Hei,
osaako kukaan auttaa. Kyseessä vanha vene (30v). Runko tehty lasikuidusta ja väliaineena käytetty vaneria/viilua. Vene on 40 jalkainen. Vene on rakennettu yhdellä suomen parhaista telakoista ko. ajankohtana.
Minulla ei ole mitään käsitystä tai kokemusta vanerista/viilusta väliaineena. Onko se hyvä, huono vai hyvin huono. Voisin kuvitella, että jos väliaine pääsee kastumaan, niin hukka perii, mutta tämä taas koskeen kaikkia väliaineita (vaahdot yms.).
Osaako kukaan auttaa? Minkälainen tällainen rakenne ylipäätään on?
osaako kukaan auttaa. Kyseessä vanha vene (30v). Runko tehty lasikuidusta ja väliaineena käytetty vaneria/viilua. Vene on 40 jalkainen. Vene on rakennettu yhdellä suomen parhaista telakoista ko. ajankohtana.
Minulla ei ole mitään käsitystä tai kokemusta vanerista/viilusta väliaineena. Onko se hyvä, huono vai hyvin huono. Voisin kuvitella, että jos väliaine pääsee kastumaan, niin hukka perii, mutta tämä taas koskeen kaikkia väliaineita (vaahdot yms.).
Osaako kukaan auttaa? Minkälainen tällainen rakenne ylipäätään on?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Oletko varma että rungon väliaine sandwichissa on vaneria eikä balsaa. Vaneria en voi kuvitella olevan kuin esim. Vinssien alla paikallisesti.
Mikä venetyyppi on kyseessä? Balsa oli yleisin väliaine 1980-luvulla.
Vai onko kyseessä kuidutettu vanerivene ? Silloin vaneri ei ole varsinaisesti väliaine, vaan kuormia kantava osa. Pintakuitujen tarkoitus on pitää vaneri kuivana.
Joka tapauksessa olisin todella varovainen, puukomposiitit saattavat ajan myötä muuttua komposteiksi.
Kyllä kyseessä on ihan vielä erittäin maineikkain valmistajan lasikuitu vene. Ko. vene on sarjan ensimmäinen ja ilmeisesti tämän veneen runkoa on käytetty, kun on tehty sarjavalmistusta varten muotit. Ehkä se on balsaa se väliaine, en tiedä. Uskoisin, että ei ole ko. yksilön kohdalla ollut kustannuskysymys mitä on laitettu väliaineeksi, vaan on laitettu parasta mahdollista saatavilla olevaa tavaraa, koska homma on tähdännyt sarjatuotantoon. Ainakin numeroiden perusteella ko. yksilö on pirun paljon painavampi kuin sen jälkeen sarjana valmistetut sisaralukset.
En tiedä onko höpinässäni järkeä, mutta näin olen myyjältä saanut tietää. Eipä hänkään kyllä tiennyt ko. veneestä valtavan paljon vaikka oli omistanut sen melkein 10 vuotta. Ensimmäisen 20 vuoden aikana omistajia ehti olla muutamia.
Olen erittäin kiitollinen kaikesta avusta, eli tietäjiä tarvitaan.
T. Insinööri, mutta ei veneenrakennuksen...
Vanerivene lasikuidutettunakin olisi muodoltaan tunnistettavan kantikas. Semmoisia tuskin Suomessa on tehty 80- luvulla tai koskaan. One off vanerisia puolitonnareita taidettiin tehdä pieni sarja (Lax 30?) mainittuna ajankohtana. Rimamuottiin ladottiin ristisuuntiin vanerisiivuja ja epoksi levitettiin imulla rakenteeseen. Tällainen ristilaminoitu epoksirakenne pitäisi olla pikemminkin vakioveneitä keveämpi ja epoksi hyvä hartsi. Olisiko tällaisesta kyse?
Laxmarin 30-veneitä tehtiin sarja, mutta niitä ei liimattu epoksilla, eikä alipaineella. Niissä olikin jonkin verran ongelmia aukeavien liimausten kanssa. Epoksilla ja alipaineella tehtiin Mach 1-veneet, jotka puolestaan taitavat kaikki olla hyvässä kunnossa edelleen. Näissä molemmissa oli kuitenkin kyse täysin eri valmistusmenetelmästä, eikä puu ollut minään väliaineena, vaan kantavana kuituna. Eikä niissä käytetty myöskään vaneria, vaan noin 4 mm puuviiluja, enimmäkseen mahonkia, mutta Macheissa sisemmät kerrokset kevyempää puulajia.
Ei yhtään kulmikas. Sulavalinjainen menijä. Miten normaalisti 70 luvun lopulla on tehty muotit vaikka H-35 tyyppisiin veneisiin? Kyseessä on saman tyyppinen ja näköinen vene.
Kaipa noihin useinmiten on tehty plugi, josta sitten on tehty muotit. Plugista on saatettu tehdä vene tai sitten ei. Ainakin yksi Finn 35 on ollut liikkeellä, joka on ollut plugi, jota ei ole alunperin tehty purjehtimista varten, mutta joku tee-se-itse-mies on siitä veneen tehnyt Maestro 35:n kannella jne.
Vaneri ei todellakaan ole paras mahdollinen väliaine. Väliaineen kuuluu olla kevyttä, jota vaneri ei ole. 70/80-luvulla balsa on ollut kutakuinkin paras mahdollinen väliaine. Taitaa balsa kestää vetttäkin selkeästi paremmin kuin vaneri.
Tässä taitaa olla nimenomaan kyse plugista tehdystä veneestä. Käsitykseni oli kuitenkin, että veistämö on tehnyt sen valmiiksi. Voiko vaneria ylipäätään käyttää väliaineena, H-35 tyyppisessä sulavalinjaisessa veneessä?
Mitenköhän plugi on tehty, jos sitä ei ylipäätään ole tarkoitettu veneeksi? Eli sehän voi olla aivan surkeasti tehty, kunhan kelpaa plugiksi muoteille. Miten tämä Finn 35 onko sen vaiheista ja ominaisuuksista tietoa?
Onko jotain syitä, miksi plugi on 20% painavampi, kuin sarjana tehty vene? PItääkö plugin olla erityisen kestävä tms.?
Eihän vaneri taivu kuin yhteen suuntaan, eihän? Siksi vaneriveneet ovat kantikkaita. Korjatkaa jos olen väärässä.
Sulavat muodot saa aikaan rimoista tai viiluista liimailemalla. Viiluepoksirunkoja jotkut halveeravat kutsumalla vaneriveneiksi, joita nämä eivät kuitenkaan ole. Matti Pullin paatteja on kai tehty jonkun verran tuolla tekniikalla.
Plugin pitää olla oikean muotoinen, tarpeeksi jäykkä ja sileä. Sen ei tarvitse kestää vettä, olla kevyt, kestää köli- ja rikikuormia jne., joten välttämättä se ei ole veneeksi kelpaava.
Toisinaan on tehty prototyyppi, jota on sitten käytetty plugina. Toisinaan plugi on samalla sarjan ensimmäinen vene, mutta se on tietysti tehty erilailla eli one-off veneenä. One-offeja (ja plugeja) kai tehtiin yleensä kaarien päälle rimoista, ristiinlaminoimalla tai väliaineen avulla. Nykyään myös CNC-jyrsimällä.
Yhtenäisestä vanerista tai muustakaan levystä ei saa sulavalinjaista venettä, sillä levy taipuu vain yhteen suuntaan kerralla. Saumojen ja pakkelin avulla voi tietysti onnistua.
Se on varmaan juuri niin, että väliaine on viilua. Kun kyse on 70 luvun veneestä, niin on todella vaikea löytää mitään tietoja. Jos ko. runko on käytetty sarjan ensimmäiseksi veneeksi ja esim. se on ollut testeissä yms. niin se on varmasti veneeksi tehty, mutta jo ei niin...
Yllättäin ko. veistämö on vaihtanut omistajaa 10 kertaa ja tehnyt kai konkurssinkin välillä. Osaako kukaan kertoa, onko jotain rekisteriä, josta voisi selvittää esim. katsastustietoja (valmistaja), omistaja tietoja yms. Jos löytäisin ko. veneen ensimmäisen omistajan, niin voisin olla yhteydessä häneen - onko joku rekisteri olemassa?
Rekisteri on olemassa, se on SPV:n purjenumerorekisteri. Rekisteristä tuskin löytyy suoraan entisiä omistajia, mutta vanhoista Purjehtijan vuosikirjoista löytää purjenumeron perusteella omistajan nimen ja seuran. Minullakin on hyllyssä kattava valikoima vuosikirjoja 70-luvulta lähtien. Voin kyllä selailla niitä, jos haluat, tarvitsen vain sen numeron. Täälläkin on luultavasti lukijoita, jotka tuntevat veneesi historian. Veneitä oli tuohon aikaan niin paljon vähemmän, että uusien mallien kehitys tunnettiin aika yleisesti. Ja erityisesti, jos oli kyse tunnetummasta veistämöstä.
Onkos vene Kotkan suunnalla tehty?
Onko tosiaan myös muovia sisäpuolelta. Useita veneitä on tehty myös vanerisuikaleista ristiin liimaamalla. Tämä on hyvä rakenne, mutta vaatii kuitukerroksen ulkopuolelle. Itselläni on tällainen ja kestävä on.
Yksi suhteelisen kivuton tapa selvittää runkorakenne on ottaa yksi läpivienti irti ja katsoa reiän reunoja -vaatii kyllä myyjän luvan.
Ristiinlaminointi ei mitenkään kaipaa kuitukerrosta päälleen. Ei kai siitä pienen lisäpainon lisäksi paljoa haittaakaan ole.
Jos ristiinlaminointi on tehty viilusta, niin kuitua ei tarvita, mutta vanerisuikaleista tehty sellaisen vaatii, ihan pintaviimeistelyn takia.
Kiitos vinkeistä. Tutkailen aihetta vielä eteenpäin.