Dengue-kuume on viruksen aiheuttama tauti, joka leviää tavallisimmin Aedes aegypti-hyttysen piston välityksellä. Virusta on neljää alatyyppiä, ja niitä levittävät hyttyset liikkuvat päivisin subtrooppisilla ja trooppisilla alueilla kaikkialla maailmassa.
Tautiin ei ole hoitoa eikä sitä vastaan ole toistaiseksi kehitetty rokotetta.
Jos ensimmäisen tartunnan jälkeen saa toisen tartunnan - yleensä noin puolen vuoden sisällä - saattaa kehittyä verenvuotokuume (dengue hemorrhagic fever, DHF) ja sokki, joka ilman sairaalahoitoa voi olla hengenvaarallinen.
Liikuttaessa subtrooppisilla ja trooppisilla alueilla tulee hyttysen pistoilta suojautua aina päivin sekä öin ihon peittävällä vaatetuksella, sängyn ylle laitettavalla hyttysverkolla ja hyttysmyrkyillä. Tämä on tärkeää erityisesti epideemisillä alueilla usein liikkuvilla, koska ensimmäinen dengue-tartunta voi olla vähäoireinen ja jäädä siten huomaamatta.
Korkeakuumeinen dengue-potilas tulee siksi saada viipymättä sairaalahoitoon, jossa nestetasapainon hoito ja elintoimintojen tukeminen ovat mahdollisia. Sairaahoitoa vaativia tapauksia arvioidaan koko maailmassa olevan joka vuosi noin 500 000, ja arviolta 15 000 henkeä kuolee dengue-kuumeeseen.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00264
Tautiin ei ole hoitoa eikä sitä vastaan ole toistaiseksi kehitetty rokotetta.
Jos ensimmäisen tartunnan jälkeen saa toisen tartunnan - yleensä noin puolen vuoden sisällä - saattaa kehittyä verenvuotokuume (dengue hemorrhagic fever, DHF) ja sokki, joka ilman sairaalahoitoa voi olla hengenvaarallinen.
Liikuttaessa subtrooppisilla ja trooppisilla alueilla tulee hyttysen pistoilta suojautua aina päivin sekä öin ihon peittävällä vaatetuksella, sängyn ylle laitettavalla hyttysverkolla ja hyttysmyrkyillä. Tämä on tärkeää erityisesti epideemisillä alueilla usein liikkuvilla, koska ensimmäinen dengue-tartunta voi olla vähäoireinen ja jäädä siten huomaamatta.
Korkeakuumeinen dengue-potilas tulee siksi saada viipymättä sairaalahoitoon, jossa nestetasapainon hoito ja elintoimintojen tukeminen ovat mahdollisia. Sairaahoitoa vaativia tapauksia arvioidaan koko maailmassa olevan joka vuosi noin 500 000, ja arviolta 15 000 henkeä kuolee dengue-kuumeeseen.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00264
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kannattaa miettiä ottaako riskin työnantajan hyväksi.
Joo. Vähän alkoi mietityttää tämä, koska juuri ollaan sikalentsusta päästy, alkaa riehumaan uusi. Toivottavasti tämä ulvilasta löydetty sairastunut pysyy sisätiloissa eikä tartuta sitä kaikkiin muihin. Yleisestä suomalaisten vastustuskyvystä kun on vielä liian aikaista sanoa.
ulwilassa sitä liikkuu kaikenlaista, varsinkin karhunkolossa ja wanhankylän baarissa, mm. olutkuloosia, hiivaa, kuppista, päänsärkyä yms.
http://www.youtube.com/user/lounamusic
Eräässä paikallisessa yrityksessä on vahvistamattomien tietojen mukaan ollut dengue-epidemia. Ihmisiä houkutellaan takaisin riskialueelle.
"Reppureissussa Kaukoidässä ollut Jonna kuoli kahden peräkkäisen denguetartunnan heikentämänä."
http://www.iltalehti.fi/matkajutut/2012050215520135_ma.shtml
Denguekuumetta varmasti löytyykin ULVILAN subtrooppisessa ilmastossa.Sitä varmaan levittävät tyrannosaurukset ja sitten noi sarvikuonot joita siis kävelee ihan jokapaikassa.Tämä uutinen liittyy ihan helvetin selkeästi ulvilaan, eikä esim. aasian maihin.
Ps. Lounan musiikki on hirveätä paskaa, ei kannata klikata tuota linkkiä jota hän jakaa netissä.Jos ei oikeasti ole lahjoja, on näemmä pakko huijata ihmisiä linkkaamaan paskaan musiikkiin.
jep, miten tuo aloitus liittyy ulvilaan? yhtä hyvin voisit tehdä aloituksen uzbekistanilaisesta hampurilaisbaarista
Ulvilassa on kuulemma Suomen suurin Dengue-kuumekeskittymä
Taitaa olla oikeasti Dingo kuume.