Viime aikoina on alkanut kiinnostaa polaarit. Perstuntumahan näitä ei ratkaise vaan puhdas matematiikka. Ajat polaarit omalle veneelle GPS:n ja tuulimittarin avulla ja sitten saat mittatikun. Helpompaa on sen jälkeen selvittää miksi mopo hyyytyy.
Niille jotka ei viitsi polaareja ajella löysin linkin jonka tuulikulmia ja nopeuksia kannattaa verrrata omaan veneeseen.
http://www.finot.com/bateaux/batproduction/beneteau/first31_7/f31_7_vpp.htm
Niille jotka ei viitsi polaareja ajella löysin linkin jonka tuulikulmia ja nopeuksia kannattaa verrrata omaan veneeseen.
http://www.finot.com/bateaux/batproduction/beneteau/first31_7/f31_7_vpp.htm
Vastaukset 14
Vanhimmat
menneen kesän perustella, puolet matkapurjeveneistä ajaa koneella ja moni palstalle kirjoittava. Toinen puoli, jossa purjeet nousee, enemmistö kelluu hitaasti eteenpäin, heitäkin on palstalla useita. Purjeiden trimmaus ja polaarit ovat heille räkäpäiden kerholaisten puuhaa.
Erittäin pieni vähemmistö, usein yksityyppipurjehtijoita, osaa ja jaksaa purjehtia purjeita koko ajan trimmaten ja heille vmg mittaristolla on lähinnä viihdearvoa.
Gps järjestelmään uskominen jenkkien nykyisessä taloustilanteessa on samaa kuin uskoisi joulupukkiin, eli jos haluaa investoinnille pitkäikäisyyttä, mekaanisella lokilla varustettu mittaristo on järkevämpi sijoitus ja toimii myöskin kanjonissa ja betoniviidakossa purjehdittaessa
Huonoja puolia purjehdusmittareissa on niiden noin 1 sekunnin viive ja ne eivät osaa ennakoida tilanteita kuten ihminen. Myöskin mittarit ovat herkkiä vikaantumaan, joten fiksu matkapurjehtia purjehtii ilman mittareita.
Joulupukkiin uskoo koko muu maailma viranomaiset mukaan lukien. Mekaaniseen lokiin taas ei usko tonttukaan, koska sen kuluvat osat ovat parin vuoden välein jumissa.
Mekaanisen lokin perusheikkoutena on, että se mittaa nopeutta veden suhteen, ei maan. "Purjehdustaktiikan" kannalta tällä ei liene pahemmin merkitystä, mutta navigoinnin suhteen kyllä.
Käytännön havainto on, että lokin mittaama matka ja nopeus heittävät todellisesta 3-5%, joskus jopa enemmänkin, kun loki on säädetty niin, että se näyttää pläkässä oikein.
Toisaalta on tietysti harvinaista, että navigoinnissakaan tarvitaan tuota suurempaa tarkkuutta. Mutta kun on tottunut gps:n lähes absoluuttiseen tarkkuuteen, niin tuollainen häiritsee.
USA:n avaruussukkula ohjelma on päättynyt, eli laukaisuja niillä ei enää tehdä. Ovat siis jo museokamaa.
Milläs uusia gps-satelliitteja viedään kiertoradalla tai milläs entisiä ratoja nostetaan tai satelliitteja huolletaan ?
Esa ei kai tee ainakaan miehitettyjä lentoja, joten sen vaihtoehdon voi unohtaa.
Onko asia siis tällä hetkellä kosmonauttien varassa, vai onko jenkeillä muuta tulossa muuallakin kuin suunnittelu pöydällä tai onko taikonauteilla palveluja myynnissä alalta ?
Onko toimivasta gps-järjestelmästä siis tulossa historiaa, vai onko jokin ratkaisu olemassa ja jo näköpiirissä ?
GPS-satelliitit ammutaan avaruuteen raketeilla. Ei mitään järkeä olisi tehdä sellaista avaruussukkulalla. Vanhoja satelliitteja korvataan säännöllisesti uusilla.
GPS-järjestelmä tuottaa niin paljon rahaa USA:lle eri muodoissa (sotilasorganisaatiot ja yksityiset navigaattorivalmistajat yms.), että sitä ei kyllä ihan helposti suljeta.
Joten turha huolehtia...
GPS on jenkkien järjestelmä, eikä jenkeillä ole tällä hetkellä avaruureen riittävän korkealle pääseviä raketteja.
Kenenkä raketeilla siis mielestäsi jenkit niitä GPS-satelliitteja ampuisivat radalleen ?
Ei muuten kulu lokianturi parissa suomessa kesässä miksikään.20-30 vuodessa, tuskin sittenkään.
En muuten ole nähnyt mekaanista lokia myytävänä pariinkymmeneen vuoteen. Ja ne eivät todellakaan koskaan olleet mitään isältä pojalle vehkeitä, jos 5 v vaijeri kesti niin hyvä oli. Lokiantureita olen joutunut vaihtamaan omassa veneessäni noin 10 v välein. Eivät siis ikuisia nekään, mutta vaihto sentään onnistuu parissa minuutissa vesillä. Ja toisaalta se on ollut ainoa vika, mikä mittaristoa on vaivannut.
Miten käytännössä lasket polaarit GPS:n ja tuulimittarin avulla? Onko sinulla lähettää linkki sopivalle sivlle myös siitä? Sehän on vain kerätyn datan matemaattista mallinnusta, mutta jos sinulla on antaa muutama vinkki, niin ihan kiitollisena otan vastaa. Ei tarvitse kaikkea tehdä itse...
Purjeveneen polaarit lasketan veneen teknisistä tiedoista mallinusohjelmalla. Aloituksessa on käytetty väärä termiä, pikemminkin on kyse suoritusdatan tallentamisesta.
http://www.orc.org/dvp.htm
Varmaan ajatus lienee sellainen että piirretään piirto-ohjelmalla tyhjä polaarikartta ja sitten mennään vesille mittari tosituulelle ja raksi tuulikulman kohdalle ja nopeus viereen.
Syntyvä kartta kuvaa lähinnä omaa osaamista eri tuulikulmilla ei niinkään veneen suorituskykyä. mutta jotain kättä pitempää...
Helpoiten veneeseesi saat kohtuullisen polaaritaulukon ottamalla ensimmäisessä viestissä olleen firstin tiedot Exceliin ja jaat arvon 1,18:lla (1,19) ja kerrot sitten oman veneen lyssillä.
Onko tosiaan noin? Kysyy nimim. "ei niin hajuakaan polaareista, kunhan sanan olen joskus kuullut..."
Lavennanpa samantien kysymystä (tästä on kyllä taidettu joskus keskustella). Olen aina joskus huvikseni katsellut muiden kulkijoiden veneiden lys-lukuja ja päätynyt hiljalleen sellaiseen "matkaveneilijän yleistykseen", että jos ohimenijän (tai sen puoleen ohitettavan" lys on /- 0,05 omasta, niin ei ole aihetta miettiä sen enempää. Ellei se toinen nyt ihan sananmukaisesti porhalla ohi. Taas jos vaikka joku, jonka lys on yli 0,1 omaa pienempi, painelee vauhdilla karkuun, niin silloin voi vähän kysyä itseltään, onko säädöt jotenkin poskellaan.
Toinen "matkapurjehtijan yleistykseni" on, että jos vene kulkee solmuissa enemmän kuin tosituuli on m/s, niin asiat ovat suunnilleen kohdallaan.
Voisi olla hauska kuulla muiden matkapurjehtijoiden näkemyksiä noista. Kilpapurjehtijoiden asenne niihin viimeisiin solmun kymmenyksiin lienee joka tapauksessa niin erilainen, ettei hedelmälliselle keskustelulle ole sijaa.
esim. sivutuulessa ilman spinnua huomaa 0.03 lys yksikön eron. Yleensä nopeampi vene on esim jalan pari pidempi ja omaa enemmän purjealaa.
En jaksa tarkistaa 8:n maintsemaa metodia, mutta helppohan tuo on tarkistaa netistä löytyvien datan avulla:
http://www.blur.se/boats/