa alunperin äärivasemmiston ja muslimifundamentalistien liittoa, jonka ytimessä oli antisemitismi. Isl
      Maailman menoa
      50
      2012
    7. Persujen kannatusromahdus tekee kesästä 2026 nautinnollisen

      Satoi tai paistoi, niin Suomen kansalaisella on kuluvana kesänä syytä hymyyn. Niin upealta tuntuu persujen kannatusroma
      Maailman menoa
      141
      1866
    8. Joskus tulee niin

      Yksinäinen olo. Ei ole tarpeeksi ihmisiä elämässä, jotka tuntuisivat välitttävän aidosti. Jos mä ny saisin sairaskohtauk
      Ikävä
      51
      1500
    9. Julkista rahaa ei tule antaa senttiäkään yksityisille yrityksille

      Julkinen raha on meidän yhteistä rahaa, ja se raha on tarkoitettu yhteiseen käyttöön, kuten esimerkiksi tuottamaan palve
      Maailman menoa
      33
      1459
    10. Mitä tapahtui?

      Mitä tapahtui keskiviikkoiltana kun oli paljon hälytysajoneuvoja ja mediheli?
      Kiuruvesi
      16
      1456
    Aihe