Antisosiaalinen persoonallisuushäiriö

Täyttää yllämainitun kriteerit lukee sairaalan papereissani. En koe olevani mitenkään häiriöinen, päinvastoin tavallista sosiaalisempi. Seurallisena saan ihmiset nauramaan ja kuuntelemaan. Jotain on kuitenkin outoa, koska suhteet kariutuvat joko omaan kyllästymiseen tai toisten minun karttamiseen. En tiedä karttamisen syytä, mutta jokin on se syy. Sanoin kerran ystävälleni, oletko huomannut, että olen hyvin älykäs. Hän purskahti nauruun. Kohta purskahti uudelleen ja kysyin syytä. Tuota kysymystä hän nauroi mielestään. Ei siinä ole naurettavaa, mutta kun asia on niin. Tuon tukena on joskus tutkittu korkea älykkyys. En elvistele, sillä tämä ei ole uravalinta. Yksi lääkäri sanoi muka minulla olevan narsistin piirteitä. Kysin miten niin. No kun aina puhut minä. Pitäisikö sitten puhua jostain toisesta vastaanotolla?