Oma palkkavaatimukseni on 2500€ kuussa jos työ on määräaikainen tai vuokrafirman työtä. Pätkätyön aiheuttamasta ylimääräisestä stressistä pitää maksaa enemmän. Jos tarjotaan vakituista työsopimusta olen valmis tinkimään palkkavaatimuksesta sen verran, että minulle riittää 2000€ kuussa.
Mielestäni palkkavaatimus on kohtuullinen siihen nähden, että Suomalaisten mediaaniansiot ovat 2900€ kuussa.
Minimi vaatimus myös on, että työtunteja tarjotaan vähemmän kuin 37,5 tuntia viikossa.
Mielestäni työnteijällä on oikeus esittää sellainen palkkavaatimus kuin hän haluaa oman aikansa myymisestä työnantajalle ja jos hän ei tule valituksi työtehtävään, koska työnantaja ei halua maksaa palkkavaatimuksen mukaista palkkaa ei se ole työstä kieltäytymistä.
Mielestäni palkkavaatimus on kohtuullinen siihen nähden, että Suomalaisten mediaaniansiot ovat 2900€ kuussa.
Minimi vaatimus myös on, että työtunteja tarjotaan vähemmän kuin 37,5 tuntia viikossa.
Mielestäni työnteijällä on oikeus esittää sellainen palkkavaatimus kuin hän haluaa oman aikansa myymisestä työnantajalle ja jos hän ei tule valituksi työtehtävään, koska työnantaja ei halua maksaa palkkavaatimuksen mukaista palkkaa ei se ole työstä kieltäytymistä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Olet aivan oikeassa! Tietysti aina työtä hakiessa aletaan työnantajan kanssa neuvotella että millä palkalla sitä omaa ammattitaitoaan nyt sitten myydään. Ja työnantaja laskee, että millä hinnalla se alkaa sun panostasi firmaansa ostamaan.
Sinulla on sinun henkilökohtaiset perusteet, esim. työkokemukseen, koulutukseen ja ammattitaitoon liityvät. Pikkusen on mielestäni kaukaa haettua alkaa höpistä palkkaneuvotteluissa jostain suomalaisten mediaaniansioista, mutta siitä vaan jos uskot että tommonen perustelu on sun kohdalla pätevä.
Itse tienaan käteen 2300 euroa kahden viikon työstä, ja olen sitä mieltä että tommonen 500 euroa pitäisi tulla käteen lisää palkkaa. Meneehän se jonkun mediaanin yli, mutta en sitä pidä minään rajana itselläni. Jotkut tilastokikkailut ei mulle kuulu.
"Pätkätyön aiheuttama stressi" on ihan sun oma ongelma, herran tähden! Jos ei sulla pää kestä tehdä määräaikaista työsopparia, niin älä vaan lähde siitä hyvästä vielä palkankorotusta vaatimaan! Munaat vaan ittes vielä enemmän.
Työstä kieltäytymistä ei sun puolelta tietenkään ole se että sun ja palkanmaksajan palkkasummat ei kohtaa. Jos viittaat tässä nyt johonkin työkkärin karenssia edeltäviin sanamuotoihin, niin sunhan kohdalla pamahtaa karenssi joka tapauksessa. "Hakija on omalla käytöksellään aiheutanut sen, että työsopimusta ei syntynyt". Tervemenoa piiiitkälle karenssille.
Et voisi huonommin hoitaa työpaikkahaastattelujasi kuin tuolla sun kuvaamalla tavalla. Mikä sä ylipäätään luulet olevasi? Ihanko susta kilpaillaan työmarkkinoilla? Ja 2000 pitäisi olla bruttoko, käteen joku 1600 kuukauden työstä? Ei hyvääpäivää.
Vielä pitää sun tutkailla tuota oma työmarkkina-asemaa pitkään ja hartaasti. Ja sitten ehkä yrittää uudelleen jos pääset vielä työpaikkahaastatteluihin.
TYökkäristä vaan lisää sulle työpaikkaosoituksia, niin ehkä vähän heräät todelliseen maailmaan.
Vai, että tienaat 2300€ kuussa kahden viikon työstä. Salli minun tirskua itsekseni. Minun ei välttämättä tarvitse tehdä palkkatyötä ollenkaan jos en halua, koska vaimoni on yhden Suomen rikkaimpiin sukuihin kuuluvan perheen ainoa lapsi ja Ainoa perijä. Itse asiassa en ole ikinä tehnyt palkkatyötä muuta kuin mielenkiinnosta sitä kohtaan miten tavalliset ihmiset elävät elämäänsä.
Vaimoni vanhemmat vetävät jo ihan viimeisiään ja molemmilla on useita vakavia pitkäaikaissairauksia ja takana hoitojaksoja tehohoidossa.
Jos, tästä laskee tienestejä niin tuntipalkkani lienee isompi kuin mitä sinä tienaat vuodessa tuolla palkkatasolla.
Olen naimisissa ilman avioehtoa, joten minulla on pullat uunissa varsin hyvin. Asunto kahdessa eri paikassa, joista toinen on kartano ja sisältää erillisen talonmiehen asunnon ja mökki järven rannalla on jo maksettu vuoden työllä. Seuraavaksi ajattelin hankkia muutaman auton. Olen ajatellut ainakin tuollaista 2011 vuosimallin Toyota Prius:ta. Urheiluautojen ystävä en oikein ole vaikka sellaisiakin voisin hankkia jos haluaisin. Toistaiseksi olen joutunut tyytymään ajelemaan Vaimoni isän vaimolleni lahjoittamalla puolen miljoonan euron arvoisella kaupunkimaasturilla.
Itse asiassa tajusin jo vuosia sitten, että palkkatyöllä ei ole mahdollista päästä elämässä niin pitkälle kuin mihin itse tähtäsin, jokainen tietenkin asettaa itselleen omat tavoitteensa omien kykyjensä mukaan.
Lääkkeet !
Nyt pitäisi vielä saada tietää, että mikä suku sen sun kartanoiden ja kaupunkimaastureiden rahoituksen takana onkaan?
Tarinaa riittää ja onhan tässä kaunis alku. Lisää voit laitella, jos kerkiit.