Olen menossa kuvaamaan estekisoihin hevosia, ja kamerahan minulla on tuo D3100. En ole ehtinyt perehtyä kameraan kunnolla, automaatilla olen kuvia räpsinyt... Objektiiveja mulla on kaksi: 18-55mm ja 55-200mm. Saakohan hyviä kuvia ihan automaatilla, kun on kuitenkin tosi nopeasti liikkuvat kohteet kyseessä? Vinkkejä?
Hevosten kuvaus (Nikon D3100)
Apua tarvitseva
37
707
Vastaukset
- 02o
Heikoin kohta automaatilla lienee tarkennus.
Sinun sijassasi käyttäisin:
– käsitarkennusta
– aukkoautomatiikkaa (Tv) eli ajan esivalintaa (n. 1/250 s)
– ISO 800 lienee sopiva herkkyysasetus, jos valo riittää niin aseta herkkyys sellaiseksi, että kamera himmentää aukolle n. 8
Mene mahdollisimman lähelle estettä ja
1. säädä tarkennus esteen keskelle jonka ylitystä haluat kuvata
2. seuraa kameralla hevosta sen lähestyessä estettä
3. hevosen lähestyessä estettä paina laukaisinta n. silloin kun hevonen ponnistaa (reaktioaika laukaisuviive). Älä pysäytä kameraa laukaisuhetkellä vaan jatka seurantaa.
Muutaman harjoituslaukauksen jälkeen huomaat missä kohtaa hevonen on silloin kun pitää painaa laukaisinta.
Jos kameralla seuraaminen ei tottumuksen puutteessa onnistu, niin laita kamera jalustalle, suuntaa esteeseen ja ajoita laukaisu kuten edellä. - Nikon D90
Laita iso (paljon gigoja) kortti koneeseen min. 8G. Kokeile kummalla putkella saat siltä paikalta jossa tulet seisomaan paremman kuvakulman. Onhan molemmissa VR toiminto? jos ei niin jalusta voi auttaa, itse suosin monopodia eli yks'jalkaa. Laita kamera kuvaamaan 2 tai 3 kuvaa sekunnissa ja tarkenna siihen esteeseen jonka ylitystä aiot kuvata. Kokeile montako kuvaa parasta jpg laatua mahtuu puskuriin ja sen perusteella aloita kuvaus sarjana kun hevosen turpa on esteen yli näkyvissä ja paina laukaisijaa kunnes humma katoaa kuvasta. Jos D3100 ja sinun optiikkasi tarkentaa nopeasti niin voit käyttää kiinteän tarkennuksen asemasta myös AF tarkennusta D300 jota itse käytän D90 rinnalla on nopea tarkennuksessaan mutta vastaavassa tilanteessa en ole kokeillut.
Katso, että valotusaika on riittävän lyhyt noin 1/1000 sek mutta panoroimalla voit päästä pidempäänkin aikaan jos on tarpeen. Nikonin VR:n asetus "normal" toimii panoroitaessakin. 02o hieman sekoilee automatiikassaan Nikon käyttää ei aiheohjelmistaan P; S, A ja M. P ohjelmoitu automatiikka jota suosittelen normaalikuvaukseen. S suljin ajan määritys jota käytetään kun halutaan esim. lyhyt suljinaika kuvattaessa liikkuvaa kohdetta. A aukon säätö jota käytetään kun halutaan määritellä syvyysterävyyttä. iso aukko esim. F2.8 antaa lyhyemmän terävyysalueet kuin vaikka F13 joka on paljon pienempi. M on täysin käsinaseteltu, siinä joudut määrittämään ajan, aukon ja etäisyyden itse.
Estekisoissa pitäisin aikaa kriittisenä, hevoset kun menevät lujaa. Siinä voisi lähteä kokeilemaan 1/750 sek ajalla ja ISO pitää valita siten, että aukko asettuu jonnekin F8 ja F13 välille. Valoisuus vaikuttaa ISO arvoon ja kirkkaalla ilmalla ISO200 voi riittää ukkospilvenaluksen ISO1600 vastaan.
Näin minä lähtisin kokeilemaan. Testaa kuitenkin ensin vaikka jonkun lapsen kanssa kun hän lähestyy polkupyörällään.- Tärkeää!
Tämä on tärkeä tieto hevoskuvauksessa:
”kuin vaikka F13 joka on paljon pienempi … pitäisin aikaa kriittisenä, hevoset kun menevät lujaa. ” - M_MODE ?
Oletko varma?
"M on täysin käsinaseteltu, siinä joudut määrittämään ajan, aukon ja ETÄISYYDEN itse."
Vaikuttaako tosiaan jossain Nikon -järkkärissä valotustavan valinta myös autofocukseen? - Nikon D90
M_MODE ? kirjoitti:
Oletko varma?
"M on täysin käsinaseteltu, siinä joudut määrittämään ajan, aukon ja ETÄISYYDEN itse."
Vaikuttaako tosiaan jossain Nikon -järkkärissä valotustavan valinta myös autofocukseen?Siinä on yleensä valinta AF - M eli Auto Focus - Manual. Uusissa SMW moottorilla varustetuissa optiikoissa voi aina ylittää tarkennusmoottorin manuaalisesti myös AF asennossa.
Katson tässä juuri AF-S Nikkor 70 - 200 F2.8 G II ED optiikkaa ja siinä on kolme vaihtoehtoa joista olen käyttänyt vain ensimmäistä: A/m, M/a ja M. TYuo AF - M valinta voi olla rungossa optiikan vieressä tai optiikassa tai molemmissa.
AF asentojakin voi olla kaksi C ja S jolloin C asaennossa tarkennetaan koko ajan eli seurataan kohdetta johon kerran on lukkiuduttu, S asennossa tarkennetaan kerran ja pysytään siinä ja M asennossa pitää käsin tarkentaa kohteeseen. - turpa on
”kun hevosen turpa on esteen yli näkyvissä ja paina laukaisijaa”
—kas siinäpä vasta mestari kun pystyy kameran tähtäimestä näkemään milloin kovaa vauhtia laukkaavan hevosen turpa näkyy esteen yli”
Eil ole Tapani-poju kai koskaan nähnyt laukkaavaa hevosta. - P; S, A M vs. aufoc
Nikon D90 kirjoitti:
Siinä on yleensä valinta AF - M eli Auto Focus - Manual. Uusissa SMW moottorilla varustetuissa optiikoissa voi aina ylittää tarkennusmoottorin manuaalisesti myös AF asennossa.
Katson tässä juuri AF-S Nikkor 70 - 200 F2.8 G II ED optiikkaa ja siinä on kolme vaihtoehtoa joista olen käyttänyt vain ensimmäistä: A/m, M/a ja M. TYuo AF - M valinta voi olla rungossa optiikan vieressä tai optiikassa tai molemmissa.
AF asentojakin voi olla kaksi C ja S jolloin C asaennossa tarkennetaan koko ajan eli seurataan kohdetta johon kerran on lukkiuduttu, S asennossa tarkennetaan kerran ja pysytään siinä ja M asennossa pitää käsin tarkentaa kohteeseen.Eli myönnät rivien välistä että valotusohjelmien P; S, A M jne mitä mistäkin löytyy ei ole MITÄÄN tekemistä autofocuksen kanssa... ja että se elää täysin omaa elämää omien valintakytkimien kautta, päinvastoin kuin epähuomiossa esitit.
Tarkkuutta arvon Nikon D90 - Nikon D90
P; S, A M vs. aufoc kirjoitti:
Eli myönnät rivien välistä että valotusohjelmien P; S, A M jne mitä mistäkin löytyy ei ole MITÄÄN tekemistä autofocuksen kanssa... ja että se elää täysin omaa elämää omien valintakytkimien kautta, päinvastoin kuin epähuomiossa esitit.
Tarkkuutta arvon Nikon D90Yritin oikein katsoa missä olisin moista väittänyt eli, että valotusohjelmilla olisi jotain tekemistä AF eli autofokustoiminnan kanssa mutta en löytänyt. Tarkkuuden kanssa kylläkin koska liikkuvan kohteen kuvaamisessa aika on kriittinen jos oletetaan tarkennuksen toimivan riittävällä nopeudella.
Aukko taas vaikuttaa syvyysterävyyteen ja siksi pienellä aukolla saa monesti paremman kuvan koska tarkennuskohta ei ole yhtä kriittinen kuin suurella aukolla kuvatessa. M asetteluhan kokonaisuudessaan käsittää myös etäisyyden manuaalista asetusta jos siitä tarkoitat? Kaikkihan ei siinä tapahdu yhdestä napista. - Silmä käteen...
Nikon D90 kirjoitti:
Yritin oikein katsoa missä olisin moista väittänyt eli, että valotusohjelmilla olisi jotain tekemistä AF eli autofokustoiminnan kanssa mutta en löytänyt. Tarkkuuden kanssa kylläkin koska liikkuvan kohteen kuvaamisessa aika on kriittinen jos oletetaan tarkennuksen toimivan riittävällä nopeudella.
Aukko taas vaikuttaa syvyysterävyyteen ja siksi pienellä aukolla saa monesti paremman kuvan koska tarkennuskohta ei ole yhtä kriittinen kuin suurella aukolla kuvatessa. M asetteluhan kokonaisuudessaan käsittää myös etäisyyden manuaalista asetusta jos siitä tarkoitat? Kaikkihan ei siinä tapahdu yhdestä napista.Sanoit tuossa edellä:
"Yritin oikein katsoa missä olisin moista väittänyt eli, että valotusohjelmilla olisi jotain tekemistä AF eli autofokustoiminnan kanssa"
Kas tuossa juurikin niin väiität: "M on täysin käsinaseteltu, siinä joudut määrittämään ajan, aukon ja ETÄISYYDEN itse."
Käytin kapiteelia siinä kohtaa mitä et itse huomaa. Et vissiijn ole huomannut että aiheohjelmat ml. M ei ole tarkennuksen kanssa mitään tekemistä.
- yks'jalkaa?
Älä vaan usko edelläolevaa satuilua?
”Onhan molemmissa VR toiminto?”
– mitäs sillä VR-toiminnolla tehdään laukkaavia hevosia kuvatessa?
Pysäyttääkö VR hevosen esteen päälle?- Nikon D90
Varsinkin panoroidessa, jolloin kuvaan sasa vauhdin tunnetta VR ominaisuudesta on hyötyä ja varsinkin jos kuvaaja käyttää 55 - 200 mm objektiiviaan. Pidän itselläni ominaisuuden päällä koko ajan joskin vain kun painan laukaisimen puoleen väliin. Koskaan en ole huomannut siitä olevan haittaa mutta hyötyä usein.
Onkohan yks'jalkaa paljonkin kuvannut Nikonin järkkäreillä tai millään muullakaan? Itselläni on kuvauskokemusta 1960 luvulta asti. Mahdat kuulua siihen porukkaan joka ei osaa arvostaa VR ominaisuuksia, näitähän aina löytyy näitä vatkainmiehiä.
Arvoisa "Tärkeää" jos lainaat niin lainaa koko ajatus jos vaan ymmärrät sen. Tuossa F13 jonka siteerasit oli varsin tärkeää ymmärrettävyyden vuoksi tuoda esiin myös F2.8 koska lause käsitteli terävyys aluetta kääntäen verrannollisena aukon kokoon. Ja todella laukkaavan tai hyppäävän hevosen kuvaamisessa on aika jonka varmasti ymmärsit suljinajaksi kriittinen eli sen on oltava riittävän lyhyt. Panoroitaessa voitaneen hyväksyä hieman pidempi aika mutta silloin onnistuminen on kiinni kuvaajan taitavuudesta pitää kohde kuvan suhteen paikallaan. - kuvan suhteen?
Nikon D90 kirjoitti:
Varsinkin panoroidessa, jolloin kuvaan sasa vauhdin tunnetta VR ominaisuudesta on hyötyä ja varsinkin jos kuvaaja käyttää 55 - 200 mm objektiiviaan. Pidän itselläni ominaisuuden päällä koko ajan joskin vain kun painan laukaisimen puoleen väliin. Koskaan en ole huomannut siitä olevan haittaa mutta hyötyä usein.
Onkohan yks'jalkaa paljonkin kuvannut Nikonin järkkäreillä tai millään muullakaan? Itselläni on kuvauskokemusta 1960 luvulta asti. Mahdat kuulua siihen porukkaan joka ei osaa arvostaa VR ominaisuuksia, näitähän aina löytyy näitä vatkainmiehiä.
Arvoisa "Tärkeää" jos lainaat niin lainaa koko ajatus jos vaan ymmärrät sen. Tuossa F13 jonka siteerasit oli varsin tärkeää ymmärrettävyyden vuoksi tuoda esiin myös F2.8 koska lause käsitteli terävyys aluetta kääntäen verrannollisena aukon kokoon. Ja todella laukkaavan tai hyppäävän hevosen kuvaamisessa on aika jonka varmasti ymmärsit suljinajaksi kriittinen eli sen on oltava riittävän lyhyt. Panoroitaessa voitaneen hyväksyä hieman pidempi aika mutta silloin onnistuminen on kiinni kuvaajan taitavuudesta pitää kohde kuvan suhteen paikallaan.”onnistuminen on kiinni kuvaajan taitavuudesta pitää kohde kuvan suhteen paikallaan”
Miksi tuollaisia höpöjä kirjoittelet. Eikö sulla ole mitään käsitystä laukaavasta ratsukosta.
Minkä osan ratsukosta luulet olevan se ”kohde” joka pidetään kuvan suhteen paikallaan, olisiko ratsastajan ylös-alas pomppiva pää vai hevosen turpa?
- Nikon D90
Kun kyse on panoroinnista niin kohteen tulee pysyä se lyhyt aika kohdallaan muutoin homma ei oikein luonnista. Kyse on kuitenkin 1/100 - 1/250 sekunnista ja jos käyttää sarjakuvausta vaikka 2 - 3 kuvaa sekunnissa niin sarjassa aina muutama kuva onnistuu.
Tässähän ei havitella mitään sekunnin kuvausaikoja. Veikkaan laukassa olevan eläimen liikkeiden nopeuden vaihtelevan sinimuotoista käyrää joten muutoksen nollakohdissa on lyhyt paikallaanolo ja sarjalla taas hyvä mahdollisuus osua kohdalleen ajoittain. Panorointi on mahdoton jos aikoo yhdellä laukauksella tässä tapauksessa selvitä paitsi tuurilla. Nykyrungot kuitenkin sallivat jopa 6 tai enemmän kuvia/sekunti joten moni asia joka filmiaikaan oli mahdotonta on tullut mahdolliseksi. "kuvan suhteen" ei liene miettinyt asiaa loppuun asti
Jos hevosta kuvataan niin se lienee pääkohde ja ratsastaja toisarvoinen mutta todnäk näkyvissä jos valoisuus antaa myöden käyttää aukkoa F8 tai alle eikä käytetä kovin pitkää putkea.
Jos on kunnon vehkeet (valokuvaus) niin etsimestä näkyy varsin hyvin tuo tilanne jota "Turpa on" epäilee. Etsinhän, kun on kunnon peilietsin toimii "kiikarina" ja kuva on reaaliajassa ja kirkas. Ymmärrän lausumasi vain jos käytät kameraa jossa on videoetsin, niillä kun saa toistaiseksi pyyhkiä peränsä. Niistäkin minulla on monen kameran kokemus ja mielestäni ne surkeutuvat koko ajan kun kansa tähtäilee pääasiassa takaseinän taulusta.
Vanhan koulukunnan miehenä arvostan kunnon peili-pentaprismatähtäintä ainoana oikeana kunnon kamerassa. Tosin vielä en osaa päätellä koska en ole kokeillut kunnon läpsypeilin ja puoliläpäisevän välistä paremmuusjärjestystä. Äkkiä ajatellen puoliläpäisevästä on sekä hyötyä että haittaa mutta plussien ja miinusten laskemiseen en omaa riittävää faktaa vielä. - lyhyt paikallaano?
”Veikkaan laukassa olevan eläimen liikkeiden nopeuden vaihtelevan sinimuotoista käyrää joten muutoksen nollakohdissa on lyhyt paikallaanolo”
Ei kai kukaan voi olla noin tyhmä?
Et siis ole koskaan nähnyt laukkaavaa hevosta kun kuvittelet sen olevan lyhyesti paikallaan laukka-askelten ”nollakohdassa”?
Laukkaavan hevosen liike ei ole ”paikallaan” vaan etenee kovaa vauhtia. Esteen yli hyppäävän hevosen liike ei ole sinimuotoista (hienon sanan löysit vaikka et ymmärrä mitä se tarkoittaa).
Esteen ylitys noudattaa n. heittoliikkeen kaarta jossa ratkaisevia ovat nopeus ja lähtökulma, siinä ei ole mitään sinikuotoista.
Laukkaavan hevosen liikkeessä vain kaviot ovat lähes paikallaan silloin kun ne koskettavat maata.
Miksi kirjoittelet tänne vaikka et tisdeä mitään po. asiasta?- Nikon D90
Niin nouseva kavio kuin turpakin pysähtyy hetkeksi ennen kuin sen liikkeen suunta muuttuu toiseen suuntaan. Hevonen ei ole mikään luoti jolla on vain kaksi vektoria kulkusuunnassaan, tyynellä ammutussa luodissahan on vektori eteen ja alas, hevonen sen sijaan koko ajan nousee ja laskee jokaiselta osaltaan sekä ravatessaan että laukatessaan ja sen eri pisteet noudattavat sinikäyrää koska se ei pysty äärettömän nopeisiin suunnanmuutoksiin miltään osin.
Sinikäyrän derivaatassa on aina nollakohdat kun suunta muuttuu eli liike pysähtyy hetkeksi. Katso joskus kun joutsenet lähtevät lentoon niiden pään ja kaulan liikkeitä, eivät ne hevosella sen kummempia ole vaikka si kiitääkin maan suuntaisesti. Samoin käyttäytyy 3000 esteitä juokseva sekä 100m pinkova urheilija. Mäntämoottorin mäntäkin menee samaa rataa vaikka et sitä yleensä näekään, olkoon polttomoottori tai vaikka höyrykone.
Esteen yli hyppäävä hevonen on edestä (tai lähes) kuvaavalle hetken lähes paikallaan kaarensa yläkuolokohdassa, siinä ainoa liike on kuvaajaa kohden ja kuvatessa kuten suosittelin riittävän lyhyellä suljinajalla kuvassa liike pysähtyy.
Ovatkohan ne kaviotkaan ihan paikallaan maata koskettaessaan? Epäilen niiden olevan liikkeessä silloinkin joskaan eivät kyntävässä vaan koko ajan muuttaen kulmaansa maan pinnan suhteen. Jos ne pysähtyisivät kokonaan hetkeksikään niin ne vaatisivat varsin kovan kiihtyvyyden jotta eivät jäisi jälkeen kun muu hevonen jatkaa matkaansa.
Heittoliikkeen kaari olisi sinipuoliaallon osan muotoinen jos ilman vastus ei hidastaisi heitetyn kappaleen kulkua, huomaat tämän jos hieman viitsin miettiä, samoin tykistön epäsuora tuli ihanne olosuhteissa. - kohdallaan?
Nikon D90 kirjoitti:
Niin nouseva kavio kuin turpakin pysähtyy hetkeksi ennen kuin sen liikkeen suunta muuttuu toiseen suuntaan. Hevonen ei ole mikään luoti jolla on vain kaksi vektoria kulkusuunnassaan, tyynellä ammutussa luodissahan on vektori eteen ja alas, hevonen sen sijaan koko ajan nousee ja laskee jokaiselta osaltaan sekä ravatessaan että laukatessaan ja sen eri pisteet noudattavat sinikäyrää koska se ei pysty äärettömän nopeisiin suunnanmuutoksiin miltään osin.
Sinikäyrän derivaatassa on aina nollakohdat kun suunta muuttuu eli liike pysähtyy hetkeksi. Katso joskus kun joutsenet lähtevät lentoon niiden pään ja kaulan liikkeitä, eivät ne hevosella sen kummempia ole vaikka si kiitääkin maan suuntaisesti. Samoin käyttäytyy 3000 esteitä juokseva sekä 100m pinkova urheilija. Mäntämoottorin mäntäkin menee samaa rataa vaikka et sitä yleensä näekään, olkoon polttomoottori tai vaikka höyrykone.
Esteen yli hyppäävä hevonen on edestä (tai lähes) kuvaavalle hetken lähes paikallaan kaarensa yläkuolokohdassa, siinä ainoa liike on kuvaajaa kohden ja kuvatessa kuten suosittelin riittävän lyhyellä suljinajalla kuvassa liike pysähtyy.
Ovatkohan ne kaviotkaan ihan paikallaan maata koskettaessaan? Epäilen niiden olevan liikkeessä silloinkin joskaan eivät kyntävässä vaan koko ajan muuttaen kulmaansa maan pinnan suhteen. Jos ne pysähtyisivät kokonaan hetkeksikään niin ne vaatisivat varsin kovan kiihtyvyyden jotta eivät jäisi jälkeen kun muu hevonen jatkaa matkaansa.
Heittoliikkeen kaari olisi sinipuoliaallon osan muotoinen jos ilman vastus ei hidastaisi heitetyn kappaleen kulkua, huomaat tämän jos hieman viitsin miettiä, samoin tykistön epäsuora tuli ihanne olosuhteissa.”kohteen tulee pysyä se lyhyt aika kohdallaan muutoin homma ei oikein luonnista”
—joo paikallaan pysyvää ratsukkoa on helpompi kuvata
Kannattaa pyytää ratsukkoa pysymään lyhyt aika kohdallaan juuri silloin kun ratsastajan pää on suoraan esteen yläpuolella!
- sinaallon derivaatta
Miksi tällaista höpönhöpöä kirjoittelet, en jaksa enää oikoa kaikkea,mutta esim
”Niin nouseva kavio kuin turpakin pysähtyy hetkeksi ennen kuin sen liikkeen suunta muuttuu toiseen suuntaan…Jos ne pysähtyisivät kokonaan hetkeksikään niin ne vaatisivat varsin kovan kiihtyvyyden jotta eivät jäisi jälkeen kun muu hevonen jatkaa matkaansa … Ovatkohan ne kaviotkaan ihan paikallaan maata koskettaessaan?”
—joopa joo siis pysähtyvät hetkeksi mutta eivät voi pysähtyä hetkeksikään? HEH
Taitaa sinulla nuo männätkin pysähtyä siniaallon derivaatan mukaisesti kun muu auto jatkaa matkaansa ”Mäntämoottorin mäntäkin menee samaa rataa ”
”Heittoliikkeen kaari olisi sinipuoliaallon osan muotoinen jos ilman vastus ei hidastaisi heitetyn kappaleen kulkua, huomaat tämän jos hieman viitsin miettiä, samoin tykistön epäsuora tuli ihanne olosuhteissa.”
—joopa joo ensin se hevosen rata oli siniaallon muotoinen (kävi siis välillä maan alla), nyt se onkin puoliaallon muotoinen?
—taidat tosiaan kuvitella, että maan vetovoima ei hidasta ylöspäin heitetyn kappaleen kulkua. Mikäs se ylöspäin ammutun ammuksen vetää maahan takaisin – ilmanvastus?
Et ilmeiseti ymmärrä, että heittoliikkeen nopeus kiihtyy, ei hidastu lakipisteen jälkeen, ilmanvastusko sitä kiihdyttää?
Heittoliikkeen kaari ei vähääkään noudata siniaallon muotoa, ei edes ilamattomassa tilassa.
Mikäs se sellainen ”sinaallon derivaatta” on jossa nopeus muuttuu jatkuvasti? - siniaallon muoto?
Eikös tuo liike mene laukassa ratsukon painopisteen suhteen niin, että:
– nopeus kiihtyy kun hevonen ponnistaa kunnes kaviot irtoavat maasta
– sitten nopeus hidastuu kunnes saavutaan hypyn lakipisteeseen (maan vetovoima ja väliaineen vastus)
– ja nopeus kiihtyy jälleen lakipisteen jälkeen (maan vetovoima)
Liikkeen (painopisteen) kaaren vaikuttavat mm.
– lähtönopeus
– suunta
– kiihtyvyys
– massa
– maan vetovoima
– väliaineen vastus
Mikään edellämainituista ei vaikuta siniaallon muoton! - Nikon D90
"Siniaallon derivaatta" unohtaa, ettei siniaallon tarvitse mennä aina negatiiviselle puolelle vaan siinä saattaa olla jopa jännitteenä, johon hän vedonnee, positiivinen tai negatiivinen tasajännitekomponentti summattuna. Hevosella se on hevosen korkeus joka huisin harvoin lienee negatiivinen.
Kiihtyvyyshän on yläviistoon ammuttaessa ensin negatiivinen ja vastaavasti alas tullessa positiivinen. Väliaineen jarruttavan voiman ansiosta alastullessa nopeus ei ole yhtä suuri kuin lähdön hetkellä. Joten monikin asia vaikuttaa lentorataan ja sen muotoon.
Ilman lisävoimaa lentävän kappaleen radan muotoon vaikuttaa väliaineen vastus jonka vuoksi lakikorkeudesta törmäykseen on lyhyempi matka kuin ampumapaikalta lakikorkeuteen nopeuden koko ajan laskiessa väliaineen vastuksen vuoksi.
"Derivaatan?" linkistä asia selviää varsin havainnollisesti. - negat. derivaatta?
Mistä keksit hölmön luulon, että heittoliike on siniaallon derivaatan muotoinen. Eihän niillä ole mitään tekemistä keskenään.
”Kiihtyvyyshän on yläviistoon ammuttaessa ensin negatiivinen ja vastaavasti alas tullessa positiivinen.”
—tuo on jo hölmöyden ennätys
Aseen putkessa (piipussa) ja hevosen ponnistaessa kiihtyvyys on negatiivinen??? - pentaprisma
”Vanhan koulukunnan miehenä arvostan kunnon peili-pentaprismatähtäintä ainoana oikeana”
Tämä on tärkeä neuvo aloittajalle. Kannattaa hankkia ”kunnon peili-pentaprismatähtäin” jos aikoo hevosia kuvata - itse käytän rinnalla
Tärkeimmät neuvot aloittajalle ”summa summarum”
– muista höyrykoneen männän siniaallon derivaatta
– sinikäyrän derivaatassa on aina nollakohdat
– siinä saattaa olla jopa jännitteenä, johon hän vedonnee
– kaari olisi sinipuoliaallon osan muotoinen jos ilman vastus ei hidastaisi heitetyn hevosen kulkua
– hevosen turpa on esteen yli näkyvissä
– Ilman lisävoimaa lentävän hevosen radan muotoon vaikuttaa väliaineen vastus
– voit käyttää kiinteän tarkennuksen asemasta myös AF tarkennusta D300 jota itse käytän D90 rinnalla
– lakikorkeudesta törmäykseen on lyhyempi matka kuin ampumapaikalta lakikorkeuteen
– alastullessa nopeus ei ole yhtä suuri kuin lähdön hetkellä
– niin nouseva kavio kuin turpakin pysähtyy hetkeksi
– muista käyttää peili-pentaprismatähtäintä - P2p
Herra Nikon on siihen kameraan asentanut urheilukuvausohjelman, valitaan sillä pyörylällä. Kokeile aluksi sitä. Jos ei onnistu niin sitten pitää ryhtyä leikkimään suljinajan, aukon, herkkyyden ja tarkennuksen kanssa.
Seuraa hepoa kameralla hetken aikaa ennenkuin painat laukaisimen pohjaan, kuten aikaisemmissa viesteissä opastettiin. - KuvaatkoMistä?
Pelkään pahasti että jopa 300millisestä olisi sinulle suunnattomasti apua koska epäilen jotenkin ettei Nikon D3100 kameran kantajaa päästetä periaatteesta
kyllin lähelle kuvaamaan esteratsastus stadionille vaikka pressikortin omaavilla
kuvaajilla on paljon paremmat kamerat ja putket joilla näkisi kuvata kauempaakin ihan hyvin. Jos uskaltaa ja saa mennä edes kentälle kuvailemaan jollaista en
ole ainakaan telkkarin estevisoissa nähnyt.
Ensinnäkin se häiritsee suoritusta toiseksi voi olla vaarallista ja kolmanneksi
kaikkia halukkaita ei voi päästää liki kuvaamaan.
Eli tuossakaan urheilukuvauksessa mitkään millit eivät ole liikaa.
200mm on ihan eri asia kun 300mm tai siitä enempi.- KuvaatkoMissä?
Onkohan kisat ulkona vaiko sisällä?
"Eli tuossakaan urheilukuvauksessa mitkään millit eivät ole liikaa."
-Juu, eikä ole kyllä mikään valovoimakaan liikaa. Ainakaan sisällä.
300/2.8 voi kyllä hinnaltaan olla aika paukku d3100:n jatkoksi. - 300mm f/2.8
”Pelkään pahasti että jopa 300millisestä …”
—älä pelkää rohkeasti vaan opettelemaan
Sitten jos ”pappa betalar” niin ihan kiva olis:
Nikon AF-S NIKKOR 300mm f/2.8G ED VR II
maksaa kai alle neljä tonnia - 5 k€
300mm f/2.8 kirjoitti:
”Pelkään pahasti että jopa 300millisestä …”
—älä pelkää rohkeasti vaan opettelemaan
Sitten jos ”pappa betalar” niin ihan kiva olis:
Nikon AF-S NIKKOR 300mm f/2.8G ED VR II
maksaa kai alle neljä tonniaEi maksa. Se maksaa juuri alle viisdonaa:
http://www.verkkokauppa.com/fi/product/0727/cmxnk
- ;—(
”Ei maksa. Se maksaa juuri alle viisdonaa:”
—no jos niin on niin sitten kyllä minäkin pelkään pahasti.
Kyllä aloittelijoiden kannattaa kysellä meiltä kun täällä saa 5k€ arvoisia neuvoja ja vielä siniaalon derivaatat päälle ;—(- KuvaatkoMissä?
Juu, ironia on vaikea laji.
Odotankin näkeväni joskus 300/2.8:n d3100:n jatkona.
Sisällä järjestettävissä heppakisoissa vaan tuppaa olemaan aika hämärää ja mitä pidemmän putken pistät runkoon kiinni, sitä parempi tulisi valovoimankin olla.
Helpompi ja halvempi on alle sata millinen valovoimainen kiinteä ja tyytyä sillä saatuihin kuviin. - D50 + 300mm/F2.8
KuvaatkoMissä? kirjoitti:
Juu, ironia on vaikea laji.
Odotankin näkeväni joskus 300/2.8:n d3100:n jatkona.
Sisällä järjestettävissä heppakisoissa vaan tuppaa olemaan aika hämärää ja mitä pidemmän putken pistät runkoon kiinni, sitä parempi tulisi valovoimankin olla.
Helpompi ja halvempi on alle sata millinen valovoimainen kiinteä ja tyytyä sillä saatuihin kuviin.No kyllä minulla on ollut laina vanha (~198x? ) 300/F2.8 kiinni D50:ssä eikä se katu-uskottavuutta huonontanut... D
- uskottavuutta?
D50 + 300mm/F2.8 kirjoitti:
No kyllä minulla on ollut laina vanha (~198x? ) 300/F2.8 kiinni D50:ssä eikä se katu-uskottavuutta huonontanut... D
Juuri noinkin asia on.
Meitä on järkkärin omistajia erilaisia.
Sinulla ostattaa katu-uskottavuus, minulle ja monille muille kamera ei ole egon jatke. Meitä joitakin muita koukuttaa ”pilkun viilaaminen”
Joillekin vain ”se ainoa oikea” tuotemerkki on tärkeä. Joku etsii helposti mukana pidettävää (taskukokoista)
Kaikki ovat kai oikeassa, myös ne jotka brassailevat mukahienoilla termeillä ymmärtämättä itse niistä mitään (suttukitti, hämärä, vakaaja, derivaatta, bokeh, aukko, sinikäyrä, höyrykone jne). - vaan tuppaa?
KuvaatkoMissä? kirjoitti:
Juu, ironia on vaikea laji.
Odotankin näkeväni joskus 300/2.8:n d3100:n jatkona.
Sisällä järjestettävissä heppakisoissa vaan tuppaa olemaan aika hämärää ja mitä pidemmän putken pistät runkoon kiinni, sitä parempi tulisi valovoimankin olla.
Helpompi ja halvempi on alle sata millinen valovoimainen kiinteä ja tyytyä sillä saatuihin kuviin.”mitä pidemmän putken pistät runkoon kiinni, sitä parempi tulisi valovoimankin olla.”
—mistä ihmeestä tuokin tulee?
Mitkä esteratsastuskisat pidetään sisäälä hämäräsä?
Voiko pimeässä kuvata huonolla valovoimalla jos rungossa on kiinni lyhyt putki, miksi?
Luulin, että jos on kiinni pitkä putki ja kuvaa suurella aukolla niin terävyysalueelle ei mahdu kuin hevosen silmä? - höyrykone?
uskottavuutta? kirjoitti:
Juuri noinkin asia on.
Meitä on järkkärin omistajia erilaisia.
Sinulla ostattaa katu-uskottavuus, minulle ja monille muille kamera ei ole egon jatke. Meitä joitakin muita koukuttaa ”pilkun viilaaminen”
Joillekin vain ”se ainoa oikea” tuotemerkki on tärkeä. Joku etsii helposti mukana pidettävää (taskukokoista)
Kaikki ovat kai oikeassa, myös ne jotka brassailevat mukahienoilla termeillä ymmärtämättä itse niistä mitään (suttukitti, hämärä, vakaaja, derivaatta, bokeh, aukko, sinikäyrä, höyrykone jne).Tässä lentorata-asiassa on nyt unohdettu, että takajalkojen camber-kulmalla on väliaineen vastuksen ohella ratkaiseva merkitys derivaatan muotoon
- KuvaatkoMissä?
vaan tuppaa? kirjoitti:
”mitä pidemmän putken pistät runkoon kiinni, sitä parempi tulisi valovoimankin olla.”
—mistä ihmeestä tuokin tulee?
Mitkä esteratsastuskisat pidetään sisäälä hämäräsä?
Voiko pimeässä kuvata huonolla valovoimalla jos rungossa on kiinni lyhyt putki, miksi?
Luulin, että jos on kiinni pitkä putki ja kuvaa suurella aukolla niin terävyysalueelle ei mahdu kuin hevosen silmä?1. Aloittajalla ei kysymyksen asettelun perusteella ole kolmijalkaa.
2. Aika monet.
3. Voit kokeilla, lyhyemmällä putkella liikkeen tuoma epäterävyys ei pistä niin silmään. Kohde liikkuu "kennolla" vähemmän.
4. Tuohon vaikuttaa kuvausetäisyys. Jos olet niin kaukana, että saat hepan kokonaan kuvaan, niin terävyysaluekkin tuppaa riittämään.
- D50 + 300mm/F2.8
Juu'u, satiiri on vaikea tyylilaji. Läheskään kaikki eivät sitä ymmärrä ja toiset ei edes tunistä kuten sinä tuossa edellä.
- Kuvaatko Mistä ?
Kaikesta muusta piittamaatta hyvä kuvauspaikka on aivan ratkaisevan tärkeä tekijä kunnon kuvakulmaa ottaessa sitä ei voi
korjata juuri millään kuvausvälineillä ei edes "jalkaZoomilla" taikka ennalta säädetyillä jalustoilla läheskään aina.
Unohdetaan siis välineurheilu ja keskitytään oleelliseen ja yksinkertaiseen
asijaan johon joillakin on varaa ja johon ei kaikkien aika, järki taikka koulutus
raha, välineet taikka jokin muu riitä etenkin jos kokemusta puuttuu.
Kannattaisi aloittaa ihan perustukevasta kuvausasennosta vailla jalustaa,
siitä on paljon hyötyä tulevissa kuvissa otettiinpa me missä millä ja hyvänsä
milloin tahansa.
Ja etusormenpäällä ei kannata opetella painamaan kameranlaukaisinta..lue
vaikka Olli Rinteen helpposelkoinen kirja "DIGIJÄRKKÄRI käyttäjän käsikirja".
Koitetaan välttää vasta-alkajan virheet jo ennen kun ne on opittu ja omaksuttu
nii taitavina ei mokat periydy.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)1107936Haistoin ensin tuoksusi
Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu372892- 352472
- 1202198
- 171855
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais111616Musiikkineuvos Ilkka Lipsanen eli Danny TV:ssä - Blondeja, hittibiisejä, räjäyttävä Danny Show...
Ilkka Lipsanen eli Danny on viihdyttänyt meitä jo kuusi vuosikymmentä. Musiikkineuvos on myös liikemies, jonka voidaan381459- 101456
Kyllä poisto toimii
Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa151415"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..
"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla111374