Tuli tuossa eilen vehkottua valokuvien kanssa koko ilta...
Se se on hienoa puuhaa - kortti koneeseen, näpy näpy ja hups - kuvat ovat siinä, isolla ruudulla.
Helppoa kuin heinänteko ja nopeeta kuin ajatus :O
Tämmöstä se pitää kuvaaminen olla !!
Siinä kun purin kameraa koneelle, huomasin että kortilla oli myös muutama kuva, jotka oli kuvattu jo aiemmin.
Poika niitä oli räpsinyt ja unohtanut sinne - no, tulipahan nyt talteen...
Vai tuliko?
Nehän oli unohdettu jo ennen kuin olivat päätyneet kovalevylle, tai mihin nyt ikinä asettuvatkaan tietokoneen uumenissa.
Eikä niiden elinkaari edelleenkään vaikuta hääppöseltä - ne ovat olemassa tasan niin kauan kuin koneessa pihisee virta.
Ei niitä oteta käteen, varovasti ettei kiiltävään pintaan tulisi sormenjälkiä. Ei ne jää lojumaan keittiöön pöydännurkalle, eikä niille osteta tiimarista tarra-albumia joka kätkettäisiin kirjahyllyn alakaappiin.
Lapsenlapset eivät löydä niitä, eivätkä saa nauraa kampauksia ja vallallaolevaa vaatemuotia.
Helkkari - mä haluan vanhat valokuvat takaisin !!!
Toisaalta... nyt ottamani valokuvat siirtyivät samana iltana muutamaankin kotiin katsottavaksi ja ihailtavaksi, kun ennen olisi pitänyt ottaa lisäkuvat ja maksaa itsensä kipeeksi.
Mitäköhän mä loppujenlopuksi haluan... Molempi parempi ?
Se se on hienoa puuhaa - kortti koneeseen, näpy näpy ja hups - kuvat ovat siinä, isolla ruudulla.
Helppoa kuin heinänteko ja nopeeta kuin ajatus :O
Tämmöstä se pitää kuvaaminen olla !!
Siinä kun purin kameraa koneelle, huomasin että kortilla oli myös muutama kuva, jotka oli kuvattu jo aiemmin.
Poika niitä oli räpsinyt ja unohtanut sinne - no, tulipahan nyt talteen...
Vai tuliko?
Nehän oli unohdettu jo ennen kuin olivat päätyneet kovalevylle, tai mihin nyt ikinä asettuvatkaan tietokoneen uumenissa.
Eikä niiden elinkaari edelleenkään vaikuta hääppöseltä - ne ovat olemassa tasan niin kauan kuin koneessa pihisee virta.
Ei niitä oteta käteen, varovasti ettei kiiltävään pintaan tulisi sormenjälkiä. Ei ne jää lojumaan keittiöön pöydännurkalle, eikä niille osteta tiimarista tarra-albumia joka kätkettäisiin kirjahyllyn alakaappiin.
Lapsenlapset eivät löydä niitä, eivätkä saa nauraa kampauksia ja vallallaolevaa vaatemuotia.
Helkkari - mä haluan vanhat valokuvat takaisin !!!
Toisaalta... nyt ottamani valokuvat siirtyivät samana iltana muutamaankin kotiin katsottavaksi ja ihailtavaksi, kun ennen olisi pitänyt ottaa lisäkuvat ja maksaa itsensä kipeeksi.
Mitäköhän mä loppujenlopuksi haluan... Molempi parempi ?
Vastaukset 27
Vanhimmat
Ainahan sä voit ne joko polttaa cd levylle, josta löytyvät nopskasti.
tallentaa ulkoiselle kovalevylle, joka on helppo irroittaa koneesta jos kone simahtaa, tai sit jonnekin etäpalvelimelle....
Sit sä voit ostaa tukun kiiltopaperia ja printata kuvat sille...
On kuule, niin monia tapoja ;)
Hiukka hymyilytti kun katselin kuvia ;)))
Totta joo... CD;lle oonkin polttanut niitä - tarttiskin välillä katsoa, toimiiko ne pahuksen lätyt enää, kun niidenkään ikä ei vissiin oo pituudella pilattu.
Mä joskus kohnaan kirppareilla löytääkseni vanhoja postikortteja ja valokuvia - niissä on jotain ihanaa... elettyä elämää, tai jotain, en tiedä....
Myydäänköhän tulevaisuudessa kirppiksillä CD-kuvia ?
Juuh... kuvat oli hyviä =)
Digitaalinen muoto.. Ne vie vähemmän tilaa.. Kaksi cd:tä, ulkoinen kova-asema ja vielä lisäksi esim. Picasaan. No, olenkin minä ja edelleen vähennän tavaraa :).
Paljon kuvia pitäisi skannata, jotta voidaan jakaa kuvat sisarusten kesken.
Joo - noi on kyllä hyviä kaikki... mut toisaalta maailmaan jää paljon tekemätöntä työtä kun kaikki ottaa omat valokuvansa, laittaa koneelle, tulostaa, jakaa, ohjelmoi - ja mitä kaikkee niille nyt tehdäänkin...
Mulla simmoseen o aikaa - pitää mennä päikkäreille ;D))
Oikeesti - joku tässä nykyelämässä vaan mättää !!
Jos ajattelet niitä valokuvaukseen tarvittavia kemikaaleja, niin ehkä tuo sähköinen muoto ei enää mätä :).
Toisaalta ehkä tuossa tekemisessä voisi panostaa hyvään juomaan ja ruokaan. Mielelläni ostan kaupasta vähän kalliimpaa teetä, suklaata tai jotakin muuta herkkua. Luulisin, että moni suomalainen kaipaisi hierojalla käyntiä jne.. Eli kyllä tässä maassa voisi olla paljonkin tekemistä eri ammattiryhmille :).
Ehkä me emme maksa niistä, mistä pitäisi maksaa ja ostamme tilalle tarpeetonta. Kohdistamalla saisi paljonkin hyvää aikaiksi. Eli tällaista tällä kertaa..
Olen saanut lähiaikoina rautaisannoksen ydinvoimatietoutta ja ajattelen että tasoihin menee *nauraa*
Mä olen teettänyt viime kesän rakkaimmista kuvista sekä yhdestä suuremmasta perhejuhlasta kuvakirjat. Onhan se aika kallista touhua, mutta niistä tuli tosi kivat ja se tilaaminenkin sujui tosi sutjakkaasti. Itse voi suunnitella näköisensä kirjan. Suosittelen :)
Ihanaa !
Toi oli muistutus jota kaipasinkin =)
Ystavättäreni, joka kirjoittaa runoja ja valokuvaa, teki muutamankin sellaisen runokirjan ja minulla oli ilo saada yksi sellainen.
Se on upea !!!
Ei muuten tullut äkkipäätään edes mieleen että se on valokuvakirja, kun sitä selaili ja lueskeli =)
Tahtoo
Tahtoo olle noila helluntailsisilla oma käsityksensä asioistaan, ja muitten asioista.. Toi peipi kain on täm åalstan seuraava seritti :DDD
=DW=
Jep, DeeWee, tällä linjalla ;D
Nyt mä kyllä tipahdin?
Peipi kain?
Niinpä, minne sovittaa kaikkia albumit, jos vanhan ajan kuvia..
Mul ei paljo tuu kuvattua, elää se hetki, ja säilyttää ne muistot :)
Cd:lle oon jotain tallentanut. Näissä(kin) asioissa fiksu velipoikani osti mulle muistitikun.. sinnekin sain kuvia talteen. Kohta taitaa olla samoja kuvia siellä sun täällä.. tarvii ronskisti alkaa poistella tältä masiinalta ainakin, ettei ihan tukkoon menisi ;)
Mulla on noita ikivanhojakin CD-levyjä... silloin kun elettiin vielä paperikuvien aikaa ja oli jo tietokoneet kuitenkin joka huushollissa, niin kuvafirmat alkoivat markkinoida niitä levyjä paperikuvien rinnalla, tuli silloin niitä hankittua - niissä oli se hyvä juttu että mukana sai semmoisen "esikatselu-kuvan" josta näki mitä kuvia levyllä on. Nyt kun itse niitä kuvia polttaa tai lataa tikulle, niin pitää vaan kirjottaa siihen kanteen, että mummun hautajaiset, Joulu -10, Teemun kastejuhla ja Tainan konfis jne...
Tikkuun ei taida edes mahtua kirjoittamaan...?
Oon myös skannannut kuvia ja jakanut niitä suvulle, niin kuin Råttakin tuossa aiemmin mainitsi =)
Kaipaan jotain järkee tähän !!
Toihan oli hieno !!
Joulupukilla on paljon kannettavaa minulle ensjouluna jos mä oon ollu niin kiltti että saan kaiken mitä oon halunnu =)
Vaikka ei toika ny niin paljon luulis painavan.... niin ku ei koiranpentukaan ja ne pari kirjaa joita oon tovonu =)
Mä voisin kai kirjoittaa sille...pukille...?
Ettei kaikkee huitomista ole tarpeenkuvata?
Toisista ny ei vaan kertakaikkiaan saa simmosta kuvaa, jos ne olis paikallaan hiljaa ja liikkumati...
*hirnuaa* ;D
Kauheeta se olis jos siinä vaan seisois ku lootin vaimo - mitää kivaa simmoses :P
Mut voisin mä kokeilla. ainakinse olis jotain uutta? Muillekin?
Ja tartteeko sitä silleen...paljonpuhuvasti esitellä kaikkia....tatteja?
No kuule, ei kameraa saa purra.
Mulle tuli aikoinaan ahaa-elämys jossain siinä viimeisen kuvarullan ja ekan digikansion välissä. Ei enää yhtään penniä turhiin himmeisiin kuviin! Poistihan ne ne pahimmat eikä niistä tarvinnut maksaa, mutta ehkä ne säälistä koetti saada sentään jonkun kehitettyä.
Ja nyt jos näkyy sormi jossain reunalla, voi vaan rajata pois sen.
Kyllä kuvat ja musiikit vie hirveesti tilaa koneella, mulla on jonkun vanha ulkoinen kovalevy käytössä, sinne vaan kaikki. Joskus täytyy kai päivittää se laite uuteen, ettei vaan mene rikki.
Tosin, olihan siinä oma taikansa saada se kuori kaikilla kuvilla kotiin :) Piti soittaa siskolle ja naapureille, että tulkaa katsomaan... syy keittää kahvia.
Joo - tos on yks syy, miksi kaipaan niitä paperisia ---> siinä ei voinut liiemmin retusoida kuvaa, jos värit ja valotus olivat kohdillaan, eikä kuvaaja pahemmin tärissyt kuvatessa, niin kehitettiinhän se. Ja ai miten ihania pilallemenneitä sieltä posti kiikutti ;D
Oltiin jonkun isotädin synttäreillä vuonna kivi... Isä toimi kuvaajana kun kaikki seittemäntoista muuta tätiä pistivät suuta somasti suppuun ja yrittivät sanoa ruusu tai juusto tai mitä nyt yleensä sanotaankaan kuvatessa... Isä kailotti pienessä porossa että Tytöt, sanokaas pillu ni tulee nätti kuva - koko helvatan akkalauma repes hirveeseen nauruun ja kaakatukseen ja siitä kuvasta tuli oikeesti tosi mainio - mutta semmoinen että jos se olisi ollut koneella niin se olisi vähin äänin siirretty roskakoriin *nauraa* ;D
Ja tosiaan, se oli tapahtuma kun sai kuvat postissa *huokaa*...
Valokuva
Se on yhdyssana.
=DW=
Juu ja hauki on kala :)
Valo kuviksi ei ole yhdyssana!
VAI NIIN
Juu. Tää on vakavaa, ottaa päähän tuollainen sanoilla leikittely. Kädet ristiin ja wiisuja weisaamaan! Niitähän se DW:kin aina kaipaa ;))
Voih! Kannattaako tullakaikille kertomaan et on vähän tyhymä ;))))
Valoa kuviksi, sitähän se nimenomaan ON ;))
jos oonkin seuran kipee? Onhan sekin vissiin jonkinlaista tyhmyyttä?
Sivusta.
Aloituksen otsikko antoi olettaa, että kyse jotenkin valokuvaamisesta. Kyse oli jostain ihan muusta. Koko aihe jäi epäselväksi, en oikein ymmärrä, mistä siinä haluttiin keskustella. Valokuvaamisesta ei kirjoitettu riviäkään.
Mä oikein mieluusti keskustelen valokuvaamisesta, tullut harrastettu yli 40 vuotta ja kuuluu ammattiinkin. Mutta kun otsikko oli aivan harhaanjohtava, enkä tajunnut, mitä aloituksessa yleensä yritettiin sanoa.
Mutta oma kai vikani :DD
=DW=
Niin olikin. ;)
Mutta mietis, eikö juuri siitä ole valokuvissa ja kuvaamisessa kyse.
Miten muuntaa valo kuviksi.
Miten vangita se joskus taianomainen valo, että se korostaa maisemaa, ihmistä, mitä kohde sitten onkin.
Valo on olennainen osa kuvaamista ja kaikkein taitavimmat kuvaajat hallitsevat juuri nimenomaan sen valon vangitsemisen, sen suuntaamisen ja kohdentamisen.
Eikö se ole juurikin se olennaisin?
Pimeäkuvausta sanotaan infrapunaksi ;)