Voitin bedin!

Voi kuinka raskas taival on ollut. Anoreksiasta monen vuoden bediin, jatkuvaan ahmimis paasto kierteeseen, mikä kesti ainakin 3 vuotta! Voi kuinka vihasin itseäni ja elämääni kuului vain ruoka. Ahminta jaksoina, kävin kaupassa joskus jopa viisi kertaa, olin täynnä, mutta tarvitsin lisää, se oli kuin huume. Jossain vaiheessa sain itseäni niskasta kiinni, aloin laihduttamaan 700 kalorin ruuilla, kunnes sorruin ahmimaan. Ahdistus oli kamala.
Nämä vuodet mitkä olen siihen aikaa kuluttanut, tuntuu turhalta. Nyt ymmärrän että MINÄKIN SAAN syödä, en liho mistään, kun kohtuus säilyy. Voin syödä ihan mitä vain! Elämä tuntuu niin ihanalle ja minulla on taas hymy kasvoilla.

Halusin kertoa ahmimishäiriöstä kärsiville, että, te ette pääse siitä eroon ellette syö päivittäin riittävän ajan välein ja tarpeeksi. Paastoaminen ei kannata, tai ahmit taas. Kunpa minäkin olin siihen uskonut.
Minä aloin uskomaan siihen kun aloin harrastamaan liikuntaa. Uskallan taas syödä! Niin moni vuosi meni siihen kulutettua, että kai joku vaan linksahti paikalleen, ja tajusi että ei tää vaan toimi näin!

Bed on kamala, tai syömishäiriö yleensä. Se vie niin paljon. Ja loppujen lopuksi olet yksin mielessä vain ruoka. Toivoisin niin, että kokeilisitte normalisoida Ruokia, niin kuin minä! Olen onnellisempi kuin ikinä, ja haluaisin saman teille!