Kertokaa te kokeneemmat, kuinka hyvin onnistuu opiskelun ja raskauden yhdistäminen? Olen ensi kevään ylioppilas, ja harkitsen vakavasti lapsen hankkimista lukion jälkeen. Minulla on keväällä vielä muutama aine kirjoitettavana, ja mietinkin, kuinka paljon raskaus vaikuttaisi opiskeluun. Olen asunut kihlattuni kanssa pian 2 vuotta yhdessä, ja seurustelua on takana yli 4 vuotta. Olemme menossa vuoden sisään naimisiin, ja kihlattuni käy töissä. Mietin myös, onnistuisiko yliopisto-opintojen aloittaminen lapsen ollessa vasta 1-vuotias. Asiallisia kommentteja, kiitos.
kokemuksia kokeneemmilta?
hemulimuli
16192
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Itse kirjoitin viime keväällä muutaman aineen ollessani n. 10-14 viikolla. Itse olin todella todella onnekas enkä kärsinyt ollenkaan pahoinvoinnista tai muista vaivoista. Mutta motivaation puute lukemiseen vaivasi. Niin ja kovasti väsytti mutta lukulomalla sain kuitenkin nukuttua pitkiä yöunia :) No, koulun kanssa kun ei koskaan ole ongelmia ollut niin kirjoitin ihan niin kuin olin olettanut ja toivonut, vaikkei L:iä tullutkaan :) Kouluihin hain ja opiskelupaikka odottaa nyt vuoden kun olen äitiyslomalla.
Kirjoittaminen ei ole ongelma jos olet yhtä onnekas kuin minä mutta olisi tuo aika yhtä helvettiä jos sattuisit olemaan yksi niistä joka oksentelee vuorokauden ympäri.. Etukäteen et sitä tule tietämään. Uskallatko riskeerata arvosanasi raskauden tähden vai kannattaisiko odottaa kirjotusten yli? Arpapeliä tuo taitaa olla :)
Kiitos positiivisesta vastauksesta! Piristävää huomata, että vielä on olemassa ihmisiä, jotka ei koe tarvetta pätemiseen ja yksittäisiin sanavalintoihin takertumiseen. :) Tsemppiä synnytykseen ja lapsen kanssa pärjäämiseen!
Onhan meitäkin jotka keskittyvät olennaiseen :) Itse mietin aikoinaan samoja asioita ja loppujen lopuksi suhtauduin asiaan niin että lukion paperit ovat kuitenkin vain jatkolippu seuraavan kouluun, ja osasin jo päätellä että ne ovat niin hyvällä mallilla että seuraavaan kouluun pääsen kunhan en pääsykokeita/haastattelua töpeksi. Tärkeämpänä pidin sitä ettei jatko-opinnot "rikkoudu" äitiysloman takia, vaan saan opiskella ammattiini yhdessä läjässä :) makuasia ja kaikille ei samat suunnitelmat sovi! Kiitos paljon sullekin ja toivottavasti saat asiat järkeiltyä niin että ne tuntuvat SINUSTA hyvältä :)
"Olen ensi kevään ylioppilas"
Mistäs sen nyt jo tiedät? Ensin täytyy päästä kirjoituksista läpi.
mistä itse sen tiedät, ehkä olen jo kirjoittanut kaikki pakolliset aineet?
Ei se silti vielä takaa yo-lakkia. Ilman lukion päättötodistusta ei yo-lakkia tule.
Älä viisastele, ei se lukion läpäiseminen nykyään ole mitenkään ihmeellistä. Kyllä sen voi etukäteen tietää. Kursseistakin, jokaista ainetta kohti 1/3 tai max 2 peräkkäin saa olla hylättyjä... Pienelläkin päättelykyvyllä voi jo tietää pääseekö läpi, etenkin jos on jo kirjoittanut kaikki pakolliset.
Ai voi etukäteen tietää vai?
Miksi sitten joka vuosi on vaikka kuinka paljon sellaisiakin tapauksia, joilla jää ylioppilaslakki saamatta, koska ei ole lukion päättötodistusta?
Kyllä minä tiedän tapauksia, jotka ovat aivan loppumetreillä onnistuneet töpeksimään asiansa siten, että eivät ole tulleet sillä kertaa ylioppilaiksi. Ylioppilaaksi valmistumista oli jo kirkossa kuulutettu, mutta sitten tulikin karu totuus eteen, kun ei ollutkaan ylioppilas.
Lisäksi valtakunnallisella tasolla on ollut tapauksia, joissa kirjoitusten tulokset ovat lähteneet koululta L:nä, mutta ovat palanneet lautakunnasta hylättynä eli I:nä. Siinäkin on varmaan jo valmisteltu juhlia, mutta totuus on sitten ollut se, että ei ole valmistunutkaan sillä kerralla ylioppilaaksi.
Että ei kannata kirkossa kuuluuttaa vielä noita asioita. Ylioppilas on vasta sitten, kun siten ilmoitetaan, ei hetkeäkään aikaisemmin.
"Ylioppilas on vasta sitten, kun siten ilmoitetaan, ei hetkeäkään aikaisemmin."
-Nimenomaan, sanoinko itseni olevan jo nyt ylioppilas? En.
"Miksi sitten joka vuosi on vaikka kuinka paljon sellaisiakin tapauksia, joilla jää ylioppilaslakki saamatta, koska ei ole lukion päättötodistusta?"
-Syitä on monia, mutta lasketaanko samantien kaikki sellaisetkin tapaukset, joissa lakki tulee suunnitelman mukaisesti ajallaan?
Tapauksia on monenlaisia, ja sinuna en puutteellisen tiedon vuoksi lähtisi vänkäämään jostain, mikä ei ole edes asian pointti. Taitaa olla niin, että se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa. Ainakin aiheen sivuuttamisen perusteella kovasti näyttää siltä, että itseltäsi on lakki jäänyt saamatta, tai sitten haluat jostain syystä kovasti estää minua saamasta vastauksia kysymyksiini, mikä on harmillista.
"Tapauksia on monenlaisia, ja sinuna en puutteellisen tiedon vuoksi lähtisi vänkäämään jostain, mikä ei ole edes asian pointti. "
Miten niin puuttellisen tiedon?
"Ainakin aiheen sivuuttamisen perusteella kovasti näyttää siltä, että itseltäsi on lakki jäänyt saamatta"
Voi kuule. Kyllä minulta lakki löytyy ja paljon korkeampaakin koulutusta. Minulta löytyy paljon korkeampaa koulutusta kuin sinulta, sen verran korkeaa, että suurin osa teiniäideistä ei koskaan ole niin korkeasti koulutettu.
"Miten niin puuttellisen tiedon?"
-Et tiedä aikaisemmasta opintomenestyksestäni mitään, et tiedä mahdollisia erityislahjakkuuksiani, etkä tiedä mitä kursseja ja kirjoituksia minulla on vielä jäljellä - ehkä jätin vahvimmat aineeni viimeiselle vuodelle? Näiden tietojen perusteella pystyisi ennustamaan jo aika pitkälle ylioppilaaksi pääsemistäni.
Hyvä jos sinulta löytyy korkeampaakin koulutusta. On kuitenkin väärä hetki verrata koulutuksiamme, sillä en ole vielä ikänikään puolesta päässyt lukiota pidemmälle. Pitäisikö minun hävetä sitä?
"-Et tiedä aikaisemmasta opintomenestyksestäni mitään, et tiedä mahdollisia erityislahjakkuuksiani, etkä tiedä mitä kursseja ja kirjoituksia minulla on vielä jäljellä - ehkä jätin vahvimmat aineeni viimeiselle vuodelle? Näiden tietojen perusteella pystyisi ennustamaan jo aika pitkälle ylioppilaaksi pääsemistäni."
Aikaisemmalla opintomenestyksellä ei ole mitään tekemistä sen hetken tilanteen kanssa. Jokainen koetilanne on aina kokonaan oma tilanteensa, johon ei aikaisemmat meriitit vaikuta millään tavalla.
Omana lukioaikanani oli eräs todella taitava kaveri, joka sai erään tietyn aineen kursseista melkein aina ysejä ja kymppejä. Hän kuitenkin epäonnistui aivan yllättäen tämän saman aineen eräässä kurssissa ja sai siitä kurssista nelosen.
Lisäksi löytyy esimerkkejä, että ihan kympin tasoiset oppilaatkin ovat kämmänneet kirjoituksissa totaalisesti ja saaneet jostain sellaisesta aineesta I:n, jonka olisi pitänyt heille olla aivan läpihuutojuttu.
Että ei kannata niin kiveen hakata sitä, että on jo valmistunut ylioppilaaksi. Kuten jo aiemmin sanoin, niin ylioppilas on vasta sitten kuin siten ilmoitetaan eikä hetkeäkään aikaisemmin. Kympin oppilaskin voi tehdä virheitä ja voi epäonnistua tai kympin oppilaallekkin voi sattua huono päivä, jolloin asiat eivät onnistu.
Ehdotan että alatte harkita lapsen hankintaa vasta lukion jälkeen, niin ei tule sitten sitä ongelmaa että kirjoitukset menisi pieleen raskauden tai mahdollisten keskenmenojen/ muiden huolien takia. Keskittyisit siis nyt vain kirjoituksiin, ja yrittäisit saada mahollisimman hyvät paperit. Itse sain lapsen lukion jälkeen, ja se oli oikein hyvä ajankohta meille.
Kiitos vinkistä. :)
Mikähän ihmeen KIIRE teillä on? Eikö lapsia ehdi hankkia myöhemmin?
Onko teillä taustalla uskonnollisia syitä?
Kun suomalaisia köyhyysloukussa olevia perheitä haastatellaan, esiin usein nousevat lapsiperheet, jotka samaan aikaan opiskelevat. Tilanne on tavallaan itse aiheutettu.
Valitan, en ymmärrä. Opiskeluaikakin on paljon mukavampaa lapsettomana. Tietenkin taustalla voi olla myös halu "sitoa" kumppani itseensä.
Itse olin raskaana kirjoitusten aikaan. Minulla oli pahoinvointia mutta söin koko kirjoitusten ajan jotain pientä niin sain pidettyä oksentamisen poissa :) en muista tarkkoja viikkoja millä olin raskaana mutta pikkuinen syntyi sitten syyskuussa :)