Perin pari buotta sitten maatilan. Nyt tuli metsäkeskuksesta kirje ja kartta, jossa kerrottiin että karsintahakkuu olisi 5 vuoden sisään ajankohtainen omistamissani metsissä.
Miten on, mihin otan yhteyttä? Metsäfirmaan vai metsänhoitoyhdistykseen? Ja semmoinen juttu, että yksi osa kaipaisi istutusta, kun edelliset, n 10v sitten istutetut männyntaimet ovat kuolleet. Haluaisin vaaranlaitaan kuusimetsää, sehän siellä on kasvanut ennenkin, joku virkamies vain oli päättänyt että mäntyä, ja tässä tulos. Kenelle puhun tästä kuusi-toiveesta...
Olen ihan tumpelo metsähommissa, pitäs saada tietoa, ettei sahata linssiin (tai kyllä varmasti sahataan, mutta ettei kovin pahasti...)
Miten on, mihin otan yhteyttä? Metsäfirmaan vai metsänhoitoyhdistykseen? Ja semmoinen juttu, että yksi osa kaipaisi istutusta, kun edelliset, n 10v sitten istutetut männyntaimet ovat kuolleet. Haluaisin vaaranlaitaan kuusimetsää, sehän siellä on kasvanut ennenkin, joku virkamies vain oli päättänyt että mäntyä, ja tässä tulos. Kenelle puhun tästä kuusi-toiveesta...
Olen ihan tumpelo metsähommissa, pitäs saada tietoa, ettei sahata linssiin (tai kyllä varmasti sahataan, mutta ettei kovin pahasti...)
Vastaukset 25
Vanhimmat
Paikallinen metsänhoitoyhdistys on paras vaihtoehto.
Ps. Se on harvennushakkuu. Ei karsintahakkuu saati harsintahakkuu.
Ota yhteyttä jo antoi hyvän vastauksen.
Kukaan virkamies ei päätä puulajeja puuntuottajan puolesta. Puuntuottajana sinä itse ja vain sinä itse päätät kasvattamasi puulajit. Tosin kannattaisi olla vähän aktiivisempi asioissa. Nyt on kymmenen vuotta mennyt kankkulan kaivoon kuolleen taimikon osalta ja tulossa on lisää kustannuksia.
Metsänhoitoyhdistys on puuntuottajien OMA järjestö. Sitä kannattaa käyttää, ellei omat voimavarat riitä. Toki muitakin toimijoita on, mutta ne toimivat markkinatalouden pelisääntöjen mukaan.
Minkäs pelisääntöjen mukaan tämä sinun mainostama metsänhoitoyhdistys sitten toimii?
tämän lain mukaan metsänhoitoyhdistys toimii......
"1 §
Metsänhoitoyhdistyksen tarkoitus
Metsänhoitoyhdistys on metsänomistajien yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on edistää metsänomistajien harjoittaman metsätalouden kannattavuutta ja heidän metsätaloudelleen asettamiensa muiden tavoitteiden toteutumista sekä edistää taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää metsien hoitoa ja käyttöä.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi metsänhoitoyhdistyksellä on oikeus saada tässä laissa tarkoitettuja metsänhoitomaksuja."
...ja ellei toimi, rikkoo lakia....siinä tapauksessa kiireesti yhteys metsähoitoyhdistyksen puheenjohtajaan
Meinasitko ihan tosissasi että metsänhoitoyhdistys pyörii pelkillä metsänhoitomaksuilla?
Metsänhoitoyhdistysten pohjatonta kassaa kartuttaa metsänomistajat markkinatalouden pelisääntöjen mukaan ... siis vielä metsänhoitomaksujen lisäksi.
Oli hyvä, että Ottoerkki lainasi tuon säännöksen. Vaaranlaitaa 90ha:n alkutietojen mukaan pitäisin itsestään selvänä, että tässä vaiheessa puuntuottajan uraa kannattaa tukeutua mhy:een. Kukaan ei estä käyttämästä muita toimijoita tai tekemästä itse, mutta jos puuta ostava ja käyttävä teollisuusyritys ehdottaa leimikon rajattavaksi ja hakkuun ajoitettavaksi juuri näin tai näin, ei kukaan voi välttyä ajatukselta, että kenen etu onkaan päällimmäisenä. Etenkin, kun puuntuottajan omat lähtötiedot ovat hataralla pohjalla.
Voin kertoa omia näkemyksiäni ihan ilmaiseksi myös tarkemmin.
koivupuu(ät)luukku.com
Ei metsänhoito yhdistyksillä ole tuon lain mukaan oikeutta kerätä muita varoja,kuin niitä jotka käytetään ( lue tarkaan lain teksti )...
"edistämään metsänomistajien harjoittaman metsätalouden kannattavuutta ja heidän metsätaloudelleen asettamiensa muiden tavoitteiden toteutumista "
Ylimääräisiä varoja ei saa lain mukaan kerätä...vaan tulos pitää olla
/ - 0 pidemmällä ajan jaksolla ....varoja saa kerätä vain metsänomistajien hyväksi
Meinaatko tosissasi että sinun metsähoitoyhdistykselle puukaupasta maksamat kymmenykset käytetään vain ja ainoastaan sinun ja muiden metsänomistajien hyväksi.
Kerro sitten miksi sillä metsänhoitomaksulla ei saa mitään muuta kuin sen Maaseudun tulevaisuuden kotiin kannettuna.
En metsänhoitoyhdistyksiä puollusta,herättelin vaan keskustelua miten yhdistysten pitää heitä koskevan lain mukaan toimia ja toimiiko ne.
Ikinä en ole puukaupoista yhdistykselly kymmenyksiä maksanut.
Joskus olen sieltä kysellyt miten firmat puuta sillä hetkellä ostaa ja mikä on hintataso meidän alueella.
Maaseudun Tulevaisuus tulee kestotilauksena ja sitäkin luen hyvin varauksella.
Harvennukset heti tulille! Niistä ei tienaa mutta saa niillä metsurikuluja paikattua. Raivausta varmaan on niin paljon kuin käteisvarat kestää. Laskujen tulemista ei oikein voi estää, tuhansia euroja vuosittain jos meinaa tuon hoitaa kuntoon.
Mitä tahansa puuta saa ja voi istutella, rehevyydestä ja hirvistä riippuu mitkä selviää. Todennäköisesti se yleinen suositus mitä saat on mänty, kuusi tai koivu. Joku avarakatseisempi saattaa hyväksyä jonkin sekametsän jos itse ehdottaa. Riippunee omasta/metsäteollisuuden elinajanodotteesta kuinka paljon riskiä kannattaa ottaa =)
Tietoa tuskin löytyy mistään ihan hetkessä mutta omia huomioita hoitamattomasta ja hakkaamattomasta metsästä: Käytännössä joutuu käymään läpi koko alan
Ei kannata ensimmäisenä pelätä kusettamista, enemmän olisin huolissani hoitotarpeiden kiireellisyydestä. Odottelu on suurin kusetus! Puusto voi jäädä harventaessa tiheäksi tai harvaksi, joku vaurio voi tulla tai jokin kaksilatvainen jäädä, mutta ainakin metsä alkaa taas kasvaa....
Helpointa OLISI tehdä diili jonkun ison metsäfirman (StoraEnso, UPM, Metsäliitto) kanssa joka hoitaa kaiken hakkuista istutukseen ja hoitotöihin. Tässä on se hyvä puoli että saa raskaatkin työt alulle pikavauhtia. Huono puoli taas se että olet yhden näkemyksen ja hinnoittelun varassa. Suositan että soitat eri firmojen ostomiehille ja käyt niiden kanssa metsällä ja kyselet niiltä suosituksia hakkuista ja kaikesta. Sitten menet mhy:lle ja katot mitä siellä sanotaan. Johonkin paperiin sun pitää nimi vetää että metsässä alkaa tapahtua....
Suosittelen vahvasti käyntiä ammattilaisen juttusilla(myös) veroasioissa, satanen tai pari voi säästää tonneja, varsinkin kun olet näin alussa. 1-2 eur kuutiohinnassa on aika sivuseikka jos kirjoittelet verottajalle mitä sattuu =)
Lukeva ei metässä eksy
1. Uuden metsänomistajan kirja: http://www.metsalehti.fi/kauppa/tutustu/?BookID=0894e490-f9a2-4623-a22d-4e3b0abad0f0
Sitten ostat tämän kirjan
2. Raivaamaan: http://www.metsalehti.fi/kauppa/tutustu/?BookID=ee44999b-f662-413b-be33-656f54571a00
3. Tapion taskukirja http://www.metsalehti.fi/kauppa/tutustu/?BookID=fff7ab72-1580-4103-91da-10edbade3bc1
Missä tässä on se ongelma? =)
Ota yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen, ne osaavat neuvoa sulle mitä täytyy tehdä ja voivat lähettää vielä sinne metsurin hommiin. Lisäksi kaikkiin toimenpiteisin voi hakea KEMERA tukea.
Siihen pitäisi löytyä kanssa syy miksi ne vanhat männyttaimet ovat kuolleet? Oliko taimikko jäänyt raivaamatta? Taimet voivat tukahtua myös heinien alle. Nuorta ja varttuneempaa taimikkoa pitää aina hoitaa raivaamalla tai ihan vain heinimällä eli potkia heinä pois taimen ympäriltä. Taimikko tarvitsee ainakin kaksi raivausta, perkauksen ja harventamisen.
Sitten vielä että istetaanko kuusta vai männyntainta riippuu maaperästä, elikkä onko paikka kuiva vai tuore kangas. Kuusi kasvaa kostealla (tuoreella) kankaalla ja mänty taas kuivalla hiekka/sora kankaalla.
Toivottovasti osasin neuvoa sinua Tv: tuleva metsuri
Männyn valintaan istutuspuukisi on voinut vaikuttaa myös mahdollinen maannousema-sieni hakatulla alueella.
Mitäs jos heittäisi kaiken sikseen? Metsä hoitaa kyllä itse itsensä; käykääpä katsomassa vaikka venäjänkarjalan koskemattomia metsiä. Uljaampaa metsää saa hakea! Se on vaan tuo ihmisen ahneus ja hätä saada mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman paljon tuottoa. sellaista tuottoa joka ei sitä pidemmän päälle ole todellista; metsästä lähtee hakkauksen myötä paljon pois sellaista mikä on korvaamatonta. Ei nykyaikana juuri kenenkään talous ole metsän tuoton varassa, tosiasiassa.
Tässäpä edellisessä kommentissa tuli täyttä asiaa. Kiitokset.
Annetaan arvokas elämä metsillemme.
Väärin . Suomen kansantalous vaatii toimivan metsäsektorin vaikk´ei monen metsänomistajan niin kipeästi tarvitsisikaan. Siinähän se toimivan puukauppa systeemin ydiongelma onkin. Harvennushakkuilla ei puunmyyjän rahapussi pahemmin liho, mutta teollisuudelle puut olisivat tärkeita. Metsän kasvattajan osuus paperin hinnasta lienee tällä hetkellä 1-4 % välillä hakkuukohteesta riippuen.
Karjalassa vain tuo tykkituli hoiti mätästyksen ja luontainen uudistuminen.Vanhoista ei tietenkään sahalle kun sirpaleet mutta rehevät alkaa olla jo päätehakkuu iässä.
Ja täyttä ryteikköä on Karjalan metsät hoitamattomuuttaan. Onhan siellä toki puuta, mutta melkoinen määrä puuta on jäännyt tuottamatta hoitamattomuuden vuoksi. Kyllä vanha sanonta, että; "Kirves on metsän lääke" pitää paikkansa, puuta saadaan tehokkaasti vain hoitamalla hakkuut ajallaan.
Kuitupuuta ei juuri kannata tuottaa, joten oikeilla hakkuilla pitää varmistaa kunnollisen tukkipuun tuotto.
metsän hoito yhdistykset osaa kyllä kusettaa isäntiä,kaikkihan sen tietää kellä järkee on.sinne vaan puu kauppoja hieromaan!!!!
Koneelliset harvennushakkuut, siinäpä ratkaisu joka tuottaa vaan harmia.
Viljelymetsät voi kasvattaa täystiheinä, tuleehan sitä luontaista poistumaa, puhdistushakkuilla voi ne nimenomaan puhdistaa.
..ja taas on joku kaivanut 5 vuotta vanhan ketjun esille. Mitä näitä tänne kaivamaan vanhoja juttuja.
Miksipä ei karsintahakkuu eli karsitaan taimikosta alaoksia pois, niin näyttää taimikkokin paljon harvemmalta, kuin karsimattomana. On tullut harrastettua taimikon oksien karsimista taimikossa ja hyvän näköistä lopputlulosta syntyy. Metsänhoitoyhdistyksestä suositeltiin alimpien oksien karsimista, että ei ole omasta päästä keksittyä. Oksasahalla ylimpiä oksia sahattiin, muttei kaikki oksia saa mennä pois sahaamaan, eikä vioittaa runkoa eli tarkkaa hommaa ja roskia saa ahkeraan pyyhkiä silmistä, jollei ole suojaklasit päässä. Päivän karsimisen jälkeen on parkkia puseron sisällä, vaikka muille jakaa.
Se on pystykarsintaa.
Et mihinkään. Myyt mettääsi jos tulee pikkurahan tarvetta.