``TOTTELEMATON KOIRA``

Mene paikalliseen koiraseuraan opettelemaan koiran käsittelyä ja yhteistyötä.

Aloitetaan nyt sillä, että koira on se, ei hän.

Ei-sanaa ei kannata hokea jatkuvasti, vaan pitää se ns. tiukkoja tilanteita varten (jolloin se myös on tultava sellaisella äänensävyllä että perille menee). Pureminen, haukkuminen jne kannattaa opettaa koirasta pois jollakin muulla keinolla.

Jos koira puree, lopeta silittämine/leikki/mitä ikinä teetkin, käännä sille selkäsi (ja jos oikein pahaksi yltyy poistu vaikka toiseen huoneeseen) ja odota että se rauhoittuu, jolloin kehut sitä ja jatkat mitä olitkin tekemässä. Jos pureminen jatkuu, toista edellä mainittu. Muista antaa pennulle tarpeeksi myös sallittua purtavaa, luita ja leluja.

Jos koira haukkuu sinulle tai sinua, ole niinkuin sitä ei olisikaan. Älä komenna sitä, älä huuda sille, odota vain että se lopettaa. Kun haukkuminen loppuu kehu. Koira monesti vain saa lisää intoa haukkumiseensa jos omistaja alkaa sitä komentamaan, sillä se ikäänkuin kuvittelee sinun liittyneen mukaan haukkumiseen.

Jatkossa lenkille lähtiessä tee edelleen niin, että menet eteiseen ja kutsut koiraa (osaahan se varmasti tulla kutsusta luokse?!) lähtemään lenkille. Jollei se tule, ei mennä uloskaan. Ota uusi yritys vaikkapa viiden tai kymmenen minuutin kuluttua. Jollei vieläkään ulkoilu kiinnosta niin toista kuviota taas uudelleen kunnes alkaa kiinnostaa. Viimeinen virhe on kuitenkin juosta sen perässä ympäri taloa. Tämä on koiralle vain hauska leikki, eikä todellakaan saa sitä tottelemaan sinua. Päinvastoin, jatkossakin sen mielestä uloslähtöön kuuluu hippaleikki kanssasi.

Hihnassa vetämisen lopettamiseen kannattaa valita yksi taktiikka, jota noudattaa ja sitä noudatetaan sitten orjallisesti joka lenkillä ja aina kun koira vetää. Hyvä taktiikka on vaikkapa pysähtyä aina kun se vetää ja odottaa että koira itse ottaa askeleen taaksepäin tms jotta hihna löystyy. Aluksi tässä kestää hetken, mutta kun koira hoksaa mitä siltä odotetaan, se oppii nopeammin myös löysäämään. Hihnakävelyn oppiminen vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä.

Kuten c.f. minäkin suosittelisin jotakin koirakoulua tai pentukurssia tms jossa opitaan yhdessä koiran kanssa koiranpidon perusjuttuja ja muutenkin koiran elekieltä ja käyttäytymistä. Sinulla kun tuntuisi ihan perusjuttujen kanssa olevan aika paljon tekemistä ja asiantunteva apu olisi varmasti hyväksi. Tsekkaahan siis paikallisten koirakerhojen ja yhdistysten sekä alan yritysten tarjonta. Jospa sieltä löytyisi sopivaa?

Ootko kuullut murkkuiästä aktivoitko koiraa oikein ja kohtelet muutenkin oikein? Suosittelen koirakoulua, jos perusasiatkin ovat hukassa.

Ei koira ole tottelematon, sinä et vain ole osannut kertoa sille mitä halutaan. Ei koira osaa suomea, ei se voi ymmärtää jos vain hoet ei.

Koira osaa juuri niin paljon kuin omistaja osaa opettaa. Syy on siis sinussa, älä syytä koiraa. Opettele opettaamana koiraasi, on tyhmää syyttää eläintä.

OK.

Koiralle asioiden opettamisessa kannattaa olla kärsivällinen, mikään asia ei mene yleensä kerrasta perille, vaan vaatii toistoja. Siitä kuinka pitkään ja paljon asia toistoa vaatii, riippuu koirasta ja opetettavasta asiasta. Mutta yhtä taktiikkaa kannattaa jonkin aikaa jatkaa, ennen kuin vaihtaa toiseen jollei se toimikaan. Asiat eivät myöskään yleensä korjaannu kerralla vaan pikkuhiljaa ja pienin edistysaskelin. Kannattaa myös kysellä kokeneemmilta koiranomistajilta vinkkejä, mutta valita niistä omaan käyttöön vain ne jotka itselle sopivat ja joiden ajattelee sopivan omalle koiralleen. Ei siis niellä kaikkia oppeja purematta, jos ne eivät itselle sopivilta kuulosta. Niitä voi myös aina muokata itselle sopiviksi. Sama on myös koirakirjallisuuden suhteen, valitse ne jutut jotka itselle sopivat, joko sellaisenaan tai omiin tarpeisiin muokattuina. Myös oma luovuus kannattaa. Mieti eri asioista miten ne voisi koiralle opettaa/kouluttaa. Ei sillä tavalla niin väliä, kunhan koira asian oppii. Eikä ole olemassa mitään yhtä tapaa tehdä asiat, vaan jokainen voi tehdä omalla tyylillään ja kehitellä omia koulutusmenetelmiään. Pääasia on, että ne sopivat ja toimivat itselle ja koiralle. Ei kannata pelätä asioiden kokeilemista (kunhan muistaa kokeilla yhtä tyyliä kerrallaan tarpeeksi kauan ja vaihtaa vasta jollei tuloksia tai minkään näköistä pientäkään edistysaskelta pidemmän kokeilun jälkeenkään tule). Koira kyllä antaa omistajalleen uskomattoman määrän virheitä ja kokeiluja anteeksi ja kasvaa silti lopulta ihan kunnolliseksi ja tervepäiseksi koiraksi. Koirankasvatus on kokeneemmillakin usein yrityksestä (ja pääasia on että yrittää, edes jotain ja jollain tavalla) ja erehdyksistä koostuva yhtälö, josta lopputuloksena on omalla tavallaan kasvatettu (toivottavasti sillä tavalla käyttäytyvä kuin omistaja halusikin) koira ja taas vähän enemmän asioista tietävä omistaja.