Voiko isovanhemmat kutsua vanhainkodeista juhlaan?

Tottakai kannattaa isovanhemmat järjestää häihin. He kyllä nauttivat niistä.

Onko mahdollista saada spr:ltä tai muulta yhdistykseltä avustajaa, joka voisi sitten sopivana hetkenä auttaa isovanhemmat takaisin hoitokotiinsa?

Oleellista on miettiä, kuinka paljon isovanhemmat tosiasiassa tajuaisivat (dementoitunut osapuoli) juhlasta ja kuinka paljon he tarvitsevat jonkun muun hoivaa. Onko kyseessä pitkät juhlat ja kuinka "virallisella" kaavalla mennään? Onko joku sukulainen, joka ottaisi hommakseen dementoituneen perään katsomisen ja pyörätuolissa istuvan auttamisen tarvittaessa (miten hääjuhlapaikalla oleelliset järjestelyt eli vessakäynnit yms.). Mietittäviä asioita on paljon ja ne pitää miettiä etukäteen, koska muuten ei tule kuin itkua ja hammastenkiristystä, jos vasta juhlassa aletaan vetää pitkäätikkua, kuka oman juhlimisensa ohella huolehtii vanhuksista.

Idea on sinänsä kiva. Olen ollut juhlissa, joissa oli mukana hoivaa tarvitseva henkilö. Hänellä oli oma hoitaja mukana, joten muiden vieraiden tai hääparin ei tarvinnut pohtia, onko kyseisellä henkilöllä kaikki ok. Mutta todennäköisesti kukaan ulkopuolinen ei pelkällä kiitos- tai ruokapalkalla ryhdy vanhusten hoitajaksi juhlan ajaksi, eikä vanhainkodin henkilökunnalla siihen todennäköisesti ole ainakaan resursseja. Pitää siis miettiä etukäteen, maksaako jollekulle puuhasta (kenelle, pitää ehkä olla vanhukselle ennestään tuttu, jotta homma vanhuksen ja hoitajan kannalta sujuu hyvin), vai ottaako joku sukulaisvieraista vanhukset hoitaakseen. Mietittävää on siis muutenkin kuin pelkkä vanhusten tuominen ja vieminen juhlaan ja juhlasta.

Toki tuossa tilanteessa mietittävää on paljon, mutta kaikkea ei kannata välttämättä ajatella vaikeimmankaan kautta. :)

Tiedätko missä kunnossa isovanhempasi ovat muuten kuin että toinen on liikunnallisesti rajoittinyt pyörätuoliin ja toisella dementia? Jos heidän jaksamisensa tai muuten avustamisensa juhlissa huolestuttaa, voithan aina soittaa heitä avustavimme ihmisille ja kysyä heidänkin mielipidettään jaksaisiko isovanhempasi esimerkiksi ainakin vihkitilausuuden ajan olla kanssanne.

On se varmasti suuri kunnia ja mieleinen asia sekä sinulle että isovanhemmillesi, jos hän vain jaksaa lähteä. Omalla tavallaan jo se että pääsee käymään jossain muualla tuo virkistystä arkeen ja normaaleihin päivittäisiin kuvioihin. Samalla pääsee näkemään sukulaisia ja tuttavia, ihanaa se on vaikkei kaikkia välttämättä tunnistaisikaan! Ja vaikka sen hetken vain juhlissa olisikin. :)

Yleensä hoitohenkilökunnasta kukaan ei pysty irtoamaan työtehtävistään lähteäkseen saattajaksi juhliin, mutta esimerkiksi jos tilataan taksi ja sovitaan että hoitajat huolehtivat heidät taksiin sovittuna aikana ja joku on ihmistä vastassa juhlapaikalla sen ei pitäisi olla mikään ongelma. Kenenkään ei tarvitse kuljetella ennen juhlia tai kesken juhlia heitä takaisin hoivapaikkaansa ellei itse halua, mielestäni taksit kyllä osaavat tehtävänsä tänä päivänä ja etenkin kun etukäteen kyydit tilataan ja asia sovitaan kuljettajan kanssa.

Juttele vanhempiesi ja hoitohenkilökunnan kanssa. Viimeksi mainitut ovat seuranneet isovanhempiesi jaksamista ja mitä harva ottaa huomioon, niin kaikki vanhukset eivät jaksa viittä minuuttia kauempaa hulinaa, meteliä ja remputtamista paikasta toiseen. Siis vaikka saisitkin hoitoapua heille, niin jonkun on todellakin ehdittävä hakea heidät sekä lähteä viemään heti kun vanhuksen olo on tukala.

Omassa suvussani on vastaavissa tapauksissa tehty juhlapäivänä tervehdyskäynti vanhuksen luona, jolloin hän näkee juhlakalun/juhlakalut sekä samalla viety maistiaisia tarjoilusta sekä otettu yhteiskuvat. Se perinne on toiminut oikein hyvin ja näin myös vanhus saa rauhassa tilaisuuden onnitella sekä ikään kuin olla osana juhlaa. Mitään hylätyksi tulemisen tuskaa ei ole esiintynyt.

Yleensä me omaiset rauhoitamme vain omaa omatuntoamme kuin järkevästi mietimme, mikä olisi toiselle kaikkein paras. Siksi kannattaa, jos vanhus on vielä terävässä kunnossa, kuulostella hänenkin mielipidettään ja neuvotella rauhassa vaihtoehdoista. Teemme nuorempina liian helposti johtopäätöksiä, että elämä vanhuksena olisi jotenkin kurjaa ja kaikesta pois jäämistä. Eivät kaikki vanhukset ihan niin ajattele ja moni voi peräti tykätä, että saa tehdä niin kuin itse haluaa.