noh, mun tarina tuskin on kummonen. mä olen 17-vuotias tyttö, ollut rakastunu yhteen poikaa jo kauan, siis meillä on ollut juttua jo vuoden päivät. me ollaan niin samanhenkisiä ja tullaan ku paita ja peppu toimeen, sovitaan toisillemme täydellisesti ja (tietenki tää on varmaa vaa dramaattista yliliiottelua masennuksen saattelemana) mut mä rakastan sitä, ja se on sanonu rakastavansa mua.
silti se petti mua ja loukkas mua niin paljon, et mun on ihan mahotonta antaa anteeks. tai oikeestaan anteeks voin antaa, mutta unohtaa en koskaan. ja mä tiiän, etten mä enää koskaan voi olla sen kaa.
no sitku meiän juttu loppu, melko riitaisasti, mä sitte oon yrittäny tehä kaikkeni jotta mä unohtaisin sen.... mutta kun ei unohdu. ja aina ku nään sen, ni me lähennyttään kerta kerralta enemmän, ja mä pelkään et ajaudun kohta vaan takas sen syliin, mitä en todellkaan halua!
mun kaverit on alkanu ehdotella et kävisin ulkona joidenki muiden tyyppien kanssa, menisin baariin ja tutustuisin ihmisiin, muttaku se mitä oon kokeillu,ni tuntuu et se ois vaan väkinäistä "korvikkeen" ettimistä, enkä oikeestaan oo ollu tässä kiinnostunu muista ku yhen illan jutuista, joista tiedän, että ei tarvitse soittaa seuraavana päivänä...
mutta muita särkyneitä sydämiä, rakkaudesta yli pääsemisiä? Miten se siis tehdään? ylitse pääseminen??? saa antaa mahdollisimman yksityiskohtaisia neuvoja kiitos, kaikki kelpaa alkaa olla niin epätoivoista!!!
kohtalontovereita? kertokaa omia kokemuksianne ja tarinoitanne :)
kiitos kaikille vastaaville :)
silti se petti mua ja loukkas mua niin paljon, et mun on ihan mahotonta antaa anteeks. tai oikeestaan anteeks voin antaa, mutta unohtaa en koskaan. ja mä tiiän, etten mä enää koskaan voi olla sen kaa.
no sitku meiän juttu loppu, melko riitaisasti, mä sitte oon yrittäny tehä kaikkeni jotta mä unohtaisin sen.... mutta kun ei unohdu. ja aina ku nään sen, ni me lähennyttään kerta kerralta enemmän, ja mä pelkään et ajaudun kohta vaan takas sen syliin, mitä en todellkaan halua!
mun kaverit on alkanu ehdotella et kävisin ulkona joidenki muiden tyyppien kanssa, menisin baariin ja tutustuisin ihmisiin, muttaku se mitä oon kokeillu,ni tuntuu et se ois vaan väkinäistä "korvikkeen" ettimistä, enkä oikeestaan oo ollu tässä kiinnostunu muista ku yhen illan jutuista, joista tiedän, että ei tarvitse soittaa seuraavana päivänä...
mutta muita särkyneitä sydämiä, rakkaudesta yli pääsemisiä? Miten se siis tehdään? ylitse pääseminen??? saa antaa mahdollisimman yksityiskohtaisia neuvoja kiitos, kaikki kelpaa alkaa olla niin epätoivoista!!!
kohtalontovereita? kertokaa omia kokemuksianne ja tarinoitanne :)
kiitos kaikille vastaaville :)
Vastaukset 2
Vanhimmat
hahhhaa sörkynyt sydänhän se...... :D
Musiikin kuuntelu, mieluisien asioiden puuhaaminen jolloin et ajattele häntä, avautuminen (kuten nyt) tai annat ajan korjata vammat.