Välillä iskee huoli 1v pojastani. On todella iloinen ja sosiaalinen poika, mutta puheen ymmärrys tuntuu välillä vähän heikolta. Monet sanoo tämän ikäisen jo ymmärtävän vaikka mitä..poikani ymmärtää ehkä noin 15 sanaa ja tottelee muutamia käskyjä ja omaa nimeään. Poika on nyt oppinut osoittamaan ja osoittelee jatkuvasti kaikkea, mikä on varmasti hyvä asia. Tavujokelluksen poikani aloitti kunnolla vasta nyt 12 kk iässä, sitä ennen jokellus oli hyvin yksipuolista. Sanoja ei ole tullut, mutta se ei vielä huolestuta.
Koitan nyt kovasti jutella, lukea kirjoja ja nimetä asioita ja poika kyllä nykyään tuntuu olevan kiinnostunut kovasti kirjoista. Ei kuitenkaan osaa näyttää kirjasta sellaista asiaa minkä osaa näyttää arkielämästä (esim. kissaa tai lamppua)
Poikani kävelee tukea vasten ja osaa hetken seistä ilman tukea. Ei osaa syödä itse (no en kyllä ole kauheasti vielä yrittänytkään).. On tosiaan kovin iloinen, tulee halailemaan usein, ottaa kontaktia..
Kokemusta ei ole lapsista muuten juurikaan, joten en osaa yhtään verrata. Tiedän että yksilöllinen vaihtele on suurta, joten olisi tosi ihanaa kuulla jos täällä on muita mammoja joiden lapsen puheenymmärtäminen on alkanut kehittyä hieman hitaammin ja kaikki on silti ollut ok.
Koitan nyt kovasti jutella, lukea kirjoja ja nimetä asioita ja poika kyllä nykyään tuntuu olevan kiinnostunut kovasti kirjoista. Ei kuitenkaan osaa näyttää kirjasta sellaista asiaa minkä osaa näyttää arkielämästä (esim. kissaa tai lamppua)
Poikani kävelee tukea vasten ja osaa hetken seistä ilman tukea. Ei osaa syödä itse (no en kyllä ole kauheasti vielä yrittänytkään).. On tosiaan kovin iloinen, tulee halailemaan usein, ottaa kontaktia..
Kokemusta ei ole lapsista muuten juurikaan, joten en osaa yhtään verrata. Tiedän että yksilöllinen vaihtele on suurta, joten olisi tosi ihanaa kuulla jos täällä on muita mammoja joiden lapsen puheenymmärtäminen on alkanut kehittyä hieman hitaammin ja kaikki on silti ollut ok.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Oli meilläkin 1v sellanen tillukka että turha sille oli yrittää sanoja opettaa ja oli ihan kuin ei ymmärtäis tuon taivaallista mitä hänelle jutellaan mutta 1,5 vuotiaana lauloi lauluja tunnistettavasti ja ymmärsi vallan hyvin kieltosanat ja paljon muutakin.. eriasia halusiko ymmärtää. Kun alkoi puhua niin ei siitä ole loppua tullutkaan. Nyt on vajaan 2,5 v ja puhuu kun vanhatekijä, osaa kaikki kommervenkit ja mielikuvitusta piisaa!
Kuulostaa tuo sinun lapsesi ihan normaalilta! En pitäisi vielä yhtään omituisena jos ei "anna ymmärtää ymmärtävänsä". Saattaa hyvinkin ymmärtää paljonkin asioita muttei vielä osaa tuoda sitä ilmi. Puolikin vuotta eteenpäin niin tulet huomaamaan että on siellä jotain liikkunut jo 1v aikaan..
1v meillä osasi syödä itse (esim synttärikakkukaan) lusikalla mutta vasta 1,5v halusi sen tehdä itse. Ehdin itsekin jo turhautua eikö se koskaan opi itse lusikoimaan mutta se oli tasan yksi päivä kun se sen aloitti eikä sen koommin ole tarvinnut suuhun lusikoida. Nokkamuki jäi samalla kertaa.
Tuo 1-2v ikäväli on ehkä semmoinen että ei tarvii vielä odottaa lapsen osaavan mitään "huikeita" mutta tulet takuulla yllättymään miten paljon lapsi sulle osoittaakin osaavansa vaikket juuri opettamalla edes opettaisi!
Ole huoleti!
Ole ihan huoletta! Kyllä lapsi oppii vielä ymmärtämään. Mieti kuinka paljon kehitystä yhdessä vuodessa on tullut. Sehän on ihan uskomatonta, että täysin avuton vastasyntynyt on jo vuoden päästä tuossa pisteessä.
Sitten kun lapsi on 3-4 ja sanavarasto ja ymmärrys on huikean, niin saat repiä hiuksiasi valikoivan kuulon kanssa....
Ihan oikeasti, älä panikoi tuosta. Lapsesi kuulostaa ihan hyvin kehittyneeltä 1-vuotiaalta.
t: 5:n äiti
Voi kiitos teille molemmille vastauksesta! Asia on painanut minua kovasti, vaikka tosiaan olen koittanut ajatella että lapset on niin erilaisia..
Katselin juuri sukulaisten 2-vuotiasta ja ihmettelin miten hyvin hän osasi jo puhua ja toimia.. ja mietin että voiko vuodessa tosiaan tapahtua noin paljon, mutta totta on kuten sanoit eka vastaaja että 1-2 ikävuoden välissä tapahtuu TODELLA paljon (niinkuin tietysti ekankin vuoden aikana..)
Nyt koitan olla huoleti ja nauttia ihanan lapseni seurasta! :)
Ystäväni on sokea.Kehittyykö hänen nyt 1-vuotiaansa normaalisti?Hänellä on kaksi muutakin lasta jotka ovat jo koulussa.
Lapsen isä on kuvioissa parina viikonloppuna kuukaudessa.
Ystävälläni on viikolla avustaja käytössään.
Kuulostaa ihan normaalilta taaperolta. Luin just mll:n leikki-ikäisen hoito-oppaasta fyysisestä kasvusta," 2-vuotiaana syö itse". Meidä poika 1v 4kk on pikkuhiljaa alkanut itse syömään (eli halua on mutta puolet ruoasta päätyy muualle kuin suuhun). Eikä vieläkään ole sanonut yhtään sanaa. Viimeisen kk aikana alkanyt näkyvästi ymmärtämään asioita. Eli kun kysyy missä lamppu niin osoittaa. Tai mennään syömään niin kävelee keittiöön. Kai hän jossain vaiheessa alkaa puhumaan. Luulen, että meillä sama tulee olemaan puheen kanssa kuin kävelemään oppimisen, antoi odottaa mutta kun sen sitten aloitti niin se tehtiin varmoin ottein ja vauhdilla :)
meidän 1v3kk kuopus
- alkoi kävellä 1v
- ei sano yhtään sanaa vielä. no, yhtenä päivänä sanoi: "oho" xD
- ei osoittele, yhdessä vaiheessa oli sormi pystyssä koko ajan, mut nyt se on unohtunut :D
esikoisemme sanoi ensimmäiset sanat 10kk iässä, alkoi kävelemään vasta 1v5kk ikäisenä.
Meillä 2v poika on samaa maata, paljon on asiaa, mutta varsin vähän ymmärrettäviä sanoja. Samoin välillä tuntuu kuin puhuisi seinille, luulen että poika ei vain halua ymmärtää. :D myös sanoja tuntuu olevan vähän turha opettaa ainakaan taktiikalla "sano sitä ja sano tätä" koska ei vain toista. Hokee sitten jotain sanoja, mitkä selvästi tarkoittavat jotain asiaa mutta eivät vielä vain äänny oikein:) kuitenkin 2v on mielestäni jo sen ikäinen, että pitäisi puhua paremmin. Kaippa se tuosta, turha tässä vielä on huolestua kun sitä juttua kuitenkin tulee, vaikkei kunnon puhetta vielä olekaan.
Tinturallaa:luin ihan samaa opasta ja meidän 1v4kk on syönyt itse 10kk asti, nousee varpailleen, käveli 1v alkaen, on jo muutaman kk:n kasannut palikoista korkeita torneja. Ymmärtää paljon ja juttua tulee,ei vaan itse aina ymmärretä. mutta osaa useiden sanojen merkityksiä, itseasiassa kahdella kielellä. Innolla odotan kun juttuun tulee ymmärrettäviä sanoja, mutta odottaa vielä tarvii. Ja ihan normaalina muksuna omaani pidän. kaikki oppii aikanaan.
Meillä 1-vuotias ei juurikaan ymmärrä vielä mitään juttuja, tunnistaa vain oman nimensä. Mutta ei esim. lamppua, autoa, mopoa tms. Eikä edes osoittele vielä mitään juttuja. Eikä sano mitään sanoja, ei edes tavuja. On aika vilkas, kävelee ja menee jo puolijuoksua (oppi kävelemään 9 kk ikäisenä), iloinen ja sosiaalinen. Neuvolassa arveli, että puhe on viivästynyt "jalkojen alle", kun on koko ajan menossa. Mutta eiköhän se siitä opi. Lapsi syö itse sormiruokaa (maissinaksuja, leipäpaloja, raejuustoa ym), mutta lusikalla ei todellakaan! Neuvolassa sanottiin lapsien oppivan lusikan käytön n. 1,5 vuoden tietämissä (tosin erojahan aina on). Itse en ole ollenkaan ollut huolissani, lapsi kuitenkin on muuten vilkas, iloinen, reipas oma itsensä. Eiköhän ne siitä enemmin tai myöhemmin opi :)
Ei meidänkään 1v2kk ole sanonut vielä yhtään sanaa, enkä odota hänen niitä vähään aikaan vielä sanovankaan, kovasti juttelee sitä omaa kieltää ja ymmärtää muutaman frasin- äiti auttaa, onko nälkä jne. Mutta ei osoittele.
Fyysinen kehitys tuli pamauksella 9kk iässä. Oppi 2 kuukauden aikana kääntymään selältä mahalleen, konttaamaan, nousemaan ylös, kävelemään, nousemaan varpaille jne. Ja tiedän, että tämä on syynä siihen, miksei aikaa ja energiaa ole niinkään käytetty puheen oppimiseen;)
Lapsella on ihmeellinen kyky puheen oppimisessa. Vaikka näyttää siltä, että lapsi ei ymmärrä eikä kuuntele, hän omaksuu koko ajan.
Kun hän alkaa puhua, on ensi vain sana, pari, mutta ei mene kuin hetki, kun lauseet jo pitenevät ja puhetta piisaa. Olen aina ihmetellyt, että kielioppi on hallussa! Lapsi osaa äidinkielensä alusta asti. Hän tietää monikot ja osaa taivuttaa sanat.
Lapsi on todella ihme, kun ajattelee, mitä kaikkea hänen on opittava parissa vuodessa.
Ei häneltä saa vaatia yhtään enempää kuin mitä hän itse haluaa ja omaksuu.Kaiken hän kuitenkin opettelee omalla ajallaan.
Nyt hän opettelee kävelemään. Siihen menee oma aikansa. Lapsesi on yhä pienokainen, salli hänen olla, niin kauan kuin hän itse haluaa, sillä se on niin lyhyt aika.
Pian tulee se hetki, jolloin hän työntää sinut sivuun ja huutaa ITSE! Silloin on ruokapöydässä aika sotku,.
Esikoiselta odotetaan aina paljon. Malta kuitenkin mielesi. Kaikki ajallaan.