on aika hämäävä.
Mut loppujenlopuksi mä näen jotenkin sen tarpeeliseksi.vähiten itselleni,silti myöskin itselleni. mut en mä halunnut sen tapahtuvan näin,tää muu tilanne ei vaan sallinut sen oikaistuvan mihinkään. ehkä sä koet et mä hylkäsin, tarkoitus on vaan päinvastainen. ehkä sä arvaat mitä mä haluan. mut vertailet silti mua toisiin?. mä en osaa vertailla sua kehenkään muuhun. kai se pilaa tän sit loppujenlopuksi kokonaan.
ehkä mulla ei ole koskaan semmoista mitä tarvitsisit.
ehkä mä hyväksyn sen joskus.
ehkä sä oot hyväksynyt sen ,tai tän kaiken jälkeen viimeistään.
tai ootkohan edes ajatellet asiaa.
mä koetan rakentaa tän silti toimivammaksi, tosin sä näet sen taas kait väärin. tai oikein. en mä tiedä. teen parhaani jokatapauksessa.
eipä taida mustakaan olla vastuutakantamaan.
koetan jakaa sen paremmin vastaisuudessa, ymmärrän sen jos et tule vastaan.Tulisit silti sillä tasolla vastaan vaikka tulevaisuudessa,olisi helpompi rakentaa, nyt joudun ainakin toistaiseksi keskittymään perusparannukseen. Mä luulen et joudut sen tekemään, olis kai reilua mullekkin. Mä luulen et mä katson paikkani myös siltä näkökantilta, vaikka saatat luulla muuta.
kai tää oli liian suuri taakka, jota ei voida sit jakaakaan.
enkä mäkään taida haluta jakaa,jos ei ole jaettavaa. oliskohan sulla sama tilanne, ja et uskaltaisi/uskalla luottaa. Koet tärkeämmäksi muiden mielipiteet "yhteisestä asiastamme"?
Miten me päästään ikinä jakamaan mitään kun ollaan puoliltamme tässä tilanteessa?
Mut loppujenlopuksi mä näen jotenkin sen tarpeeliseksi.vähiten itselleni,silti myöskin itselleni. mut en mä halunnut sen tapahtuvan näin,tää muu tilanne ei vaan sallinut sen oikaistuvan mihinkään. ehkä sä koet et mä hylkäsin, tarkoitus on vaan päinvastainen. ehkä sä arvaat mitä mä haluan. mut vertailet silti mua toisiin?. mä en osaa vertailla sua kehenkään muuhun. kai se pilaa tän sit loppujenlopuksi kokonaan.
ehkä mulla ei ole koskaan semmoista mitä tarvitsisit.
ehkä mä hyväksyn sen joskus.
ehkä sä oot hyväksynyt sen ,tai tän kaiken jälkeen viimeistään.
tai ootkohan edes ajatellet asiaa.
mä koetan rakentaa tän silti toimivammaksi, tosin sä näet sen taas kait väärin. tai oikein. en mä tiedä. teen parhaani jokatapauksessa.
eipä taida mustakaan olla vastuutakantamaan.
koetan jakaa sen paremmin vastaisuudessa, ymmärrän sen jos et tule vastaan.Tulisit silti sillä tasolla vastaan vaikka tulevaisuudessa,olisi helpompi rakentaa, nyt joudun ainakin toistaiseksi keskittymään perusparannukseen. Mä luulen et joudut sen tekemään, olis kai reilua mullekkin. Mä luulen et mä katson paikkani myös siltä näkökantilta, vaikka saatat luulla muuta.
kai tää oli liian suuri taakka, jota ei voida sit jakaakaan.
enkä mäkään taida haluta jakaa,jos ei ole jaettavaa. oliskohan sulla sama tilanne, ja et uskaltaisi/uskalla luottaa. Koet tärkeämmäksi muiden mielipiteet "yhteisestä asiastamme"?
Miten me päästään ikinä jakamaan mitään kun ollaan puoliltamme tässä tilanteessa?
Vastaukset 15
Vanhimmat
mun juu ja jaani on kohillaan ja sinetöity ja valmiiksi murretava. Kenen muiden mielipiteet? Ehkä pitäis vaan vastata randomilla. Unien aika.
mut niin onnelliseksi. elämä ei ehkä olekkaan peruutettu. en vertaile. olen kriisissä. oikeasti, sattuu. kirjoitan tänne menneen haaveeni perään. ei kiinnosta muut. vain sinä. ymmärrän täysin mitä sä meinaat.
haluan tulla vastaan !!!!
Miten joku osaakin kirjoittaa noin hm... paljon sanoja,lauseita muttei mitään järjellistä. Olet huippu... Osaisitko puhua paremmin...Saako kukaan susta selvää..Hm... Kirjoittaja yrittää olla kauhean fiksu mutta sorry ei natsannut, ei
Luit kuitennii? Ei tää ollut multa.
Ai? Mulle kolahti. Tekee mieli hymyillä ja huutaa joota. Mutta tää todellisuus, joka kuiskii korvaan:"Ei se tämäkään sinulle ole. Eikä häneltä". Joten kai sitä tekstiviestiä tai pidempää sähköpostia ootellessa voi näitä hiukan selaillakin.
Ei voi epäselvemmin asiaansa esittää.
Yksinkertaisesta asiasta yritetään tehdä mahdollisemman vaikea lukuinen.
Ihan kuin sanat olisi arvottu....vedetty hatusta.
Ihan kuin osa sanoista olisi / on jätetty pois.
PS: älä yritä olla fiksumpi kuin oletkaan.pliis
En nyt välttämättä ihan ymmärrä mut... Miten vertailen toisiin? Omasta mielestäni en tee niin. Ihastun/rakastun aina ihmiseen itseensä, luonteeseen, ajatuksiin, käytökseen ym, en koulutuksiin, titteleihin, rahaan enkä omaisuuteen.
Mitä luulet että tarvitsen, siis se mitä sulla ei koskaa ole, mikä se on? Oletko asiasta ihan varma että tarvitsen välttämättä, taitaa olla oma päätelmä kuitenkin?
Jos "omani" tässä kirjoittaa, haluaisin tulla vastaan mutta en tiedä miten se tapahtuu. Mitä pitäisi tehdä? Tuokin mietityttää, miksi suurta taakkaa ei voisi jakaa. Sekin taitaa olla oma päätelmäsi, vai siis johtuuko siitä ettet luota tai että muiden mielipiteet merkitsee niin paljon ja ratkaisee mielipiteesi?
ylempänä jo. mulle toi kaikki on ihan selkeää tekstiä koska tuossa on mun tilanne kaipaamani naisen järkinäkökulmasta ajateltuna. en tiennyt mitä kirjoittaa. tein 5 vastausvaihtoehtoa mutta kaikki hylkäsin. tätäkin olen nyt rustannut puoli tuntia. en halua olla hassu mutta jotenkin oon ajanut tilanteeni siihen että toi voisi varsin hyvin olla mulle. se viisaus ja kauneus johon rakastuin niin palavasti paistaa tuosta viestistä. olen eksynyt poluille joilta on helppo eksyä kokonaan metsän siimekseen, mutta tuonkaltainen viesti on kuin iso kyltti jossa lukee että matka lopulliselle levähdyspaikalle ei ole enää pitkä. mutta miten puran tilanteen ja miten olen eksymättä enää nyt kun matka tuntuu niin lyhyeltä. vai olenko vaeltamassa silti väärään suuntaan? pääsenkö näillä voimillani enää takaisin reitille voi tuuperrunko metsään. haluaisin törmätä häneen jossain. ai vitsi, en usko että s-postit ja tekstiviestit enää asiaa ratkaisevat. tarvitaan yhteys joka ei jätä arvailuja. pitäisi nähdä kasvokkain.
rakennetaan tämä valmiiksi sanon. tähänastinen rakennusprosessi on ollut pitkä eikä loukkaantumisilta ole vältytty. perusta ojn vahva vaikka se uhkaa näillä näkymin sen tasolle jäädä. olisi ikävä heittää hukkaan jotain mille olen ainakin itse niin paljon ajatusta uhrannut. en yhdellekkään asialle elämässäni näin paljoa kuin sinulle. en haluaisi pelkän ujouteni olevan se syy miksi en sinua ikinä saanut. miten tästä eteenpäin. olen neuvoton. vuoksesi olisin valmis odottamaan ikuisesti jos tietäisin että sinut saan. herättelen vielä toiveita, vaikka kaikki tuntuukin jo luhistuneen maan tasalle.
haluan tulla vastaan .. kovasti. jakaa taakan. haluan kantaa hieman enemmän vaikka kunniaa siitä en halua. tehdä sinut iloiseksi. toivottavasti saan siihen mahdollisuuden lähitulevaisuudessa. kun aika on oikea toivottavasti saan tilaisuuden sanoa oikeat ja rehelliset sanat sinulle ensimmäinen todellinen rakkaus elämässäni joka olet nyt mielessäni taas ihan koko ajan. jokaisena hetkenä jokaisena päivänä. tilanteeni itkettää mutta ne ovat tässä vaiheessa enää tippoja meressä.
naiselle mieheltä. pääkaupunkiseudulle. mulla on niin ikävä !!
Ymmärrän..minullakin...mutta yhdessä on vahvempi kuin yksin..ja rakkaus antaa voimaa, rohkeutta elää uutta alkua..liikaa vaatimatta ja odottamatta..yhdessä mennään ja pysähdytään silloin kun toinen ei jaksa, tuetaan toisiamme..rakkaudella..
Näin itse etenisin..etenin jo osaltani..
Voi jos olisi minun häneltä, en mitään muuta toivoisikaan kuin jatkoa meidän yhteiselle taipaleelle enkä vertaile rakasta miestä kehenkään toiseen tai muihin
kuinka voisinkaan rakastan aivan liikaa niin paljon että sydämeeni koskee kun en voi häntä nähdä saatikka katsoa, tänäänkin olisin katsonut koko ajan jos vaan olisin voinut sydämeeni ihan koski hänen ollessaan siinä enkä voinut katsoa
jos haluat ettei muista välitetä niin kyllähän se minulle sopii, kysy vain minulta suoraan keskustellessamme vastaan kyllä ja teen kuten sinä haluat olet minun ainoa rakkaani ketään muuta ei tule koskaan olemaan
ikävä on minunkin sinua rakas
onko tämä naiselle vai miehelle ??
Jos "mun" kirjoittaisi noin...ymmärätäisin kaiken mutta toi vertailu toisiin ei kohtaa mun tarinassa. Ei monikossa.
ja kumma. Ymnärrän sun tekstiä jotenkin tautisen omituisella tavalla, vaikka mieli pistääkin hanttiin joka toisen lauseen kohdalla. Kuinka voikin olla niin ärtymystä herättelevä kirjoitustyyli.
No problem, perusparannus on aina hyvää työtä.
on aika hämäävä.
niin on!
Mut loppujenlopuksi mä näen jotenkin sen tarpeeliseksi.vähiten itselleni,silti myöskin itselleni. mut en mä halunnut sen tapahtuvan näin,tää muu tilanne ei vaan sallinut sen oikaistuvan mihinkään. ehkä sä koet et mä hylkäsin, tarkoitus on vaan päinvastainen. ehkä sä arvaat mitä mä haluan. mut vertailet silti mua toisiin?. mä en osaa vertailla sua kehenkään muuhun. kai se pilaa tän sit loppujenlopuksi kokonaan.
En vertaile!
ehkä mulla ei ole koskaan semmoista mitä tarvitsisit.
ehkä mä hyväksyn sen joskus.
ehkä sä oot hyväksynyt sen ,tai tän
kaiken jälkeen viimeistään.
tai ootkohan edes ajatellet asiaa.
En ole ajatellut asiaa, olen hyvin vaatimaton ja minulla on kaikea, enemmän kuin omaksi tarpeeksi. siksi yritän muistaa jatkuvasti myös vähäosaisempia.
mä koetan rakentaa tän silti toimivammaksi, tosin sä näet sen taas kait väärin. tai oikein. en mä tiedä. teen parhaani jokatapauksessa.
Kyllä mä näen. Huuhaa on huuhaa...
Jos tekee oikeasti parhaansa, sen pitäisi riittää..
eipä taida mustakaan olla vastuutakantamaan.
koetan jakaa sen paremmin vastaisuudessa, ymmärrän sen jos et tule vastaan.Tulisit silti sillä tasolla vastaan vaikka tulevaisuudessa,olisi helpompi rakentaa, nyt joudun ainakin toistaiseksi keskittymään perusparannukseen. Mä luulen et joudut sen tekemään, olis kai reilua mullekkin. Mä luulen et mä katson paikkani myös siltä näkökantilta, vaikka saatat luulla muuta.
Koetan olla reilu nyt ja tulla vastaan ?
kai tää oli liian suuri taakka, jota ei voida sit jakaakaan.
enkä mäkään taida haluta jakaa,jos ei ole jaettavaa. oliskohan sulla sama tilanne, ja et uskaltaisi/uskalla luottaa. Koet tärkeämmäksi muiden mielipiteet "yhteisestä asiastamme"?
Muiden mielipiteile on ykx hailee- muta sinuun en luota ikinä!
Miten me päästään ikinä jakamaan mitään kun ollaan puoliltamme tässä tilanteessa?
niin että mitä?