Mitä jos maitoa ei vaan tule?

Saiko vauva olla rinnalla aina kun halusi? Tuossa 3 viikon kohdallahan useimmilla tulee ensimmäinen massiivinen tiheän imun kausi ja vauva asuu rinnalla ja tilaa lisää maitoa. Jos imetit vauvantahtisesti niin älä jää murehtimaan; parempi antaa korviketta kun nälässä pitää :)

Juu, imetin aina kun vauva halusi maitoa... joo, sanoivat neuvolassakin, että älä murehdi, parempi, että saa lapsi kunnolla ruokaa... =)

Eipä se aina onnistukaan, vaikka mitä tekisi. Älä siitä masennu, olethan imettänyt kuitenkin osittain koko ajan! Itsellä meni vajaa kuukausi. Ei sille mitään voi. Älä ota itseesi "Kyllä sitä maitoa aina riittää, kun vain antaa imeä!" tai "Ei korvike tee huonoa äitiä, mutta se vastustuskyky!" -kommenteista. Teet parhaasi, lapsi saa tarpeeksi ruokaa. Ei sitä tarvitse murehtia. Onnellisia kuitenkin ne, joilla imetys onnistuu niin kätevästi! Tiedän monia, joilla maito vain loppui, syystä tai toisesta. Paljon mielipahaa voi saada, mutta sano vain aina kohteliaasti vastaan, että ei se vain niin mene kuin itse toivoisi. Ne, joilla menee hyvin, eivät tietenkään aina voi ymmärtää toisten vaikeuksia. Iloa ja paljon naurua! Vauvat on ihania!

Ensinnäkin älä kanna asiasta stressiä!

Mutta ihan fysiologisesti tosiasia on, että on olemassa vain äärimmäisen harvinaisia sairauksia/tilanteita, joissa maitoa ei vain erity. Sinänsä mietin, että miten sinä arvioit sen, ettei maitoa erittynyt. Tiedäthän, ettei se kerro mitään että rinnat tuntuu tyhjiltä, et saa puristettua maitoa lypsäessäsi, vauva on jatkuvasti tissillä, vauva on kärttyinen, vauva syö ahnaasti pullosta vaikka sai juuri rintaa jne. Ainoa luotettava tapa mitata maidon määrää on vauvan paino ja pissavaipat.

Toisaalta taas kierre alkaa siitä, kun otat sen tuttipullon käyttöön. Kaikki pullosta saatu on pois rintojen stimulaatiosta ja viestittää aivoille, ettei tätä tarvi näin paljon, vähennä! Ja vauva tarvitsee taas enemmän korviketta ja maitomäärä vähenee jne.

Ja sitten ennenkuin teilaat minut imetysintoilijahörhöksi... Minullakaan maitoa ei erittynyt valtoimenaan ja imetys oli taistelua. Annoin suosiolla lisäksi korviketta, koska minun pääni ei olisi kestänyt 24h pesimisiä ihokontaktissa vauvan kanssa sängyssä viikko tolkulla. Vauvan kanssa oli myös muuta itkuisuusongelmaa, joten stressiä oli ihan tarpeeksi ilman, että olisin nostattanut samalla vielä maitomääriä. Sain kuitenkin hyviä vinkkejä siitä miten voi osaimettää lasta ja tein tätä 5kk ajan, kunnes sitten kiinteiden ohella jatkoin imetystä. Maitomääräni ei lisääntynyt, mutta maitoa silti erittyi.

Odotan nyt toista lastani ja olen päättänyt, että imetys on sellainen asia, jonka kanssa en aio stressata enää pätkääkään. Jos se ei ota luonnistuakseen hyvästä yrityksestä huolimatta niin sitten otan pullot esille tai osaimetän. Mielestäni vauva tarvitsee myös iloisen ja onnellisen äidin, joka ei joka kerta hänet syliin ottaessaan mene ihan paniikkiin ja pulssi kohoa sen vuoksi, että hän pelkää jo imetyksen epäonnistumista tmv. Meillon kuitenkin niin hyvät korvikkeet, että ei kannata vauva-aikaa pilata stressillä. Täysimetys on hyvä juttu niille, joilla maitoa tursuaa yli asti, mutta meille joilla se on vähän tiukemmassa.... Se on sitten oma valinta haluaako/jaksaako tehdä töitä sen eteen, että maitomäärä nousee.

Olen samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa. Älä tuhlaa vauva-aikaa täydellisyyden tavoitteluun, riittää että ole paras äiti vauvallesi!