Kaikki arvostelee ja neuvoo toisiaan täällä...Ei kukaan muu voi sanoa millon on valmis äidiksi.
Sain tyttäreni ollessa 15wee..Vanhempani toivoi että tekisin abortin,mutta päätimme poikaystävämme kanssa pitää lapsen..joten muutin silloin poikaystäväni luokse.hän oli jo käynyt lukion ja pääsi töihin heti.Minä aloitan syksyllä lukion kotiopiskeluna.olemme pärjänneet hyvin, rakastamme tytärtämme,leikimme hänen kanssaan ja olemme onnellisia...nuoretkin voi joskus onnistua..
Sain tyttäreni ollessa 15wee..Vanhempani toivoi että tekisin abortin,mutta päätimme poikaystävämme kanssa pitää lapsen..joten muutin silloin poikaystäväni luokse.hän oli jo käynyt lukion ja pääsi töihin heti.Minä aloitan syksyllä lukion kotiopiskeluna.olemme pärjänneet hyvin, rakastamme tytärtämme,leikimme hänen kanssaan ja olemme onnellisia...nuoretkin voi joskus onnistua..
Vastaukset 12
Vanhimmat
On aivan totta että nuorikin voi olla hyvä äiti.
Itse olen 14-vuotias, ja olen aivan varma että pärjäisin vauvan kanssa. Minulla on 1,5-vuotias pikkuveli jota olen hoitanut aivan kokonaisia päiviä. Jopa 11 tuntia putkeen. Yövalvomisia ei kuitenkaan ihan.
Mutta en odota lasta vielä, enkä siihen aijo vielä ruvetakkaan.
Toiveeni kuitenkin on että saisin esikoiseni 18-vuotiaana.
Tuntuu aina että kukaan ei ymmärrä minua vauvojen suhteen.
...oma äitini jatkuvasti huomauttelee, kun olen niin vauvojen perään. Ostelen kaksplus, vauva-lehtiä ja 9 kuukautta lehtiä usein. Tilauksen aijon aloittaa.
Olen ollut tykännyt vauvoista jo alle 5-vuotiaasta lähtien.
Noh...
Joka tapauksessa odotan vielä vähän aikaa.
Hyväää kesäääääääää!
Hoitaminen on eri asia kuin vastuussa oleminen. ;) Esimerkiksi, jos lapsellasi olisi joku kokonaisvaltaista huolenpitoa ja kuntoutusta vaativa sairaus, olisiko sinusta kantamaan vastuuta siitä, hoitamaan paperisodan, ottamaan yhteyttä eri tahoihin, pitämään huolta perushoidosta? Esimerkiksi paha allergia, diabetes, kehitysvamma tms.
Lapsen kanssa on helppo pärjätä silloin, kun lapsi on tavallinen, helppo lapsi. Mutta sormi tahtoo mennä suuhun vanhemmallakin äidillä, kun kyse on jostain poikkeavasta - saati sitten äidillä, joka on lapsi itsekin.
Teini-ikäisenä on myös vaikeampi hahmottaa isoja kokonaisuuksia, ymmärtää laajalla tasolla miten ratkaisusi kasvattajana vaikuttavat pidemmällä tähtäimellä lapsen kehitykseen. Esimerkiksi lapsen päivähoitoon meneminen... Se on iso asia, ja vaikuttaa lapsen kehitykseen paljon. Teininä kun monilla (itsellänikin) oli vaikeuksia miettiä tulevaisuutta edes vuotta eteenpäin jollain tavalla realistisesti.
Hienoa, että aiot odottaa. Ja kannattaakin odottaa vähintään täysi-ikäiseksi asti. Monet eivät ole valmiita vanhemmiksi vielä 20-vuotiainakaan. Mutta kun sen tajuaa itsekin yleensä vasta jälkikäteen, kun ikää tulee hieman lisää. ;)
hei!
mä oon 19wee tyttö..minulla on kaksi ihanaa lasta sain esikoiseni ollessana 15-vuotta ja toisen ollessani 18.Asun poikaystäväni ja lasteni kanssa mukavassa kaksiossa ja vanhempamme asuvat meistä 30 km päässä.
olen käynyt lukion ja pääsen töihin vaatekauppaan heti kun haluan.olen lasteni kanssa siihen saakka kotona kunnes esikoiseni menee kouluun.Poikaystäväni hankkii rahat elämiseen ja vuokraan ja lasten leluihin..Rakastamme lapsiamme yli kaiken!!Vaikka joskus onkin vaikeaa,niin jaksakaa!!!
ja me olemme HYVÄT vanhemmat...
ei ole lähellekään sama asia kuin pikkuveli- tai sisko. Omasta lapsestasi olet ITSE vastuussa 24 tuntia vuorokaudessa ja 7 päivää viikossa, VÄHINTÄÄN lapsen ensimmäiset 18 vuotta. Etkä voi viedä lasta takaisin vanhemmillesi, koska lapsi on SINUN ja sinä vastaat hänestä, niin iloisina kuin niinä kiukkupäivinäkin. 11-tuntiset "lapsenvahtikeikat" ei siis ole MITÄÄN sen vastuun rinnalla, mitä oma lapsi tuo.
Vaikka itselläni ei lapsia vielä olekaan, ymmärrän edes tuon verran omien kokemusteni perusteella kummipoikani kanssa. Olen ollut hänen kanssaan sekä pojan sairastaessa että ollessa terve ja iloinen kuin parivuotias vain ikinä voi olla.
Kaikki nämä kokemukset ovat varmasti olleet tulevaisuutta ajatellen vain ja ainoastaan hyväksi minulle (sekä pojalle), osaan varautua edes jotenkin kun omia lapsia tulee. Vaikkein se IKINÄ voi olla täysin samanlaista OMAN lapsen kanssa, jokainen kun on meistä erilainen ja hyvä niin :)
Olet vasta 14-vuotias ja mielesi voi muuttua vielä moneen kertaan. Jos kuitenkin otat "tavoitteeksesi" saada ensimmäisen lapsesi 18-vuotiaana, todennäköisestikin vain pilaat nuoruutesi etsimällä lapselle isää (joka tod. näköisesti ei edes halua lasta vielä noin nuorena).
En ihmettele, että äitisi huomauttelee vauvabuumistasi, ehkäpä hän vain pelkää sinun pamahtavan paksuksi vaikka olet lapsi vielä itsekin. Itse en usko, että 14/15-vuotias voisi olla paras mahdollinen äiti kenellekään, kun nuoren omakaan murrosikä ei ole vielä ohi, toisilla ei edes välttämättä kunnolla vielä alkanut.
olla hyvä äiti!!
nyt ei varmaankaan ollut puhe.
ainiin, tarkoitushan olikin ylistää kaikkia teiniäitejä!!!!!!!!!!!!!!!
että yleistys tuohon suuntaan on aina sallittu!!
vaan puhe oli teiniäideistä.
Vanhemmat äidit eivät kuulu tänne.
Tämä on meille teiniäideille ja -isille tarkoitettu palsta, mikä siinä on niin vaikeeta sisäistää?
koko ajna puolustatte itseänne niin, että "kyllä ne aikuisetkin"...?
että syytetty puolustautuu.
Mä olen ihan samaa mieltä sun kanssas,mä alotan nyt opiskelu kauppaoppilaitoksessa,vaikka mulla onkin 1½ poika,mun rakas opiskelee myös lukiossa tällä hetkellä,mun äiti auttaa mua tällä hetkellä pikkusen hoidossa,kun olen koulussa niin pikkunen on äitini luona.
olen itsekkin vasta 16vuotias,mutta olen mielestä myös hyvä äiti,ei meitä nuoria äitejä tulisi tuomita vain muutaman huonon takia...