Teini-äidit on naurettavia.!

Ei ikä tee yhtään huonompaa äitiä..vaikka 17-vuotias voi joskus olla parempi äiti kun joku 30 vuotias..kyllä nuori voi lapsen hommata jos siihen on valmis, eikä kaikki juokse joka viikonloppu kylillä ryyppäämässä..Ei ne aikuisetkaan aina täydellisiä vanhempia osaa lapselleen olla..

"hommatkaa ammatti ja lopettakaa se lasten ja verorahoilla eläminen!! ja ei teini-äiti ei voi olla hyvä äiti, ennen kuin on saanut kunnolla bailata , hommannut ammatin, oppinut virheistään ja vakaassa parisuhteessa joka on kestänyt pidempäänkin kuin 2v 5kk 3pv 7h 25min ja 20 sekunttia."

Niin ?

Saman voisit sanoa esim. 30-vuotiaalle huonolle äidille joka elää sossun rahoilla ja kouluttamaton, on 3 kakaraa joilla on kaikilla eri isä ja bailaa vielä nykypäivänäkin.

Samaa et voi sanoa NUORELLE ÄIDILLE, joka on ollut yhdessä miehensä kanssa monta vuotta ja hoitaa lastansa hyvin ja miehellänsä on ammatti.

PS. Kaikkia EI KIINNOSTA JUODA JA RYYPÄTÄ !!! On Suomessakin niitä ihmisiä, joita ei kiinnosta juoda, ovat siis absolutisteja. Tosin kyllä aika harvassa mutta silti. Itse taidat ryypätä kokoajan.

PSS. On koko elämä aikaa hankkia se ammatti ja työ ! Että haistas vaan vittu.

Et voi edelleenkään olettaa että kaikki nuoret äidit on huonoja äitejä, painotan edelleenkin sitä vielä että kaikkia ei kiinnosta ryyppääminen ja baarit !

Ryyppääminen ja baarit ovat oikeastaan vain sivujuonne koko keskustelussa.

Vanhemmuus ei onnistu teini-ikäiseltä. Elämä tuo mukanaan teini-ikäisille valtavia muutoksia. Lasten tarvitsema turvallinen ja vakaa perhe-elämä ei useinkaan onnistu. Ikuinen rakkaus ei kestä. Alle parikymppisen mieli siitä baarielämästäkin ehtii muuttua.

Lapsi on suuri haaste. Mikään ei ole lapsen jälkeen enää niinkuin ennen lasta. Muutaman kuukauden vanhemmuuden jälkeen ei kannata leveillä.

Ei vaan mene minun päähän, mikä siinä on, että AINA teiniäiti olisi huono äiti? Itse sain lapsemme ollessani 19v mies 17v, valmistuin ammatista ennen syntymää, mies opiskeli. Lapsen ollessa n. 2vuotta, menin töihin mies valmistui. Molemmat kävimme pari vuotta töissä, nyt olen äitiyslomalla ja lapsen pitäisi syntyä näinä päivinä. Mies käy edelleen töissä, tulemme hyvin toimeen. Yhteisiä vuosia on nyt takana päälle 7vuotta ja hyvin menee edelleen. On teiniäitejä, jotka ei varmastikkaan ole valmiita äideiksi, mutta näitä äitejä on myös esim. yli 30vuotiaissa, tiedänkin pari. Rellestävät minkä kerkeävät, lapset hoidossa milloin missäkin. Tiedän myös pari tälläistä teiniäitiä. Ei se aina kuitenkaan mene niin, että automaattisesti teiniäideillä menisi huonosti!½

poikkeuksia löytyy, mutta lähes poikkeuksetta teini äiti on huono äiti!! ei ole edes omaa elämäänsä elänyt saati sitten asunut omassa asunnossa! siinähän pilaa oman ja lapsensa elämän, painotan lapsensa elämän

On hienoa, että jotkut pysyvät yhdessä. Tilannetta ei kuitenkaan kannata yleistää koskemaan kaikkia teinivanhempia.

Joopa joo.

Ei voi yleistää. Eikä saakkaan. Oli sitten minkä ikäinen äiti tahansa, niin voi yhtälailla olla huono tai hyvä. Ja ei se kato jos on yh ettei pärjää. Hyvin yh:nakin voi pärjätä ellei paremminkin. Jotkut katkerat yli 30 kymppiset haukkumassa täällä nuoria äitejä kun itsellään menny suhde poikki ja 3 kersaa hoidettavana ja ei mitenkää pärjää.

"Ei voi yleistää. Eikä saakkaan. Oli sitten minkä ikäinen äiti tahansa, niin voi yhtälailla olla huono tai hyvä. Ja ei se kato jos on yh ettei pärjää. Hyvin yh:nakin voi pärjätä ellei paremminkin. Jotkut katkerat yli 30 kymppiset haukkumassa täällä nuoria äitejä kun itsellään menny suhde poikki ja 3 kersaa hoidettavana ja ei mitenkää pärjää"

aina vedotaan tähän varsinkin teinit, ei huhu itkua :D jos katsottais tilastolliselta kannalta kummalakohan on paremmat valmiudet kasvattaa lapsi 30 vai 15 hmmm.. siinä vasta pulma :D teini äidit luulevat tietävänsä mitä elämä on tai ylipäätänsäkkin teinit, mut niillä ei oo hajuakaan :D

mistä päättelet että olen 30v äiti? en ole 30 ensinnäkkä olen 20 ja sain lapseni 17v nä ja lapseni on huostaanotettu kun olin 18..


mutta en koita esittää jotain kaikki on hyvin ja facebookissa laittaa joka päivä 10 eri kuvaa lapsestani ja näyttää koko maailmalle miten aikuinen olen kun on kakara. olen huono äiti ja en kiellä sitä, jälkeenpäin mietin että ehkä olis pitäny olla hieman järkevämpi.

ja kaikki teiniäidit jotka tunnen ja tiedän itseni mukaanlukien ovat huonoja äitejä,
kaikki eivät ehkä yhtä huonoja kuin minä mutta ei ole valmiuksia antamaan lapselle tarpeellista huolenpitoa taloudellisesti.. tai niiden parisuhteetkaan kovin hyvällä mallillaan.

joten te typerät teini äidit jotka aina luulette että täällä käy itkemässä ne 30v lapsettomat äidit niin katsokaa peiliin ja myöntäkää vaan että olette itse vielä kakaroita jotka tarvitsee tehdä omia juttuja!! ja lopettakaa se että olen niin AIKuINEN esittäminen!

Kuules nyt.Kaikki alle 20v eivät ole huonoja äitejä/isiä.Ja kaikilta ei oteta lasta huostaan/tarvitse antaa huostaan.Ja jos sinä tunnet muutaman nuoren äidin joilla on mennyt/menee huonosti on ystävä kuntasi melko poikkeuksellinen... Itse tunnen muutaman (n.4) alle 18vuotiasta joilla on lapset ja kaikilla menee hyvin ja kaikilla lasten isät yhä kuvioissa ja mennyt muutenkin hyvin.Noista eräs pari sai 15vuotiaana lapsen(siis molemmat oli silloin 15v) ja muuttivat lapsen saannin jälkeen n.1vuoden päästä yhdessä vuokralle ja poika meni isänsä firmaan töihin.Nykyään ovat yli kaksikymppisiä,yhdessä,toinen lapsi tuloillaan ja rahatkin riittävät ja tyttö/nainen saanut ammatinkin opiskeltua. Itse olen saanut lapseni 18vuotiaana mieheni tällöin 20v.nyt naimisissa,yhteinen asunto,ihana poikamme (5v) ja koira.Rahat riittää,molemmat töissä.Joten älä yleistä.
Tosin en sano että kaikilla menisi yhtä hyvin enkä todellakaan kannusta alaikäisenä lapsia tekemällä tekemään.
Ja Facebookia minulla eikä miehelläni ole ikinä ollut,joten ei pahemmin ole tarvinnut pojastamme kuvia laittaa mihinkään paitsi omalle seinälle...

Minä ainakin voin hyvällä omatunnolla sanoa että olen hyvä ja äiti, vaikka tulinkin 18-vuotiaana raskaaksi. Nyt olen 21 ja omasta ja lähipiirini mielestä olemme aivan tavallinen perhe. Olemme jopa edelleen yhdessä 20-vuotiaan puolisoni kanssa ja hän käy hyväpalkkaisessa työssä, maksamme itse laskut yms ja poikamme voi hyvin. Neuvolassa saamme aina positiivista palautetta. Ja tiedän/tunnen monia muita nuoria vanhempia, jotka elättävät itse itsensä ja lapsensa ja ovat onnellisia. On tietysti huonojakin vanhempia, mutta niitä löytyy jokaisesta ikäryhmästä.
Taitaa nämä valittajat olla katkeria siitä kun eivät itse tajunneet tehdä lapsiaan ajoissa :)

Ei herranjumala, että sinä voit ihminen olla tyhmä! 17-vuotias voi olla ihan yhtä hyvä äiti kun 30-vuotiaskin, ja parempiki. Mä aistin sun ''totuudessa'' jonkunnäköstä katkeruutta ja kateutta, sori vaan =) Oon ite 17, rv 17 3 ja mä henkilökohtaisesti TIEDÄN, että musta TULEE hyvä äiti, ja vaikka se ammattin saaminen vähän viivästyyki, ni sen saan kuitenkin. Ja virheistää oppii koko elämän ajan, ei sitä oo tarvinnu tehä ennen lapsen saamista. Sulla on jotenki outo käsitys elämästä ? Ei mulla muuta :)

Heh :) Olettepa te hauskoja :D

Itseään ei siis saa sanoa hyväksi äidiksi nuoren iän takia. Okei. "kiva" tietää.
Pitänee sanoa sitten että koska sain esikoiseni nuorena (ilmeisesti vielä teini-iässä tämän palstan mukaan ;) ) tulee lapsestani aikuisena sossupummi juoppo joka ei millään voi pärjätä elämässään. Hänen äitinsä nuoren iän vuoksi.
2 muuta lasta olen saanut 20v iässä joten heillä onkin jo mahdollisuudet pärjätä elämässä :D

Minä kun kuvittelin kasvattavani lapseni hyvin. Pitää sanoa kaikille jotka erehtyy kehumaan miten hyvin meillä on mennyt että se on HARHALUULO. Meillä on mennyt erittäin huonosti ja lapseni on huonosti kasvatettu luuseri. Vain ja ainoastaan äidin iän takia....

Ja ps. Jos tiedoillani tekee mitään, minulla on 2 ammattia, työpaikka, auto on jo omaksi maksettu asumme mieheni kanssa omakotitalossa.
Eikä ikää ole kuin 24v. ;)

Tsemppiä muillekin nuorille äideille :) Tällaisia provoja ei kannata vakavasti ottaa :)

Miten määrittelet sanan "teiniäiti"? 15? 16? 17? 18? 19?
Mihin jätit "teini-isät"? Niitäkin löytyy, miksei heille sanota mitään? Ja turha vastata, että "ei ne täällä käy"
Kyllähän vastuu lapsesta on MYÖS ISÄLLÄ! He vain katoavat ja sanovat: "mä en jaksa tota kakaraa enää, mä häivyn"

Miksei isille sanota mitään? Missä heidän vastuu? He ovat myös osasyyllisiä!

Täysin samaa mieltä aloittajan kanssa.

Palkkataso ei liity mitenkään lapsen onnellisuuteen, vaan äidin ja isän keskinäinen rakkausseuhde sekä lapsesta huolehtiminen.

Tunnen "teini-äitejä", jotka ovat toiset parempia, toiset huonompia äitejä (vaikka toisaalta; kuka määrittelee hyvän ja huonon äidin?). Jos äidillä ja isällä ei ole 100% vakaa parisuhde, ei lapsia kannata vielä harkita, ennenkuin asiat on puitu selviksi.

Se myös kertoo minun mielestäni hyvästä vanhemmuudesta, että lapsi on kaikki kaikessa, ei vain näennäisesti. On niitäkin äitejä, jotka hehkuttavat, että "EN VOISI ELÄÄ ILMAN PIKKUISTANI!!", mutta silti lapsi on hoidossa yli puolet vuorokaudesta.

Jos äitinä ei ole töissä, eikä viihdy lapsensa kanssa 24/7, ovat asiat huonosti. Yleensä taustalla on parisuhdeongelmia tai/ja päihdeongelmia, jotka myöhemmin heijastuvat lapseen sekä äidin ja isän parisuhteeseen.

Rakastakaa siis miehiänne/vaimojanne ja etenkin lapsianne! Ensimmäiset 5 vuotta lapsen elämästä ovat tärkeimpiä! Skarppausta kaikille vuoteen 2012 :)

70% avioliitoista päättyy eroon. puhumattakaan avoliitoista. Useimmat lapset joutuvat jossain elämänsä vaiheessa avioerolapsiksi, joten turha tästä on alkaa väitellä =) Henkilökotaisesti itse tunnen ei avioerolapsia vain muutaman, joissa kolmessa tavataan perheväkivaltaa. Vanhemmat ovat eron partaalla, mutta eivät eroa lasten takia. Onko tämä oikein? Vain yksi näistä perheistä on tosissaan onnellinen. Teineinä lapsensa saaneet enoni ja hänen vaimonsa. Heidän lapsensa ovat jo lentäneet pesästä ja nyt heillä on aikaa nauttia toisistaan, molemmat alle 40. Heillä ei ole ollut avioliitossaan kriisejä tai eron uhkaa. Heidän liittonsa on nykypäivänä suht harvinainen. Tunnen aika paljon ihmisiä, lähemmäs 200 (siis ihan tunnen, en vain tiedä), joista lähes kaikkien vanhemmat ovat eronneet, eivätkä lapsetkaan ole siitä liiemmin kärsineet.

Entäs tämä: Tätini paras kaveri tuli 28-vuotiaana yhden yön jutusta raskaaksi, eikä edes tiedä lapsen isän nimeä. Hän piti lapsen ja kasvattaa sitä nyt toisen miehen kanssa! Tämä nainen on nyt jo lähemmäs 40-vuotias ja isäpuolikin on jo pariin otteesseen vaihtunut. Vaan eipä ole lapsi häiriintynyt.

Mikä tulee teinivanhemmuuteen: Vanhemmaksi kasvetaan. Ei kukaan takaa, että olet loisto vanhempi, jos saat ensimmäisen lapsesi 30 vuotiaana lääkärin tutkinnon suorittaneena ja vaikka olisit "bailannut" koko elämäsi joka ikinen päivä. (HUOM. EN SANO, ETTEI TÄLLÄINEN TAPAUS VOISI OLLA HYVÄ VANHEMPI, Vain sen, ettei kukaan takaa sitä) Ja mitä itse olen kokenut, niin mitä parempi tuloiset vanhemmat, sitä onnettomammat lapset. Parhaan ystäväni isä tienaa kuukaudessa 20 000 nettona, mutta ystäväni on vakavasti masentunut ja vanhemmat tuskin ovat kiinostuneet hänestä. Eikä vain hän: Olen kohdannut paljon ihmisiä, joiden vanhemmat ovat hyvätuloisia, ja lapset masentuneita. He kokevat, että vanhemmilla ei ole heille töiltään aikaa ja että raha on tärkeämpi kuin hän. Mieluummin kerjään vaikka rahaa kadulta päälläni seisten, kuin että antaisin työlle kaiken lasteni sijaan!

Enkä ole ruma enkä lihava, enkä myöskään kapinallinen, vaan ihan tavallinen nuori =) Toki olen tupakkaa ja alkoholia maistanut, mutta eipä maistu. "viinaa en koskaan maun vuoksi ole oppinut juomaan, vaikka euroopassa ollaan.." olavi uusivirta - irrallaan. Olen toki ollut humalassakin, mutta en pidä siitä tilasta. Tällä hetkellä olen ollut tasan 2v kihloissa ja seurustellut kohta 4v. =) Ja poikani on kohta vuoden ikäinen. Eikä olla "sossupummeja".

Kyllä olen itse esim huomannut että nuoret äidit ymmärtävät lapsiaan hieman paremmin ku ovat ns "samalla tasolla lapsensa kanssa"

MIkä siinä on että ihmisten täytyy painottaa sitä että nuorien parisuhteet eivät välttämättä kestä? Jos olet yli 25-vuotias ja parisuhde kestänyt esimerkiksi vuoden niin kukapa silloin tulee sanomaan että ei se parisuhde välttämättä kestä? Niin voi käydä JOKA IKISESSÄ parisuhteessa.

Kyllä lapsi tarvitsee jatkuvuutta ja molemmat vanhemmat lähelleen, mutta ei monilla vanhemmillakaan ihmisillä ole tarjota tätä mahdollisuutta sen paremmin kuin teinivanhemmillakaan.

Miksi nuoret ihmiset eivät voisi olla hyviä vanhempia? en ymmärrä tätä ollenkaan.

^ Mitä enemmän toitotetaan ettei parisuhde kestä, niin sitä todennäköisempää on että ne eivät kestäkkään. Ihmisillä on semmonen "hällä väliä erotaan kuitenkin"-asenne. Onko kummakaan että avierotilastot kasvaa. Kukaan ei jaksa pitää huolta suhteesta, kun elokuvat antaa mallia että kaiken pitää olla täydellistä.

Nimim. Tuleva teiniäiti

Naurettavia olette te jotka hoette joka puolella tätä samaa "teiniäidit ovat naurettavia,elävät meidän verorahoilla,ovat bilettäjiä jotka jättävät lapsensa muille hoitoon jne"..

Eikö teillä ole muuta tekemistä? Ei nuo teidän tekstit meitä lannista,ainakaan minua. Tiedän olevani hyvä äiti vaikka nuori olenkin (17w) ja niin ovat sanoneet kyllä vanhempanikin,sukulaiseni ja kaverini.. :) Ainoat negatiiviset asiat teiniäitiydestä olen kuullut täältä teidän haukkuessa, ja kaupungilla jotkin katsoneet hieman pitkään,en muuten.
Lapseni on kohta 5kk, ja itse olen lapseni hoitanut. Pari kertaa ollut äidilläni hoidossa sen aikaa kun kävin kampaajalla ja heppavaelluksella, sekä nyt ratsastustunnit aloitettuani kerran viikossa tunnin ajan,mutta silloinkin olen lähettyvillä sillä he ovat mukana tallilla.

Jos tulisitte seuraamaan teiniäitien/isien elämää vaikka päiväksi/viikoksi,niin huomaisitte ettei kaikki ole sellaisia kuin luulette..

Minkä takia on aina heti huono äiti jos käy välillä viikonloppuisin baarissa? Mun mielestä se on ihan tervettä viettää kavereiden kanssa välillä aikaa ja laittaa lapsi hoitoon. Se on aika sairasta jos ei koskaan lähde mihinkään ilman lasta.

Kyllä se niin on, että ihmisestä se kaikki on kiinni. Jotkut on vaan luotu tekemään lapsia, selviytymään ja nauttimaan. Aina ei tarvitse olla maallista mammonaa pilvin pimein, että saa lapsen kasvatetuksi iloiseksi, onnelliseksi ja tasapainoiseksi.
Itse sain ensimmäisen lapseni 17 vuotiaana enkä mielestäni ole millään tavalla epäonnistunut. Poikani pärjää hyvin koulussa, paljon kavereita, välimme ovat hyvät,touhutaan juttuja yhdessä jne. Hänen elämänsä ensimmäisinä vuosina opiskelin itselleni ammatin, kävin töissä välillä ja taas jatkoin. En sitä sano,etteikö joskus olisi vaikeaakin ollut, mutta tuskin se elämä kenelläkään tai minkään ikäisenä ruusuilla tanssimista ole aivan joka hetki.
Nyt kolmenkymmenen kolkutellessa ovella, olen raskaana. Täysin eri tilanteessa, kuin ensimmäisen lapseni odotusvaiheessa, mutta en ole tällä hetkellä yhtään sen onnellisempi tai onnettomampi, kuin aiemminkaan. Nuorena odottamisen etuna ainakin oli, että kroppa kesti paljon paremmin raskauden tuomat rasitukset :)
Ei viitsitä siis yleistää, joka ryhmässä on omat väliinputoajansa. Minä ainakin henkilökohtaisesti nostan hattua kaikille teiniäideille ja -isille, sekä myös entisille sellaisille.

Mua ällöttää täällä suomi24:ssä pyörivät idiootit jotka haukkuu nuoria äitejä ihan vain iän perusteella. Ei teillä ole mitään oikeutta alkaa arvostella muiden tekemisiä, varsinkaan kun ette tiedä niiden elämästä mitään!! En kyllä halua tääällä enää käydä, tulee vaan paha mieli, vaikka oikeasti yrittäisi vain hakea vertaistukea :( NUORET ÄIDIT: menkää kattomaan vau.fi:n keskusteluja, siellä ei ole näitä rajoittuneita ihmisiä huutelemassa :)

Totta. Miten sitä lasta voi kasvattaa jos ei omakaan kasvu ole vielä loppunut?

voi voi, taitaa teiniäitien elämä enemmän kiinnostaa kun ärsyttää jos pitöö tänne asti tulla urkkimaan muiden elämää. säälittäviä noi elämäänsä kyllästyneet nettipoliisit. säälin teidän lapsia jos kohdallenne on sattunut virhe ja teille on suotu lapsia. yöks.

t. 21v ja 4lasta

taidat itse olla sossupummi kun tiedät sen tuista niin hyvin :D
Mun mies on merillä töissä. TIEDOKSI JOS KIINNOSTAA meil on viel kaks koiraaki ja joo, on itseasias jopa tuplat tulossa. käyks kateeks? :D :D
ihan sun kiusaks tehää vielä 60 lasta lisää ja tuodaa ne sun nurkille itkemään ja heittelee kiviä ikkunaas. :D

Sä oot niin säälittävä... huoh ei kukaa sua kaipaa.

Tekeekö se esim MINUSTA huonon äidin että rupesin 14-vuotiaana seurustelemaan 23-vuotiaan miehen kanssa. Muutimme miehen kanssa yhteen kun jouduin 9 luokan jälkeen muuttamaan vieraalle paikkakunnalle, koulun perässä. samana vuonna saimme myös ensimmäisen lapsemme.

Nyt olen 17 ja YLPEÄ vuoden ikäisen pojan äiti. Tuleva hopeaseppä ja vaikka sainkin lapsen,kesken opintojen. Käyn silti koulua,opiskelen kotona ja silloin tällöin käyn koululla tenttimässä. Enkä valita.
Ja tuohon vielä että mitä se ikä merkitsee siinä virheiden oppimisessä. Oppiihan jo parin vuoden ikäinen lapsikin virheistään. Enkä minä ainakaan valita vaikka en olekkaan päässyt baareihin bailaamaan,hommannut ammattia,Vakavassa parisuhteessa olen ja virheistäni olen oppinut. Ikääni nähden olen kokenut paljon!

Voisin melkeinpä vannoa, että lapsen syntymä tuli juuri oikeaan aikaan. Pysyin paremmilla teillä. Olen oppinut virheistäni monen kautta. Olen ryypännyt,olen örveltänyt, lintsannut koulusta ja rypenyt katuojissa. Käynyt maailmalla, ja rypenyt lisää , kokeillut huumeita, maksanut velkojani tavalla tai toisella. tehnyt ihmisille pahaa. Myönnän mitä olen aikoinaan tehnyt en kiellä. Vaikka ikää ei tämän enempää olekkaan, tiedän että olen kokenut todella paljon siihen nähden.

Lapsen myötä kaikki muuttui täysin.

Joten älä sinä tule tänne, äläkä mihinkään muuallekkaan alvostelemaan ihmisiä joita et tunne. Jokainen tekee valintansa, eikä iällä le siinä mitään merkitystä. Ikä on vain numero!

mnhujvbgtfeswqa.

14-vuotias 23-vuotiaan kanssa.

Vanhempiesi ja sosiaalitoimen olisi pitänyt puuttua asiaan. Ilmeisesti vanhemmistasi ei siihen ollut.

Toivottavasti itse ole omalle lapsellesi vastuullisempi äiti - jopa siinäkin vaiheessa, kun se TODELLINEN vanhemmuus alkaa.

Noin se kutakuinkin on. Teiniäidin/-isän lapsesta todennäköisesti tulee enemmän tai vähemmän vaikea tapaus, miten muka teini kykenisi kasvattamaan lapsensa kunnolla? Pitäisi hommata koulutus, pitäisi hankkia töitä ja pitäisi vielä asuntoonkin rahat repiä jostain. Tämä on monille tarpeeksi vaikeaa muutenkin, lisää kuvioon nyt vielä vauva, joten miten ihmeessä joku teini voisi olla hyvä kasvattaja? Niinpä. On siis suuri todennäköisyys sille, että teinin lapsesta tulee häiriintynyt ja tämän elämästä silkkaa helv-ttiä. Mutta niin se vain vähän taitaa olla, että siitä tyhmyydestä sakotetaan.

Nykyään on valitettavan paljon huonoja teiniäitejä, mutta älkää tuomitko tuntematta. Tulette tänne "totuuksienne" kera kertomaan kaikkien teiniäitien olevan huonoja kasvattajia ikänsä vuoksi - mutta eihän teiniäidit ole ikuisesti teinejä, vaan kasvavat aikuisiksi.
Ja vaikka jotkut teiniäidit eivät ole vielä kovin aikuismaisiakaan, eivätkä välttämättä ymmärrä maailman menosta samalla tavalla kuin aikuiset, ne voivat olla vastuullisia ja varmasti yrittävät parhaansa.
He ymmärtävät lapsensa tarpeita paremmin vuosien vierähtäessä, ihan niinkuin kaikki äidit.

Vitun paska perseenreikä!!! Miten voit olla noin vitun ennakkoluuloinen PASKA!!!???

Provoista on helppo provosoitua :) Tuolla toisaalla ehdin jo kertoa tiivistetyn tarinan omasta äitiydestäni. Olen "entinen" teiniäiti. Sain esikoispoikani 17v vanhana ja toisen 2,5v myöhemmin. Katseita on tullut, mutta enpä ole välittänyt. Koulutuksella tai iällä ei vanhemmuudessa ole kyse. Tiedän akateemisesti koulutettuja useamman abortin tehneitä ja toisaalta taas lapsiaan jatkuvasti hoitoon vieviä "uraäitejä." Lapset kun haittaavat seurapiirielämää, ne otetaan "kaapista" ulos kun halutaan näyttää minkälainen mekko ostettiin Maijalle viime Pariisin- reissulta... Hahaha, itseä tuo lähinnä naurattaa. Useita abortteja tehneitä akateemikkoja taas... noh, heille toivon syvää lapsettomuutta (anteeksi vain) jos ei ehkäisystä hulehdita nytkään. Itse laitoin aikanaan opinnot katkolle, menin töihin, sain toisen lapsen ja jatkoin opinnot loppuun. Työllä olemme aina itsemme ja lapsemme elättäneet. Itse saan tällä hetkellä 3200e käteen kuussa ja veroja maksan 800e kuussa. EI se onnellisuus ole palkasta kiinni. Eikä liioin lapsen onnellisuus. Molemmat poikani pärjäävät mainiosti koulussa, yksityistä lääkäriä lapseni ovat käyttäneet aina, sillä raha ei merkitse lasteni terveyden rinnalla mitään. En ole syntynyt kultalusikka suussa, työlläni olen toimeentuloni tienannut, autoja on kaksi ja koiria neljä. Arkeen kuuluu itkua ja naurua.... Ja en sano olevani huono äiti, vaikka lapseni nuorena sainkin. Ylpeä olen äitiydestäni, lapsistani ja elämästämme. Huonoja vanhempia on vanhoissa ja nuorissa ja siltä väliltä. "Vanhojen" vanhempien liitot kariutuvat, totuttu elämään toisille ilman lapsia ja ukko hyppää aidan toiselle puolelle. "Nuorissa" liitoissa mies, yleensä. saa tarpeekseen, ei ole kypsä ja lähtee.... Mutta ei se yksinjääneestä huonoa tee :)

Hmm... Saatko siis käteesi 3200, josta verot pois vaiko 4000, josta veroa pois 800?

Jos saat kuussa 4000, sinulla on melkoisen alhainen veroprosentti. Ammattiryhmäsi olisi mielenkiintoista tietää.

Muu juttusi kuulostaa melko omituiselta. Koulutetut vanhemmat huolehtivat yleensä lastensa koulunkäynnistäkin eri tavoin kuin kouluttamattomat.

Jos opettajalla on lukihäiriö, niin selvennän saavani 4000e josta vero menee tuo n. 800e... Mikään järin alhainen prosentti ei ole ja toki siitä menee tellit ja lellit myös. Voit toki ruveta laskemaan tulojani, jos sinua asia kovasti häiritsee. Ammattiryhmäni taas ei kuulu mitenkään asiaan. Jokainen töitä tekevä ja niitä haluava tekijä saa sen. Ja minä teen töitä. Mieheni on ammatillisen koulutuksen käynyt ja saa suurinpiirtein saman verran. Kyse on halusta tehdä töitä.
MIkä sinusta kuulostaa oudolle?

Miesopella on hurjan paljon aikaa notkua haukkumassa nuoria vanhempia ja kommenttiesi perusteella olet hakeutunut väärälle alalle, jos omaat noin kovat antipatiat. Toivottavasti se ei näy työssäsi tai muuten joudun kyllä miettimään mitä kaikkea opettajat mahtavatkaan opettaa lapsilleni tulevaisuudessa.

Olet kovasti hehkuttanut omaa 20v kestänyttä suhdettasi ja sitä miten sinä kyllä tiedät missä nuoret menevät ja mitä tekevät. Joko olet naivi tai sitten luulet olevasi itse jumalasta seuraava. Harva teini kertoo vanhemmilleen totuutta missä ja kenen kanssa menevät ja mitä tekevät. Voihan toki olla, että juuri sinun lapsesi sitten kuuluvat tuohon harvaan lukuun :)

Mitä tulee koulutettuihin vanhempiin sitten.... Tuttavapiirissä jotakuinkin 10v sitten äärimmäisen hyvin koulutettujen vanhempien poika luuli olevansa jotain suurta ja mahtavaa, vain siksi että vanhemmat ovat korkeassa asemassa. Meni ja tilasi pariskunnan murhan, josta tuomiokin lopulta tuli. Ja ajattele, ei ollut kyseessä teinivanhemmat! Hassua, eikö vain?
Ystäväni sai myöskin 17v ensimmäisen poikansa, joka ikävä kyllä suruksi menehtyi geneettiseen sairauteen 5-vuotiaana. Nyt hän on neljän elossa olevan lapsen äiti ja todella elää lapsilleen, nauttii heistä ja lapset elämästä. Eikä hän ole korkeasti koulutettu.

Miksi omaat niin hirveän elämäntuskan nuoria vanhempia kohtaan? Omassa ammattikunnassasi(ko) ei ole mitään vikaa? Pidätkö itseäsi jollain tasolla korkeammalla kuin muita?
Tiedän eräänkin koulun rehtorin, joka on tarjonnut usealle nuorelle rahaa seksistä. Ja kuvittele, että tämä mies on "onnellisessa" parisuhteessa ja kahden nuoren isä.. ( tälle toivottavasti tulee kohta viimeinen piste).
Koska sinä käytät paljon yleistyksiä ja kärjistyksiä, on myös tämä kärjistetty tapaus.
Niin kuin aikaisemmin sanoin, huonoja vanhempia on kaikissa ikäryhmissä, jostain syystä nuoria vanhempia vaan eniten parjataan. MIksi ei hyökätä sellaisten kimppuun, jotka tieten tahtoen venyttävät lasten hankkimista, jos sellaista ylipäätään saavat, yli 40 vuoteen?? Kuinka suuret riskit on saada vammainen lapsi, joka joko abortoidaan tai työnnetään hoitokotiin kun ei haluta eikä jakseta hoitaa sairasta lasta. Tällä en tarkoita hyökkäystä vammaisia kohtaan, koska aihe on itselleni läheinen.

Entäs jos sinun lapsesi ilmoittaisi/ olisi ilmoittanut raskaudesta? OLisitko huutamassa ja haukkumassa? Sulkisitko oven lapseltasi? Vai tukisitko ratkaisua, olisi se sitten mikä tahansa? Eikö vanhempien tehtävä ole tukea lastaan silloinkin, kun lapsen omat jalat eivät kanna tai kun päätökset ovat vaikeita?

MInulle on sama ovatko lapseni lintuja vai kaloja, tekevätkö he minusta isovanhemmat 17-vuotiaana tai 60-vuotiaana. Pääasia on, että lapseni ovat onnellisia ja tasapainoisia. Silloin voin sanoa onnistuneeni kasvattajana ja vanhempana. Kaikkea en voi lasteni puolesta päättää, enkä edes halua. Heidän on itse tehtävä valintansa ja päätöksensä ja kannettava vastuunsa. Mutta mitä ikinä tapahtuukin, ei se koskaan muuta suhdettani ja rakkauttani lapsiani kohtaan.

Tästä(kin) löydät varmasti monta väärää kohtaa. Mielestäsi viallista ja outoa. SE on sinun kantasi. Ja onhan tämä teksti sentään entisen teiniäidin = huonon äidin ja elämässä epäonnistuneen, huonojen vanhempien kasvattaman, tekstiä.
Toivon sinulle kuitenkin jaksamista ja voimia valitsemallasi uralla. Kyllä ne eläkepäivä sinullekin koittaa :)

Hmm...

Sanoit kyllä näin:

"Itse saan tällä hetkellä 3200e käteen kuussa ja veroja maksan 800e kuussa."

Bruttopalkkasi siis on 4000 €.

Edelleenkin suhtaudun epäilevästi tarinaasi, koska veroprosenttisi ON alhainen, mikäli palkastasi menee kuluihin yhteensä vain tuo 20 % - 800 on
20 % 4000:sta. Jotta veroprosenttisi olisi noin alhainen, velkaa täytyy olla niskassa rajusti. Useimmat suomalaiset eivät saa 4000 € kuukaudessa palkkaa vain siksi, että "haluavat" tehdä töitä.

"...kommenttiesi perusteella olet hakeutunut väärälle alalle, jos omaat noin kovat antipatiat."

Kovin kuulostaa taas tutulta. Onko se ANTIPATIAA, mikäli esittää mielipiteensä? Onko se väärää tietoa, mikäli kertoo omista kokemuksistaan? Mikä ajaa sinut menemään henkilökohtaisuuksiin?

"Olet kovasti hehkuttanut omaa 20v kestänyttä suhdettasi ja sitä miten sinä kyllä tiedät missä nuoret menevät ja mitä tekevät."

En ole hehkuttanut suhdettani - olenpahan vain kertonut suhteeni sen aikaa kestäneen. Jokainen oikeassa parisyuhteessa elävä kyllä tietää sen, ettei kaikki ole loputonta onnea ja auvoa.

Vanhempien kuuluu kyllä jossain määrin tietää, missä lapset/nuoret ovat. Valitan, niin se vain on. Mitä lähempänä täysi-ikäisyyttä ollaan, sen enemmän joustoa on löydyttävä, mutta esim. 16-vuotias on kirkkaasti alaikäinen. Hänestä KUULUU huolehtia.

Keskiosa tekstistäsi menee teinipaatoksen sarjaan. Maailmassa tapahtuu kaikkea. En ole julistanut sen enempää omaa ammttiryhmääni, aikuisia ihmisiä kuin muitakaan erehtymättömiksi.

"Entäs jos sinun lapsesi ilmoittaisi/ olisi ilmoittanut raskaudesta? OLisitko huutamassa ja haukkumassa? Sulkisitko oven lapseltasi? Vai tukisitko ratkaisua, olisi se sitten mikä tahansa? Eikö vanhempien tehtävä ole tukea lastaan silloinkin, kun lapsen omat jalat eivät kanna tai kun päätökset ovat vaikeita?"

Jos oma tyttäreni alaikäisenä hankkiutuisi raskaaksi, kokisin epäonnistuneeni kasvatuksessa. Jotakin olisi mennyt pieleen. Mikäli raskaaksi hankkiutuminen olisi TIETOISTA, olisin TODELLA surullinen. Odotan jälkikasvultani järjen käyttöä. Todennäköisesti tukea olisi jotenkin pakko antaa, mutta palautettakin kyllä tulisi.

Suuri osa teinivanhemmista EI edusta missään määrin onnistuneinta joukkiota ikäluokastaan. Jos juttuihin täällä on uskomista, monilla on SUURIA vaikeuksia elämänhallinnassa. Se fiksuin osa teineistä osaa käyttää ehkäisyä ja EI halua lapsia alaikäisinä.

"MInulle on sama ovatko lapseni lintuja vai kaloja, tekevätkö he minusta isovanhemmat 17-vuotiaana tai 60-vuotiaana. Pääasia on, että lapseni ovat onnellisia ja tasapainoisia. Silloin voin sanoa onnistuneeni kasvattajana ja vanhempana. Kaikkea en voi lasteni puolesta päättää, enkä edes halua. Heidän on itse tehtävä valintansa ja päätöksensä ja kannettava vastuunsa. Mutta mitä ikinä tapahtuukin, ei se koskaan muuta suhdettani ja rakkauttani lapsiani kohtaan."

Teinin puhetta. Jokainen vastuullinen vanhempi pyrkii tarjoamaan lapsillen jotakin parempaa kuin se, mitä on itse kokenut. Jokainen ihminen, joka haluaa KASVATTAA lapsia, tietää kyllä sen, mihin pyrkii. Vanhempi ymmärtää kylllä sen, milloin jälkikasvu on kykenevä päättämään omista asioistaan, milloin taas ei.

"Tästä(kin) löydät varmasti monta väärää kohtaa."

Ei. Mielipiteesi ovat omiasi.

Palkkalaskelmasi ovat varsin epäluotettavalla pohjalla. Jutuistasi taas paistaa läpi samoja teemoja, joita jokunen vaihteleva nimimerkki on minun ilokseni aiemminkin tarjoillut. Kumma juttu sinänsä, että sitä omaa ilosanomaa on julistettava aina vain eri nikeillä.

EDELLEENKÄÄN en ole julistamassa kaikkia nuoria vanhempia epäonnistuneiksi. Kehoitanpahan vain nyt ihmisiä HARKITSEMAAN tarkkaan ennen TIETOISESTI raskaaksi hankkiutumista alaikäisinä. Samoin, kehoitan TARKASTI POHTIMAAN yksinhuoltajan aseman ihanuutta.

Ja nöyrimmästi toivon, että niin teinivanhemmat kuin muutkin kantavat vastuunsa kasvatustyöstä niin onnen hetkillä kuin silloinkin, kun kaiki ei enää niin helppoa olekaan.

"Kyllä ne eläkepäivä sinullekin koittaa :)"

Voi teinejä... Ei taida kuules nelikymppisten ikäpolvikaan ihan helposti eläkkeelle päästä.

Nojoo. Kyllä olin 19vuotiaana valmis äidiksi, oli vieläpä suunniteltu lapsi. 5vuotta oltiin seurusteltu miehen kanssa siihen mennessä, sain ammatin(töissä en kerennyt käymään, mutta esikoisen ollessa 1,5v sekin asia korjaantui). Nyt 2 lasta, esikoinen 6v, kuopus 3v ja hyvin menee. Baarissakin kerkesin juosta vajaa vuoden verran (tosin eipä se kiinnostanut, kerran taisin käydä). Ja kyllä sitä siinä iässä oli jo joistain virheistään oppinut. Minä oon sitä mieltä, että ihminen kasvaa läpi elämän ja aina voi ajatella tekevänsä paremmin.

öö oon 13v ja mul on lapsi ja oon kyl iha vtun hyvä mutsi

Ei oo aina iästä kiinni. Tunnen siskokset, joista vanhempi sai ensimmäisen lapsensa 16-vuotiaana, ja toinen 20-vuotiaana.

Tämä vanhempi sisko, joka sai 16-vuotiaana lapsen, on nyt 16-vuotiaan, hyvinkasvatetun tyttärensä äiti. Hän hankki pienen lapsen kanssa asuessaan ammatin ja on pitkään ollut vakaassa, hyvässä työpaikassa. Tytär on tosi hyväkäytöksinen ja sosiaalinen.

Nuorempi siskoksista taas, joka hankki ensimmäisensä 20-vuotiaana.. Aivan toivoton tapaus. Ei ole ikinä käynyt töissä, juopotellut vain. Ei ikinä uskoisi että samasta perheestä ovat. Vanhempi hänen lapsistaan, 11-vuotias, istuu tietokoneella päivät pitkät eikä taida olla kavereita. Nuorempi, 4-vuotias, ei osaa vielä edes puhua. Tiedän puolitoistavuotiaan lapsen, joka osaa puhua paremmin kuin tämä lapsi. Syy on selkeä - lapsen äiti ei vietä hänen kanssaan ollenkaan aikaa. Poika raukka joutuu yksin istumaan television ääressä katsellen dvd-elokuvia, kun äiti ei leiki. Sitten ihmetellään, että miksi se meidän poika ei osaa puhua?? Puheterapiassakin he ovat käyneet - kaksi kertaa. "Ei oo ehtiny käyä enemmän" on syy. Työttömällä ihmisellä ei ole aikaa?? Huh huh.

Luuletko että se on suunniteltu raskaus? Vahinkoja sattuu. Itse olen 18 vuotias ja odotan lasta, ihan ylpeänäkin asiasta voin kertoa. Ei ollut suunniteltu juttu, ja tiedän ihan lähimmäisen kokemuksesta että helppoa se ei tule olemaan. Itse olen sisäistänyt asian että tähän loppui mun biletys, VOI ITKU, kun jään niin paljosta paitsi kuin darrasta ja huonosta olosta. KASVA AIKUISEKSI, ihan henkisestikkin, ennen kuin alat muita haukkumaan ja arvostelemaan muitten ihmisten valintoja. Onneksi oot varmaan ihminen joka ei koskaan ole itse tehnyt mitään väärää ja niin täydellinen neitsyt maaria että ihan hattua saa nostaa. Katsotkos ihan sinne peiliin ja mietit sen jälkeen kuka tässä naurettava on.

ihmisillä taitaa olla tylsäelämä kun pitää puuttua toisten elämään. kaikkihan sen tietävät että teiniäideillä on huono maine. pitäkää se omana tietona ei ketään kiinost jokainen elää niinkuin elää. ikävä kyllä on niitä äitejä joiden lapsi otetaan huostaan jne. mutta ikinä ei saa yleistää. eihän se teidä hoidettavaksi jää joten pitääkö teidän siihen puuttua,,, noei!! huhhu sanon vaan. en ole itse teini äiti. enkä mikään äiti. olen unelmoinut lapsesta aina, mutta sain teitää etten saa ikinä omaa lasta, niin ottaa patttiin kun sitten ne jotka elää onnellisena nuorena äitinä niin niitä haukutaan.... tekisin mitä vaan että olisin nuorena lapsen saanut. sillon kun olisin vielä saanut.... hankkika siis oma elämä niin ei tarvitse muitten puuttua..

Kyllä joku muu nyt tuntuu olevan tässä se naurettava :DD jotenkin tuntuu että täällä teiniäitejä mollaamassa on jotku samat 2-3 henkilöä, jotka on ottaneet tästä palstasta itelleen joko 1. erittäin tylsän ja värittömän elämänsä ainoan ilonaiheen tai 2. jonkin henkilökohtaisen ongelman :D totuus on se että tuskin yksikään äiti pahottaa mieltään teidän säälittävillä keskusteluilla ja kommenteilla, sillä yleensä näillä äideillä on OMAKIN ELÄMÄ, jota teiltä ei ilmeisesti löydy ja teidän tarkoituksennehan on lyödä kaikki teiniäidit täällä maahan? Oon niin korvia myöten täynnä tätä koko suomi24 paskaa koska tää koko paska on täynnä vaan elämäänsä kyllästyneitä kusipäitä... koittakaa mennä vaikka ulos ja tavata ihmisiä ja nauttia elämästä.. ja te kolmekymppiset äidit voitte kaivaa ne sorat pillustanne ja mennä peilin eteen ja koittaa vaikka väkisin hymyillä! KIITOS HEI!

Hmh, taas tätä aina yhtä ihanaa yleistämistä. :) Kyllä, jotkut teiniäidit epäonnistuvat vanhempina. Kyllä, jotkut onnistuvat vallan mainiosti. Kyllä, suurinosa 30-40v äideistä pitää huolta lapsistaan loppuun asti. Kyllä, joiltakin näiltä myös otetaan lapsia huostaan, koska eivät ole kykeneviä huolehtimaan lapsistaan. Kyllä, jotkut 30-40 vuotiaista äideistä ovat huonoja vanhempia vaikkei heiltä otettaisikaan lapsia huostaan.

Tietenkin on itsestäänselvää, että on kykenevämpi huolehtimaan lapsesta taloudellisesti, kun on valmis ammatti, ja vakituinen työ.
MUTTA, hyvä taloudellinen elämäntilanne ei takaa lapselle rakkautta ja huolenpitoa. Hyvä taloudellinen elämäntilanne ei takaa lapselle rajoja ja turvallisuutta. Hyvä taloudellinen elämäntilanne EI takaa lapselle rakastavia ja hyviä vanhempia. Hyvä taloudellinen elämäntilanne TAKAA lapselle vain tavaroita ja materiaa. Mielestäni vanhemmuudessa ei ole tärkeintä se, kenellä on eniten rahaa, vaan se, kuka antaa lapselle rakkautta, turvaa, huolenpitoa, ja kuria.

Itse, kasvoin kodissa, jossa oli molemmat vanhemmat, vakituiset työt ja tulot, iso omakoti talo ja materiaa. MUTTA myös alkoholismia, väkivaltaa, ja huumeongelmia. JA ei, minua ei ole koskaan otettu huostaan. Tämän ansiosta, olen ymmärtänyt tärkeysjärjestyksen vanhemmuudessa ja elämässä ylipäätään.

Aina on löytynyt näitä teinivanhempien arvostelijoita, ja tulee aina löytymään, mutta yksi asia mikä on ristiriidassa tämän kanssa, on se että täysin sivuutetaan vähän vanhemmat epäpätevät äidit ja isät.

''Teiniäidit haluaa juoda ja polttaa tupakkaa. Teiniäidit käyttävät huumeita. Teiniäidit eivät ole nähneet elämää. Teiniäidit pilaavat elämänsä vaippojenvaihdoilla ja yöllisillä herätyksillä. Teiniäidit sitä ja teiniäidit tätä.''

Loppuuko alkoholin juominen siihen, kun täytät 20 vuotta? Lopettaako Liisa 20v maagisesti tupakanpolton, samana päivänä kun täytti 20? Arja 13 vuotta huumeita käyttänyt, pääsi riippuvuudestaan kun täytti 35 ja sai tietää olevansa raskaana? Onko Eila 38v, nähnyt elämää kun on juonut laillisesti alkoholia viimeiset 20 vuotta? MIKÄÄN ikäluokka, ei takaa hyvää vanhempaa, hyvää kotia, vastuullista ihmistä, elämänarvoja omaavaa vanhempaa.

Mielestäni teiniäidit jotka ottavat vastuun virheistään, ovat arvostuksen ansainneita ihmisiä. Sekö on sitten ihastuttavaa ja hatunnoston ansaittua toimintaa kun Tiina 25v juoksee vähän väliä ostelemassa katumuspillereitä ja aborttia tekemässä, vain sen takia kun Tiina sattuukin olemaan 25v eikä 17v?

Janita 17v, ennen joi alkoholia, poltti tupakkaa ja oli ulkona myöhään. Nyt 5-vuotiaan lapsen äiti, huolehtinut vauvasta asti täydellisesti, rakastaa ja elää lapselleen, TODELLAKIN on arvostuksen eikä kritiikin ansainnut.

VALOJA PÄÄLLE! Tämä teiniäitien/vanhempien halveksuminen, julkisesti haukkuminen ja sortaminen voisi luokitella kiusaamiseksi. Ja aikuisilta ihmisiltä luulisi hieman asiallisempaa tekstiä ja sivistyneempää käytöstä. Huh! Ihan ällöttää tuollainen käytös!

Ps. Ei, en ole teiniäiti. Tai edes teini.

Taitaa olla ap itse lapsettomuusongelmista kärsivä katkera nainen, jonka monen vuoden lapsettomuushoidot eivät ole tuottaneet tulosta...

Peppi Svarholt, siinä vasta varsinainen teini-äiti. Lapsi raijataan sukulaisille ja itse vaihdellaan poikaystäviä toisesta toiseen ja siinä välissä bailataan korkkareissa ja gucci laukku olalla. Siinä vasta varsinainen teini äiksyli

Niin no, mielipide on kuin persreikä, jokaisella on omansa, mutta toisen oma haisee!

Se on sille se ja sama onko sitä nuori vai ei, jos on oikeasti omasta mielestään valmis äidiksi niin sitten on. En kyllä puolusta teiniäitejä, mutten ole vastaankaan. Neutraali mielipide. itse tosin ensimmäiselä kolmanneksella raskautta menossa. Eikä ikää vielä edes 18. MUTTA, laps on haluttu, toivottu ja todellakin saa rakkautta. En siis väitä että erilainen äiti olisin kuin muut ikäiseni, mutta ainakin aion kantaa vastuuni siitä että olen haarat levittänyt. :DD