olen melkein 1vuotiaan pojan yksinhuoltaja. poika aloitti n. kuukausi sitten päiväkodin ja heti sen jälkeen on ruvennut tämä; haen pojan klo 16 hoidosta ja kun päästään kotiin, kauhea känkkäränkkä ja sylissä pitäisi olla koko ajan. tiskiä, pyykkiä, ruokaa pitäisi laittaa ja muuta hommaa siinä samalla. poika itkee, pyörii jaloissa ja yrittää päästä syliin kun teen kotitöitä. sydäntä särkeväähän se on mut minkäs sille mahtaa.
lattialla leikkii kyllä ihan kiltisti kunhan olen myös siinä vieressä istumassa.
ennen poikani kyllä leikki ihan kiltisti mutta minun piti olla usein siinä näkyvillä vain.
onko mtn keinoa saada lapsi oppimaan olemaan lattialla kun teen kotiaskareet?
lattialla leikkii kyllä ihan kiltisti kunhan olen myös siinä vieressä istumassa.
ennen poikani kyllä leikki ihan kiltisti mutta minun piti olla usein siinä näkyvillä vain.
onko mtn keinoa saada lapsi oppimaan olemaan lattialla kun teen kotiaskareet?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Itselläni on sama ongelma, johon tuli sitten tottumisen myötä ratkaisu. En tosin ole hoidossa pitänyt, mutta leikimme joka päivä muiden lasten kanssa päiväajan. Itse olen ajatellut, että kun tulemme kotiin, lapsi kyllästyy kun ei ole muita paikalla kuin minä ja haluaa huomioita ja seuraa. Lopulta huomasin istuvani ipanan vieressä ja katselevani vain kun hän leikkii (sohvalla hän ei anna minun istua). Sama homma jatkuu jos viikonloppuna koitamme olla ihan kahdestaan.Tätä jatkui noin kuukauden ja lopulta tein vain kaiken mitä oli pakko tehdä ja välillä kävin lasta halimassa ja leikittämässä. Hän tottui siihen ja hyvin menee-
Pojalla on sinua ikävä, kun olette olleet päivän erossa. Se on 1-vuotiaalle pitkä aika. Pystyisitkö rauhoittamaan kotiin tullessa hetken siihen, että sylittelette ihan rauhassa ja luette vaikka kirjaa tmv ja sitten vasta ryhtyisit tekemään kotitöitä? Mietit vaikka viikon ruokalistat etukäteen, mahdollisimman helppoja ja nopeatekoisia ruokia, josta voi pakastaa tai syödä useampana päivänä, ettei joka päivä tarvitse kokata. Kotitöihin voi muutenkin ottaa lapsen mukaan, "auttelemaan" :). Teette yhdessä, juttelet ja huomioit lapsen siinä samalla ja kehut kun on reipas apuri. 1-vuotias alkaa olla sen ikäinen, että huomaa mitä äiti tekee ja osallistuisi mielellään itsekin. Esim. tiskaamaan voit ottaa vaikka syöttötuolissa tiskipöydän viereen, antaa pyyhkeen ja muovikulhon kuivattavaksi tai muuten vaan astioita tutkittavaksi. Siivotessa lapselle oma pölyriepu käteen ja imuroinnista leikki. Pyykätessä lapsi voi ojennella pyykkejä korista sinulle ja painaa koneen käymään. Ja jos on työ, jossa et tarvi kahta kättä ja voit ottaa pojan syliin, niin ota! Ei hän siihen enää murrosikäisenä hingu :)
kiitos hyvistä neuvoista! totta, eipä enää murrosikäisenä halua enää äidin halittavaksi, joten nyt kun ajattelen niin ei tämä niin iso ongelma ole. haleja ja syliä niin paljon kuin vielä haluaa ! :)
Meillä auttaa tuohon se, että menen neidin kanssa halistelemaan/leikkimään ainakin puoleksi tunniksi hoidon jälkeen. Annan 100% huomion ja siirrän siivouksia ja ruuanlaittoa. Sitten innostan tytsyn mukaan kotihommiin tai jos oikein kiukuttaa niin annetaan niiden siivousten olla.
Toisella on vain ollut ikävä äitiä, näin se purkautuu hoitopäivän jälkeen. Anna oma huomiosi! se aika on kuitenkin tosi lyhyt! Vuoden päästä hän leikkii jo välillä itsekseen ja muutama vuosi siihen lisää niin huitelee pihalla ja moikkaa vain ovelta :D
Kyllä ne kotiaskareet odottaa. Koita viikonloppuina tehdä ruokaa isompia satseja niin saat vain lämmitellä, kun tulet kotio