Olen potenut sosiaalifobiaa pitkään, ja tuli tässä vastikään mieleen että pienenä minun piti tulla tervehtimään asuintalooni saapuneita vieraita jopa toisesta huoneesta vaikkei minulla ollut niiden vieraiden kanssa edes mitään tekemistä, ja sitten annettiin myöhemmin ymmärtää etten ollut osannut vastata vieraille tarpeeksi hyvin.
Tuli mieleen että velvollisuuden/syyllisyydentunto on ajanut minua koko ikäni johonkin sosiaalisiin "tärkeisiin" tilanteisiin munaamaan itseni. Onko muilla tällaista sisäistä velvollisuutta?
No, joka tapauksessa vapautti paljon kun huomasin tämän ja nyt voin ilman syyllisyyttä jäädä pois jostakin johon en halua mennä, ja vaikka joutuisinkin menemään niin karttelen siellä epämiellyttäviä tilanteita niin paljon kuin huvittaa, ja vaikka joutuisinkin niihin niin välttelen ja mutisen niissä niin paljon kuin huvittaa.
Kirjoitin tämän vain jos tästä olisi sattumalta apua jollekin vastaavassa tilanteessa.
Mutisemisiin.
Tuli mieleen että velvollisuuden/syyllisyydentunto on ajanut minua koko ikäni johonkin sosiaalisiin "tärkeisiin" tilanteisiin munaamaan itseni. Onko muilla tällaista sisäistä velvollisuutta?
No, joka tapauksessa vapautti paljon kun huomasin tämän ja nyt voin ilman syyllisyyttä jäädä pois jostakin johon en halua mennä, ja vaikka joutuisinkin menemään niin karttelen siellä epämiellyttäviä tilanteita niin paljon kuin huvittaa, ja vaikka joutuisinkin niihin niin välttelen ja mutisen niissä niin paljon kuin huvittaa.
Kirjoitin tämän vain jos tästä olisi sattumalta apua jollekin vastaavassa tilanteessa.
Mutisemisiin.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.