Pienten veneiden matkakertomukset

Ehkä ensi kerralla ehkä purjehditte Egersundia pohjoisemmaksi. Seuraava suojasatama on Tananger ja Ensimmäinen varsinainen vuono on Lysefjord Stavangerin itäpuolella. Se on hyvä aloituskohde vuonomaisemiin. Maisemat tulevat sitä komeammiksi mitä pohjoisemmaksi purjehditte, mutta retken pituus tietenkin kasvaa. Bergeniin on 1000 mpk Hesasta. Sinne ja Hardangervuonoon (ja takaisin kotiin) ehtii kyllä pikkuveneellä 5 viikon kesäloman aikana, jos Itämeren ja Kattegatin ylityksen tekee enemmän tai vähemmän nonstoppina. Neljän viikon loma teki aika tiukkaa eikä varapäiviä sään odotteluun jäänyt. Itse olen 30-33 jalkaisilla veneilläni käynyt Norjan länsirannikolla useita kertoja, napapiirin pohj.puolellakin pari kertaa (edestakaisesta reissusta Lofooteille tulee reilusti yli 3000 mpk). Pienen veneen etu on se, että maston korkeus ei rajoita ulkosaariston ja vuonoreittien käyttämistä. Monissa silloissa maksimi alituskorkeus on 15 m, joissakin 20-23m (kuten Egersundista pohjoiseen vievän saaristoreitin reitin silta on).

Norjan länsirannikon reissut ja Pohjanmeren sekä Skagerrakin ylitykset ovat samalla hyvää oppimista pitempiä purjehdusretkiä varten (ainakin olivat sitä itselleni). Siellä säät muuttuvat sen verran tiuhaan tahtiin, että pian selviää miten oma vene toimii aallokossa ja tuulessa ja miten itse gasti pärjää/viihtyy.

Hyvä jos sinun blogisi innostaa muitakin lähtemään ja hienoa, jos itse olet saanut "kipinän" purjehtia pohjoisemmaksi Vuono-Norjaan!

Vuono-Norjaan 2012? kirjoitti:

Ehkä ensi kerralla ehkä purjehditte Egersundia pohjoisemmaksi. Seuraava suojasatama on Tananger ja Ensimmäinen varsinainen vuono on Lysefjord Stavangerin itäpuolella. Se on hyvä aloituskohde vuonomaisemiin. Maisemat tulevat sitä komeammiksi mitä pohjoisemmaksi purjehditte, mutta retken pituus tietenkin kasvaa. Bergeniin on 1000 mpk Hesasta. Sinne ja Hardangervuonoon (ja takaisin kotiin) ehtii kyllä pikkuveneellä 5 viikon kesäloman aikana, jos Itämeren ja Kattegatin ylityksen tekee enemmän tai vähemmän nonstoppina. Neljän viikon loma teki aika tiukkaa eikä varapäiviä sään odotteluun jäänyt. Itse olen 30-33 jalkaisilla veneilläni käynyt Norjan länsirannikolla useita kertoja, napapiirin pohj.puolellakin pari kertaa (edestakaisesta reissusta Lofooteille tulee reilusti yli 3000 mpk). Pienen veneen etu on se, että maston korkeus ei rajoita ulkosaariston ja vuonoreittien käyttämistä. Monissa silloissa maksimi alituskorkeus on 15 m, joissakin 20-23m (kuten Egersundista pohjoiseen vievän saaristoreitin reitin silta on).

Norjan länsirannikon reissut ja Pohjanmeren sekä Skagerrakin ylitykset ovat samalla hyvää oppimista pitempiä purjehdusretkiä varten (ainakin olivat sitä itselleni). Siellä säät muuttuvat sen verran tiuhaan tahtiin, että pian selviää miten oma vene toimii aallokossa ja tuulessa ja miten itse gasti pärjää/viihtyy.

Hyvä jos sinun blogisi innostaa muitakin lähtemään ja hienoa, jos itse olet saanut "kipinän" purjehtia pohjoisemmaksi Vuono-Norjaan!

Minkälainen tuo HR 29 on purjehtia kevyissä n. 4 m/s tuulissa? Merikelpoisen ja laadukkaan näköinen vene.

Vuono-Norjaan 2012? kirjoitti:

Ehkä ensi kerralla ehkä purjehditte Egersundia pohjoisemmaksi. Seuraava suojasatama on Tananger ja Ensimmäinen varsinainen vuono on Lysefjord Stavangerin itäpuolella. Se on hyvä aloituskohde vuonomaisemiin. Maisemat tulevat sitä komeammiksi mitä pohjoisemmaksi purjehditte, mutta retken pituus tietenkin kasvaa. Bergeniin on 1000 mpk Hesasta. Sinne ja Hardangervuonoon (ja takaisin kotiin) ehtii kyllä pikkuveneellä 5 viikon kesäloman aikana, jos Itämeren ja Kattegatin ylityksen tekee enemmän tai vähemmän nonstoppina. Neljän viikon loma teki aika tiukkaa eikä varapäiviä sään odotteluun jäänyt. Itse olen 30-33 jalkaisilla veneilläni käynyt Norjan länsirannikolla useita kertoja, napapiirin pohj.puolellakin pari kertaa (edestakaisesta reissusta Lofooteille tulee reilusti yli 3000 mpk). Pienen veneen etu on se, että maston korkeus ei rajoita ulkosaariston ja vuonoreittien käyttämistä. Monissa silloissa maksimi alituskorkeus on 15 m, joissakin 20-23m (kuten Egersundista pohjoiseen vievän saaristoreitin reitin silta on).

Norjan länsirannikon reissut ja Pohjanmeren sekä Skagerrakin ylitykset ovat samalla hyvää oppimista pitempiä purjehdusretkiä varten (ainakin olivat sitä itselleni). Siellä säät muuttuvat sen verran tiuhaan tahtiin, että pian selviää miten oma vene toimii aallokossa ja tuulessa ja miten itse gasti pärjää/viihtyy.

Hyvä jos sinun blogisi innostaa muitakin lähtemään ja hienoa, jos itse olet saanut "kipinän" purjehtia pohjoisemmaksi Vuono-Norjaan!

Hei ja kiitos, saimme sinulta arvokkaita vinkkejä ennen reissua. Norjaan varmasti palataan vielä, mutta ei kuitenkaan ehkä ensi kesänä, sen verran pitkä projekti tämä oli :) Tuollaisen reissun tekeminen 4-5 viikossa tuntuu kyllä kovalta suoritukselta. Meillä oli Köpiksen jälkeen tarkoitus edetä Norjaan mahdollisimman nopeasti, mutta lähes joka päivä tuuli lännestä yli 10-15 m/s. Emme halunneet lähteä Skageniin jumittamaan viikoksi ja odottelemaan hyvää ylityssäätä, joten etenimme rauhassa Ruotsin länsirannikoa pohjoisemmaksi. Egersundissa tuli stoppi, kun tuuli oli 4 päivää 15 m/s luoteesta, ja päätettiin kääntyä takaisin. Erityisesti tuo Egersund-Tananger väli on hankala ja siinä joutuu helposti odottamaan useita päiviä hyvää keliä, varsinkin kun vallitsevat tuulet ovat luoteesta.

FF 27 kirjoitti:

Minkälainen tuo HR 29 on purjehtia kevyissä n. 4 m/s tuulissa? Merikelpoisen ja laadukkaan näköinen vene.

Eihän 5 tn painava, syvärunkoinen ja maltillisesti rikattu vene ole parhaimmillaan kevyissä tuulissa. Parhaimmillaan yli 5 m/s tuulissa. Tuollaisessa 4 m/s tuulessa tarvitaan kyllä spinnua tai genaakkeria avuksi, koska kevyillä avotuulilla vene on hidas.

DolphinD kirjoitti:

Hei ja kiitos, saimme sinulta arvokkaita vinkkejä ennen reissua. Norjaan varmasti palataan vielä, mutta ei kuitenkaan ehkä ensi kesänä, sen verran pitkä projekti tämä oli :) Tuollaisen reissun tekeminen 4-5 viikossa tuntuu kyllä kovalta suoritukselta. Meillä oli Köpiksen jälkeen tarkoitus edetä Norjaan mahdollisimman nopeasti, mutta lähes joka päivä tuuli lännestä yli 10-15 m/s. Emme halunneet lähteä Skageniin jumittamaan viikoksi ja odottelemaan hyvää ylityssäätä, joten etenimme rauhassa Ruotsin länsirannikoa pohjoisemmaksi. Egersundissa tuli stoppi, kun tuuli oli 4 päivää 15 m/s luoteesta, ja päätettiin kääntyä takaisin. Erityisesti tuo Egersund-Tananger väli on hankala ja siinä joutuu helposti odottamaan useita päiviä hyvää keliä, varsinkin kun vallitsevat tuulet ovat luoteesta.

Itsekin seilasin viime kesänä Norjan länsirannikolle ja vähän kauemmaksikin eikä säät olleet kovin suosiollisia toisin kuin samaan aikaan Itämerellä. Matkasuunnitelmia tietysti pitää muuttaa, jos sattuu sääesteitä, aikataulujen muutoksia tai vaikka välinerikkoja. Jos ennusteet lupailevat länsituulia useaksi vrk:si eteenpäin ja olet jo lähtenyt Köpiksestä, yksi reittivaihtoehto on suunnata Halsiin ja mennä Limfjordenin läpi Pohjanmeren puolelle Jyllantia. Länsituulella Thuborönistä pääsee alle vrk.ssa sivutuulessa Mandaliin tai Kristiansandiin. Silloin jää tuo mainitsemasi Skagenissa odottelu väliin. Limfjordenin kautta olen mennyt Norjaan 4-5 kertaa (ja muutaman kerran vastakkaiseen suuntaan Pohjanmereltä Kattegatille).
Egersund-Tananger väli on tietysti sikäli hankala, ettei ole saariston suojaa. Mutta Tanagerin tai Skudeneshavnin jälkeen on sitten taas helpompaa. Haugesundin ja Bergenin välillä on myös lukuisia hienoja luonnonsatamia, joten kannattaa harkita ja yrittää suoriutua alkumatkasta mahdollisimman vähin pysähdyksin.
Moni Norjaan kerran purjehtinut haluaa sinne uudelleen....Varmastikin HR29 on kelpo paatti niihin retkiin.

Skagerrak kirjoitti:

Itsekin seilasin viime kesänä Norjan länsirannikolle ja vähän kauemmaksikin eikä säät olleet kovin suosiollisia toisin kuin samaan aikaan Itämerellä. Matkasuunnitelmia tietysti pitää muuttaa, jos sattuu sääesteitä, aikataulujen muutoksia tai vaikka välinerikkoja. Jos ennusteet lupailevat länsituulia useaksi vrk:si eteenpäin ja olet jo lähtenyt Köpiksestä, yksi reittivaihtoehto on suunnata Halsiin ja mennä Limfjordenin läpi Pohjanmeren puolelle Jyllantia. Länsituulella Thuborönistä pääsee alle vrk.ssa sivutuulessa Mandaliin tai Kristiansandiin. Silloin jää tuo mainitsemasi Skagenissa odottelu väliin. Limfjordenin kautta olen mennyt Norjaan 4-5 kertaa (ja muutaman kerran vastakkaiseen suuntaan Pohjanmereltä Kattegatille).
Egersund-Tananger väli on tietysti sikäli hankala, ettei ole saariston suojaa. Mutta Tanagerin tai Skudeneshavnin jälkeen on sitten taas helpompaa. Haugesundin ja Bergenin välillä on myös lukuisia hienoja luonnonsatamia, joten kannattaa harkita ja yrittää suoriutua alkumatkasta mahdollisimman vähin pysähdyksin.
Moni Norjaan kerran purjehtinut haluaa sinne uudelleen....Varmastikin HR29 on kelpo paatti niihin retkiin.

Alkuperäinen suunnitelmamme oli lähteä Helsingörin jälkeen juuri kohti Limfjordenia, mutta kryssiminen länsi-luoteistuulilla Kattegattin yli ei houkutellut. Puhuin Torekovissa asiasta yhden ruotsalaisen purjehtijan kanssa, ja hän ei suositellut Limfjordenia, koska myös Thuborön:iin voi jäädä jumiin moneksi päiväksi odottelemaan hyvää keliä. Meille reissu oli ensimmäinen omalla veneellä Itämeren ulkopuolelle, emmekä halunneet lähteä testaamaan, että millaiset olosuhteet ovat kovalla länsituulella Norjan lounaisrannikolla. Myös Listan ja Lindesnesin kiertoa jouduttiin odottelemaan koska Norjan etelärannikolla tuuli lännestä kovaa usemman päivän putkeen. Vähän jäi hampaankoloon, ettei Lysevuonolle asti päästy. Toisaalta ihastuimme Norjan etelärannikkoon ja kiertelimme siellä rauhassa kolmisen viikkoa. Myös sää on keskimäärin parempi Norjan itärannikolla.

DolphinD kirjoitti:

Alkuperäinen suunnitelmamme oli lähteä Helsingörin jälkeen juuri kohti Limfjordenia, mutta kryssiminen länsi-luoteistuulilla Kattegattin yli ei houkutellut. Puhuin Torekovissa asiasta yhden ruotsalaisen purjehtijan kanssa, ja hän ei suositellut Limfjordenia, koska myös Thuborön:iin voi jäädä jumiin moneksi päiväksi odottelemaan hyvää keliä. Meille reissu oli ensimmäinen omalla veneellä Itämeren ulkopuolelle, emmekä halunneet lähteä testaamaan, että millaiset olosuhteet ovat kovalla länsituulella Norjan lounaisrannikolla. Myös Listan ja Lindesnesin kiertoa jouduttiin odottelemaan koska Norjan etelärannikolla tuuli lännestä kovaa usemman päivän putkeen. Vähän jäi hampaankoloon, ettei Lysevuonolle asti päästy. Toisaalta ihastuimme Norjan etelärannikkoon ja kiertelimme siellä rauhassa kolmisen viikkoa. Myös sää on keskimäärin parempi Norjan itärannikolla.

Vielä yksi vinkki:
Nykyisin sääennusteet ko merialueelle ovat aika luotettavia. Viiden vrk:n merisään voi kuunnella DMI:stä päivittäin klo 1145 ja 1745 (paik.aikaa). DMI lopetti viime keväänä MW-aseman lähetykset yllättäen, mutta onneksi jatkoi taas entisellä LW-taajuudellaan. Tanskan radion FM-taajuuksilla ei lueta samoja merisäätietoja eikä SMHI:n sääennusteet kuulu muualla kuin Ruotsin rannikon läheisyydessä. Tanskan radion DMI-lähetys LW-tajuudella kuuluu oikein hyvin eteläiseltä Itämereltä Pohjanmeren pohjoisosiin asti. Itse seuraan myös Northwoodin sääfakseja (HF-radiosta Metscan-sääfaxohjelmalla läppäriin), joissa on analyysin lisäksi ennustekartat t 24, t 48,...t 120h.
Sääennusteiden mukaan tehty reittisuunnitelma on yleensä onnistunut niin, etten enää viime vuosina ole joutunut pitkiin sääikkunan odotteluihin Skagenissa enkä Thyborönissä enkä juuri muuallakaan. Kolme vuotta sitten taisin tosin juuttua Farsundiin useaksi päiväksi syvän matalapaineen ja "galen" takia. Listan, Eigeröyn, Slettan, Stadtin yms "farlige bölgeområde" alueiden merenkäyntiä ei kannata aliarvioida!
Silloin kun sää on ollut suotuisa, olen seilannut nonstoppina pitempään. Esim. viime kesänä menin Köpiksestä ilman välipysähdyksiä Kristiansandiin. Kun seuraava sääikkuna avautui, purjehdin Egersundiin, sieltä suoraan Yttre Hardangerin saaristoon jne. Kun sääennuste on epäedullinen, teen vastaavasti lyhyitä päiväpurjehduksia. Hyviä satamia on runsaasti varsinkin Norjan Sörlandetissa (niinkuin huomasit) ja Haugesundin pohjoispuolelta "ylöspäin". Olimme liikkeellä samoihin aikoihin, mutta en taaskaan sattunut näkemään muita suomalaisveneitä. Ehkä ensi kesänä näkyy siniristilippuja myös Norjan länsirannikolla? Toivotaan, että blogisi innostaa!