Janakkala pakkoliitetään?

Mieluummin Hämeenlinna. Riihimäkeläiset on perseestä!

kuultava herkemmällä korvalla!

Suomalaisen kansanvallan vahvan perustan muodostavat kansalaisten itsehallintoon perustuvat kunnat. Uuden hallituksen hallitusohjelmassa mainitaan pyrkimyksenä olevan kunnallisen itsehallinnon vahvistaminen. Tavoitteet, joilla tähän pyrittäisiin, ovat kuitenkin varsin epämääräisesti ilmaistuja. Kaiken lisäksi ne herättävät perusteltua huolta niiltä osin kuin konkreettisia ilmauksia on luettavissa. Sellainen on ennen muuta epämääräinen vahvan kunnan käsite.

Uuden kunta-asioista vastuullisen ministerin jo ensimmäisessä haastattelussa ilmaistiin tahto kuntien määrän olennaisesta vähentämisestä. On vaikea ymmärtää, miksi kuntien määrä olisi maamme kunnallishallinnon uudistamisen ensisijainen kysymys. Olennaisempi painopiste aloituksessa lausuttavaksi olisi ollut kuntien lakisääteisten velvoitteiden ja taloudellisten resurssien välisen epätasapainon korjaaminen. Siihen on valtiovarainministeriöllä jopa lakisääteinen velvollisuus, sillä kuntalain 8 §:n mukaisesti ministeriön on pidettävä huolta, että kuntien itsehallinto otetaan huomioon kuntia koskevan lainsäädännön valmistelussa.

Vaatimus kuntien määrän vähentämisestä julkisen talouden vajeen korjaamiseksi lepää kestämättömällä pohjalla. Kuntien menotalouden laajuudesta keskimäärin 90 % johtuu valtion kunnille osoittamista velvoitteista. Terveydenhuollon, vanhuspalvelujen, opetuksen ja muiden vastaavien lakisääteisten palvelujen tarjoamisessa velvollisuus säilyy samanlaisena kuntien yhdistyessäkin, koska palveluiden kysynnän perusta, asukkaiden määrä luonnollisesti säilyy entisellään. Tätä seikkaa ei julkisessa keskustelussa ja kuntien väitetystä tuhlailusta uutisoitaessa ole haluttu tuoda esille. Olennaisiin säästöihin voidaan työssäkäyntialueiden pohjaksi otettavassa kuntamallissa päästä ainoastaan rankalla palvelupisteiden keskittämisellä keskuskaupunkiin. Tämän seurauksena on kustannusten siirtäminen asukkaille pidempien ja aikaa vievempien palveluiden hakumatkojen johdosta. Kyse on merkittävästä yhteiskuntapoliittisesta kustannustensiirrosta, joka on jäänyt täysin sivuun.

Suomen Kuntaliiton toiminnan tarkoituksena on jäsenkuntiensa itsehallinnosta huolehtiminen. Tämä tulisi liiton johdossa pitää kirkkaana mielessä. Liiton linja ei voi olla puolueiden kulloisistakin päivänpoliittisista ohjelmista riippuvainen. Liitto ei myöskään voi olla eräänlainen valtiovarainministeriön sivukonttori, joka jäseniinsä päin siirtyy palvelijan asemesta isännän kuviteltuun rooliin. Olennaista on muistaa, että sen tulee joka hetki saada toiminnalleen kaikkien jäsenyhteisöjensä hyväksyntä. Vain näin se ja sen johto voivat puolustaa tarpeellisuuttaan.

Edellä kirjoitetusta johtuen saatamme tietoonne ja huomioon otettavaksi nämä laajan, erilaisista kunnista olevien kuntapäättäjäjoukon näkemykset. Hallitusohjelman kuntaosion konkretisoinnissa kehotamme valtiovarainministeriötä ja Suomen kuntaliittoa ottamaan vakavasti huomioon Suomen kunnallisen itsehallinnon vahvuuksien säilyttämisen uudistuksia valmisteltaessa. Sellaisia ovat ennen kaikkea kansalaisläheisyys, kansanvalta, kunnalliseen itsehallintoon kuuluvan erilaisuuden säilyttäminen, kaavamaisten ratkaisumallien välttäminen ja kuntien oikeus palvelujen toteuttamistavoista päättämiseen, yhteistyöjärjestelyt mukaan lukien. Kansalaisten palvelujen turvaamisessa tulevaisuudessakin kunnallisen itsehallinnon omavastuinen, alhaalta ylös nouseva aktiivisuus ja osaaminen ovat toimiva malli. Ylhäältä sanellut keinotekoiset hallintokokonaisuudet tappavat tällaisen aktiivisuuden. Kuntien, ja sitä kautta koko julkisen hallinnon toimintakykyisyys on turvattavissa ainoastaan saattamalla perustuslakivaliokunnan edellyttämä rahoitusperiaate täysimääräisesti voimaan. Vastuu peruspalveluiden turvaamisesta rahoituksellisesti on yhteinen.

Kuntien edustajien mielipiteille ja valmiudelle tarvittavaan yhteistoimintaan, myös suoraan kuntien ja valtion kesken, tulee varata kattava mahdollisuus tulla huomioon otetuksi uudistusten konkreettisessa valmistelussa. Esikuvia tällaisesta onnistuneesta yhteistyöstä löytyy runsaasti aiemmilta ajoilta (esimerkiksi vapaakuntakokeilu vuosina 1988 – 1996). Kunnallisen itsehallintomme tarpeellisten uudistusten toteuttaminen ei voi onnistua, ellei mukaan saada myös kuntayhteisöjen edustajien laajaa mielipidekirjoa ja osaamispanosta.

http://www.adressit.com/kuntakentan_aanta_kuultava

Näin käynee, Turengin puoli Hämeenlinnaan ja Tervakoski Rixun suuntaan...

riihimäkeläiset on väkivaltaisia riehujia. mieluummin vaikka koko roska sit hämeenlinnaan niinku tossa joku ylempänä kirjottelikin

Olis pitänyt pakkoliittää jo silloin kun oli muitakin kuntaliitoksia lähiseudulla...Ja Hattula kanssa

Vitut mihinkään liitetä eikä siitetä.
Janakak(k)ala on ja pysyy, sillä koirapuisto, tana!
Muuttakoon V(h)uorinen tänne teineen.
Heinonen puhuu mitä puhuu, eli paljon p.

Janakkala ei liity mihinkään. Kunnan asukasmäärä ylittää muutaman vuoden sisällä 20000:n rajan. Eiköhän tässä tapauksessa valtio anna poikkeusluvan jatkaa itsenäisesnä kuntana, koska itsenäisen kunnan ehdot täyttyvät pian.

Ei todellakkan liitetä pakolla. Enemmän taitta olla seuraa vailla nuo naapurikunnat.
Janakkalassa pitäis tehdä seuraavanlainen rakennepäätös. Turenkia pitää lajentaa Tervakosken ja Leppäkosksen suuntaan jotta saadaan tiiviimpi kokonaisuus. Siellä on ihan turhaa ryteikköä mihin voisi reilusti rakentaa uutta rakennuskantaa ja saada muuttovirtaa lisää. Rakennuskannan laadulla voidaan määritellä myös sitä, millaista yritysoimintaa kuntaan sataisiin lisää. Esim toimistotilasta on aina kysyntää. ja jos sellaista sijoittaa maaseudun ympyröihin taatusti vetää.

Turenki (Janakkala) tullaan aivan varmasti liittämään Hämeenlinnaan, ei kai tästä nyt ole mitään epäselvää, kun katsotaan terveydenhuollon palvelut kartalta, että missä ne nyt sijaitsee..! Jokainen sen voi kartalta katsoa, google maps vaan esiin. oikeiden yhteystietojen kanssa. Toivotan liitoksen tervetulleeksi ja odotan jo innolla sitä.

Hämeenlinna ei halua muuta kuin maksajan hulvattomalle rahan käytölleen !

Sitäpä tuo nykyinen hallitus kokkarit -demarit Virkkunen etunenässä haluaa/ajaa sanoo kuntakenttä mitä sanoo,säännöt on tehty muutettaviksi jos "haittaavat" valtaa pitävien suunnitelmia kuten menneisyys on näyttänyt :D

Alustavasti on suunniteltu, että Renko irroitetaan Hämeenlinnasta
ja yhdistetään Janakkalaan, samalla siitä tulisi Janakkalan pääkaupunki,
ihan hyvä olisi näin, silloin molemmat olisivat lähempänä omiaan ja
lisäksi yhteinen kieli ja ajatusmaailma..

Pakkoliiitos ei tapahdu jos kuntalaiset vastustavat. Haluatteko nettomaksajiksi? Siitä vaan.
Janakkala on vauras kunta ja pärjäisi erinomaisesti jos kaikkea ei ulkoisteta ja eletä teennäisellä säästösoopalla.

Niin. Kyllä kuntia voidaan todellakin myös jakaa usealle taholle. Janakkalakaan ei säily ehjänä.

Tervakoski muuten ejetaan puskutraktorilla maan tasalle piakkoin ja asukkaat pakkosiirretään....

Jumalan siunausta kaikille!

Hämeenlinnan laitamaksi!

Siihen se janakkalan kehitys tyssää. Siitä tulee taantuva syrjäinen kolkka, tosi hämeenlinnalaisten hyljeksimä takapajula.

Janakkala on kuin ylikypsä omene puussa,pikku kopautus ja se on ämpärissä nimeltä Hml.

Liittykää Hyvinkääseen! Ettei meitin tartte ottaa tota Riksua vaivoiksemme :/
meistä suurin osa on ihka oikeita hämäläisiä!

On tässä kuulkaa kaivettava kohta vallihauta janakkalan ympärille ja julistauduttava demilitarisoiduksi erikoisalueeksi puhtaan ja perinteisen tervakoskislaisuuden säilyttämiseksi suomessa!

Se voisi olla jonkinlainen vastavoima pääkaupunkiseudulla yleiselle käsitykselle, että Janakkala kuuluu Turengin kuntaan.