Taas kun ei asiaa ymmärrä, on kysyttävä muilta..... Koneena on Cummins504, jossa huipputeho 202hv/3300rpm ja vääntö parhaimmillaan 554Nm/1900rpm. Veneenä 29 jalkainen liukuvarunkoinen syvällä V-pohjalla, joka painaa ehkä noin 3000-3500 kiloa. Nykyisellään se kulkee 280 vetarilla ja tuntemattomalla potkurilla sen 15 solmua, mutta muutamien perustavaa laatua olevien muutosten lisäksi on ajatus korjata tilannetta myös vetolaitteen vaihdolla.
Valinnassa pitäisi tietysti huomioida myös välityssuhde, mutta osaisiko joku laittaa aiheeseen jotain vinkkiä? Entä potkurivalinta? Sehän tosin lopulta löytyy vain kokeilemalla. Millaisia välitys-/potkurivaihtoehtoja voisi kokeilla?
Valinnassa pitäisi tietysti huomioida myös välityssuhde, mutta osaisiko joku laittaa aiheeseen jotain vinkkiä? Entä potkurivalinta? Sehän tosin lopulta löytyy vain kokeilemalla. Millaisia välitys-/potkurivaihtoehtoja voisi kokeilla?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Onko tuo mainitsemasi 15 solmua max.nopeus sillä 3300 kierroksella vai matkanopeus jollain pienemmällä kierrosluvulla? Jos on max. nopeus ja koneen max. kierrokset kuuluu olla 3300, niin vetolaitteen vaihto duopropiin tuskin tuo lisää vauhtia(ainakin jos nyt on diesel-välitys-1,61:1) jos koneen vääntö riittää niin kokeile vaikka jotain 16x19 tuumaista rusettia -liian suurella potkurilla tosin tulee esim. rantautumiseen uutta haastetta kun vene kulkee tyhjäkäynnillä helposti neljää solmua.
Vertailun vuoksi: kaksi rungoltaan samanlaista v-pohjaista venettä painoarvio molemmille yli 3000kg -toinen sp vetolaitteella kone 3700rpm 28solmua 16x19 ropelilla ja toinen 30 solmua 3800rpm dp vetolaitteella a-6 ropeleilla. Veneissä painoa vesirajan korkeudesta päätellen suunnilleen yhtä paljon ja pohjat molemmissa puhtaat eli jokseenkin vertailukelpoiset luvut.
15 solmua on maksimikierroksilla. Tai oli....nyt en tiedä, koska vene on telakoituna ja konetta on siirretty eteenpäin epäedullisen painojakauman vuoksi ja keulasta on poistettu edellisen omistajan toimesta kätketyt lähes 400 kiloa lyijyä. Lisäksi hyvinkin karkeaksi jätetty pohja on hiottu sileäksi. Mahdottomia en kuvittele DP:n nopeuteen vaikuttavan,ehkä solmun tai pari, mutta pito liukuun nostossa saattaisi parantua ja ehkä hieman polttoainetalouskin?
Koneen maksimi kuuluukin olla se 3300 ja välitys nykyisessä perässä on juuri tuo 1.61. Vääntö varmaan koneessa riittää pyörittämään isompaakin, tosin en haluaisi koneen raatavan sitten ylikuormittumisen partaalla matkanopeudessa.
Paras vääntö 554 lienee 3000 paikkeilla, joten loppu on pelkkää huudattamista ja polttoaineen tuhlausta. Ja sitten minne sitä kiirettä onkaan?
Valmistajan mukaan ainakin paras vääntö 1900 kohdalla, jolloin tehoa vähän vajaa 150. Ja jos aikoo lyhyemmällä aikataululla poiketa jossain hieman lähisaaria kauempana, on veneen hyvä edetäkin. Jos ei mokomaa tarvetta olisi, vaihtaisin johonkin uppoumarunkoiseen.
Jo on diisseli, kun 1900 aina 3300 kieppiin asti vaan jaksaa pitää vääntöä! Ei sellaista diisseliä osaa Wickström-Merenkulkija-Salonen-Eräsmies-Muuanmies ja niin EdK tehdä! Sellaisen ossa vääntää vain minä Välittäjä_LKV!
Miten vetolaite kestää tuollaisen väännön? Käsittääkseni Volvon moottorien vääntö ei koskaan ole ollut lähelläkään tuota 554Nm 280/290-vetolaiteasennuksissa.
Piti vielä selvennyksenä sanomani, että vihaan niin raivoisan
sairaasti Välittäjää,kun se kerran minut munasi, että koitan herjata
sitä sinnikkäästi tällaisella liki-nimimerkillä ja muilla keinoin
niin kuin vain mahdollista.
Kosto elää, kuten ***** Välittäjä tulet näkemään, minulle ei
fittuilla , jottas tiiät.
Vetolaite mitoitetaan suurimman potkurin vastusmomentin mukaan.
Moottori ei voi kuormittaa vetolaitetta juuri suuremmalla momentilla
kuin mitä potkurin vastus aiheuttaa.
"Moottori ei voi kuormittaa vetolaitetta juuri suuremmalla momentilla
kuin mitä potkurin vastus aiheuttaa."
Onhan tuo tietysti periaatteessa totta, mutta kyllä järkevä potkurivalinta on sellainen, että moottorin koko vääntö ja teho tulee käytetyksi hyväksi.
Mainitsemassasi tapauksessa potkuri olisi halkaisijaltaan ja/tai nousultaan aivan liian pieni, jolloin moottori saavuttaisi maksimikierrioksensa epätyydyttävän alhaisella nopeudella. Lisäksi potkurin luisto olisi todennäköisesti tolkuton kiihdytysvaiheessa.
Tuo maksimivääntö löytyy 1900 kierroksen kohdilta, silloin tehokäyrä vain 140 tietämillä, mikä ymmärtääkseni on eduksi ja käytössä vain liukuun nostossa.
Huipputehoilla väännöstä katoa 100 Nm, joten matkassa rasitus ei ole enää niin suuri. Juurikin näiden asioiden tiimoilla mietin sopivaa välitystä vetarille. Ehkäpä kuitenkin maahantuojalla tai jollain muulla alaan vihkiytyneellä on näkemys asiasta. Pitänee soitella ja udella......
Ei taida markkinoilla sellaista välitystä (perävetolaitteeseen) ainakaan Volvolta löytyä, jossa koneen kiertäessä n. 2000rpm saisi veneesi liukuun?
"Liukukynnys" lienee syvällä v-pohjalla/3500kg jossain 16-18 solmun paikkeilla
-säädettävät trimmilevyt helpottavat nousua- jolloin arvelisin moottorikierroksia tarvittavan n.2500-2700 kun välitys on 1,61 ja potkuri 16x17. (Kaikki em. numerot pelkkiä arvailuja mutta omassa veneessäni todennettuja).
Jossain kerrottiin` kokemuksen syvällä rintaäänellä` Volvon vetarin kestävyydestä isoilla väännöillä..mitenkähän ne kuitenkin kestävät isojen v-kasien jatkeena, joissa saavat ihan oikeaa tuntumaa vääntömomenteista.
Isonkin bensa V8;in vääntö aivan eriluokkaa kuin ison dieselin, bensakone lähinnä mopoluokkaa vertailussa. Joskaan ei tarkoita etteikö bensa V8 olisi aivan kelpo ratkaisu dieselin vaihtoehdoksi.
Vääntömomentit.
Esimerkkinä vaikka 350 (5,7), bensakoneena vääntö on suunnilleen
500 Nm.
Sama kone löytyi dieselinäkin jonka vääntömomentti oli vähän yli tai
alle 300 Nm !
Ahdetuissa moottoreissa suhde säilyy suunnilleen samana, mutta teho
voi bensakoneessa olla moninkertainen, dieseliä kun ei
palotapahtuman takia voi kierrättää läheskään yhtä nopeasti.
Joten diesel ja bensamoottorit todellakin ovat aivan eri luokissaan.
E.d.K.
Luepa viestini uudelleen, kun suurin kiihkosi on ohi. En kirjoittanut "kokemuksen syvällä rintaäänellä", vaan esitin lähinnä kysymyksen. Siinä olet oikeassa, että en muistanut noita V8-asennuksia, vaan ajattelin lähinnä vanhoja dieselmoottoreita.
Kun Volvon dieselmoottorien tehot nousivat, lanseeratiin DPS- ja DPH-vetolaitteet, jotka lienevät joiltain osin vahvistettuja vanhoihin 280- ja 290-sarjalaisiin verrattuna. Jollakulla lienee tarkempaa tietoa.
Oma kokemukseni rajoittuu vaivaiseen 165hp dieselmootteiin asennettuna (290) SP-vetolaiteeseen. Muita ongelmia ei ollut, kuin vetonivelien kestävyys. Jostain syystä niihin tuli välystä jo noin kahden tai kolmen kauden jälkeen, joten ne oli uusittava suunnilleen samassa tahdissa kuin palje.
V8-bensiinimoottoreita käytettäneen eniten nopeissa ja kevyehköissä "urheiluveneissä", tai toisaalta niissä on ollut "ylimääräistä" tehoa pienempiin matkaveneisiin. Tällöin ajetaan enimmäkseen selkeästi osakaasulla, jolloin vääntömomenttikin on kaukana maksimiarvosta.
Raskaassa dieselmoottorisessa matkaveneessä matka taittuu tyypillisesti varsin lähellä koneen maksimitehoa, jolloin rasitus on tässä mielessä erilainen. Tosin viime vuosina dieselien tehotkin ovat nousseet niin paljon, ettei tarvitse enää ajaa "kahva pohjassa", mutta vetolaitteekin siis ovat uudistuneet.
Viestiketjun aloittajan vene ei tosin ole kovin raskas, joten vetolaite voi hyvinkin kestää, vaikka vääntömomentti tuntuukin hurjalta tuolle vetolaitteelle.
Kyseisessä yhdistelmässä on ollut jatkona vanha 280 ja hyvin on kestänyt. Voihan olla että DP:n parantuneen pidon myötä tilanne muuttuu, mutta kokeiltava on. Tuohon erääseen aiempaan viittaukseen 350 cid dieselin väännöstä toteaisin, että jos ei ollut vääntöä, ei ollut kyllä tehoakaan!! 5.7 litraa tilavuutta ja laiskin versio taisi olla joku 90-heppainen. Tehokkainkin oli jossain 130 hepan tienoilla. Jos vastaava bensakone tuottaa yli 200 heppaa, voi olettaa väännönkin olevan jotain muuta. Huono esimerkki dieselin "väännönpuuttesta" kun kone on ollut susi jo suunnittelijan pöydältä lähtien.
Otin esimerkiksi juurikin tuon GM 5.7 dieselin, se kun oli aika
yleinen vaihtoehto bensakoneen tilalle aikoinaan, ja rikkoi
vetolaitteet miltei poikkeuksetta.
Puuttumatta ko. moottorin muihin ongelmiin (joita oli riittävästi) sen
sopimattomuus ajoneuvo/venekäyttöön johtui siitä että se oli miltei
kopio bensakoneesta, eli siitä puuttui dieselille tarpeelliset käyntiä
tasaavat lisukkeet.
Siinä ei ollut massavaimentimia, vain kevyt vetolevy vauhtipyörän
tilalla jne, puristussuhde 22.5 kevyt kampiakseli(ei dynaamista
tasapainoitusta) jne, joten kampiakselin pyörintä oli kaikkea muuta
kuin tasaista, jopa turbiinit autokäytössä hajosivat sen jatkeena.
Dieselissähän vääntövärähtely on jo tyhjäkäynnilläkin eri tasolla
kuin bensiinikoneilla edes täysikaasulla, ja sitä koitetaan yleensä
tasata massaa lisäämällä , 2- massavauhtipyörillä / vaimentimilla ,
joustavilla vetolevyillä ym jo aivan pienissäkin moottoreissa.
Dieseleissä teho ja vääntö tulee siis "karkeampina rakeina", joka
rasittaa vetolaitetta aivan eri tavalla kuin tasainen momentti ja
yleensä itserakentajat eivät moottoria vaihtaessa osaa kiinnittää
asiaan riittävästi huomiota ja tulos on sen mukainen.
Ei silti samojen ongelmien kanssa painivat valmistajatkin, kuka
mitenkin siinä onnistuen.
E.d.K.