Koiranpennun mörkövaihe

Ei sitä varmasti vaivaa kuin aikuistuminen. Siihen sisälttyy paljon erillaisia asioita. Nyt tuossa enemmänkin taitaa olla kyse siitä ,että tekemisen taso ei ole seurannut koiran kehitystä. Tuon ikäinen koira tarvitsee selkeää ja riittävän vaativaa ikäänsä suhteutettua aktiviteettia. Se nostaa koiran itseluottamusta (tekeminen ja onnistuminen)

Koira kokeilee itseään ja omaa "tasoaan" muuhun jos tekeminen ei ole jotain säännöllistä johdettua. Normi juttu muuten. Koiralla on taipumus minkä ikäisenä tahansa purkaa ylimääräistä energiaa johonkin tai osoittaa eleillää/teoillaan aktiviteetin tarpeesta. Vaikka näin:

"Nyt myös tavaroiden tuhoaminen alkanut, 3min poissa kämpästä, niin kaverin kenkä oli rikki, tuhottu ihan täysin."
"Myöskin hihnakäyttäytyminen on huonontunut"..

Nyt vain sopivaa tekemistä koiralle ja säännöllisesti, sekä selkeämpää ja jämptimpää hallintaa jatkossa.

"Sosialistin niin hyvin, että tottui kaikkeen. (Junat, bussit, ohikulkevat kulkuvälineet yms)"..yleensä pentu ja sen kasvuaikana koiralle riittää ympäristön havainnoiminen, koska kaikki on uutta ja ihmeellistä.

Myöhemmin, kun se ei saa enää niin virikkeitä ja tyydytystä siitä, se kaipaa jotain muuta . Tuo 6kk ikä on aika tarkalleen sitä missä tämä muutios tapahtuu. Silloin koira jo alkaa kaipaamaan ihan muuta itseensä kohdistuvaa fyysistä tekemistä eli itsensä ja taitojensa kehitystä ja niiden käyttöä.. Tässä usein tehdään virhe, että ei huomioida tätä vaan jatketaan pentuajan rutiineilla ulkoilutuksineen. Se vain kun ei riitä.

"Sosialistin"..sosiaalistaa (sopeuttaa/kasvattaa yhteiskuntaan sopivaksi)
sosialisti = vaikka kommunisti..=}

Jos se on alkanut luimistella vieraille ihmisille, eikä halua itseään koskettavan niin sanoisin ettei sitä pidä räpeltää... Cesar Millanin ohjelmassa oli hiljattain koirasta, joka oli kampaajalla mukana aina töissä. Pentuna koira oli istunut asiakkaiden sylissä, ja kaikki olivat käyneet sitä juttutamassa ja pussailemassa, kunnes aikuistuttuaan koira oli alkanut purra ihmisiä ja hyökkäillä päälle... No ei siitä sen enempää, mutta ilmeisesti kaikki koirat eivät aikuisena enää nautikaan siitä, että niihin voi tulla koskemaan kuka hyvänsä, joten itse tekisin vieraille selväksi, että antavat koiran tehdä aloitteen siitä haluaako rapsutuksia... Eli koira saa mennä haistelemaan vieraita ja tekemään tuttavuutta omaa tahtiaan, jos haluaa, mutta kukaan ei saa enää lähestyä sitä kädet ojolla räpeltämään ja koskea väkisin.

Ihmisellä on tapana kohdentaa taputus/silitys yleensä päälakeen tai selkäosaan. Jos koira väistää tai luimistelee tätä, niin tutkisin tätä kivun/arkuuden näkökulmasta. Voi olla myös, että joku vieras on taputellu tai käsitelly koiraa turhan kovaa koiraan nähden.

Kuvaus "oireista" viittaa kuitenkin hieman haastavamman aktiviteetit puutteeseen.

Juu, voihan olla että koira on saanut tarpeekseen "halipulityypeista". Koira pärjää ilmankin ja hyvä niin. Tahto se on koirallakin. Joskus tuon käytöksen vierasta kohtaan voi laukaista hajuvesi tai vastaava koiralle hyvin epämiellyttävä voimakas tuoksu. Koiran nenä vastaa n.1milj. ihmisen nenää, eli n.5 koiraa vastaa koko suomen hajuaistia.

Kivuista sen verran, että koiran kivunlievityskeinot vähäiset. Liikunta ja omistajansa läsnäolo/rapsuttelu (endorfiinit) pitkittyneessa kivussa koira vetäytyy omiinoloihin ja mielenkiinto ympäristöönsä hiipuu. Silloin ei välttämättä edes omistajan seura ole koiralle mieluinen.

Ihan ot.nä
Toistetaan jo muutamaan kertaan sanottu asia: Tunne koirasi tervekäytös. Miten se käyttäytyy kun asiat on hyvin. Tästä poikkeavat tai hiipuvat tavat on merkki muutoksesta ja mikään muutos koirankäytöksessä ei ole turha tai turhaan rakentunut. Aina löytyy asioihin syy. Ensimmäiset merkit jostain, liittyy yleensä ruokailuun. (tällä tarkoitan psyykkistä tai fyysistä vaivaa)

Ap,n tapauksessa seuraisin ja puuttuisin siihen että koira saisi "vierasrauhan" ja keskittyisin tarjoamaan koiralle jotain haastavampaa tekemistä.

"mörkövaiheen" iskiessä on tärkeintä ettei lähde mukaan pelkotiloihin, omalla varmalla käytöksellä tilanteet menee ohi ennenkuin huomaatkaan..

Kun koira murisee ja pöhisee ei sitä pidä alkaa silittelemällä rauhoittelemaan, käytös vain vahvistuu siitä..parasta vain suhtautua rauhalliseen tapaan "tulehan nyt hölmö", ja matka jatkuu, kun sinä päätät ettei mitään pelättävää ole, koiran reagoinnit vähenevät.

vieraiden ihmisten en antaisi pennulle mörkövaiheessa leperrellä , kuin teidän alotteesta... Vieraan ihmisen ,joka ei ymmärrä tilannetta eikä koiran käytöstä, käytös voi pahimmillaan vahvistaa myöskin "panikointia", koiraa säälittelemällä "voi raukkaa kun se pelkää"jne..

Useilla pidättyväisillä (rotukoirien rotumääritelmässä mainittu ominaisuus)ja tempperamenttisilla(vilkailla/terävillä) roduilla, ja täten siis myös mahdollisesti sellaisten sekoituksilla, tuo mörkövaihe esiintyy, ja ohjaajan/omistajan koiranlukutaitoa hieman vaaditaan ettei mene mukaan siihen.

Ja mitä nohin muihin "käytösongelmiin" tulee, koirahan on ihan pentu vielä, ja johtajuutta kokeillaan varmaankin vielä usein.. Ja olisi ihan hyvä muistaa että koira kuin koira tarvitsee toistoja, opitun asian muistamiseksi.. ja varsinkin nuoren/pennun kanssa ei pidä uskotella itselleen että ok! nyt se on valmiiksi koulutettu.. sitähän se ei ole, ennen vanhuusaikaa.

Toisilla sitä tuppaa enemmän,toisilla vähemmän.Tiedä sitten aina,mistä milloinkin johtuu,ihan koiran luonteesta,omistajasta vai mistä...

Oli miten oli,niin ei muuta,kuin itse vaan lunkkina ja määrätietoisena.Asiat tehdään,kuten määrätty,loppuun asti.Jos koissu hörhöilee,niin siihen ei lähdetä mukaan.Ollaan vaan tukena,jos pelottaa,muttei höösätä ja jos koissu yrittää keksiä jotain epämääräisiä omia juttuja,niin rauhallisen varmasti pudotetaan maanpinnalle ja opastetaan oikeaan ja kehutaan/palkataan siitä.Ihan kuin pennun kanssa.
Kaikkea kivaa yhteistä tekemistä kannattaa kehittää,jossa luotto omistajaan,kuin myös itseensä koiralla vahvistuu.Samalla kun saa kunnolla purkaa itseään,niin turhat hörhöilytkin jää vähemmälle.

Tuossa iässä voi myös tulla pikkuhiljaa aikuisluonnetta näkyviin eli vaikka pentuna olisikin mitä,niin voi siitä muuttua.Eli juuri esim.varautuneilla roduilla saattaa tulla pikkuhiljaa ne ominaisuudet näkyviin.Joskus ei ole helppo erottaa niitä ikähörhöilystä.
Jos on kyse luonteenominaisuuksista,niin sitten kannattaa se huomioida,ja toimia sen mukaan.

Mielenkiintoista olisi tietää rodut,vanhempien luonteet ja sisarusten tämänhetkiset fiilikset.

"Johtajuudesta" vaikea sanoa mitään,tuntematta.Pennut kun saattaa olla vähän nöyrempiä,ja kun tullaan siihen murkkuikään,niin se nöyryys saattaapi muuttuakkin.Aina ei välttämättäsitä honaakkan heti,ja se pikkukaveri on saattanutkin vähän hipsua otteesta...

Moi! Meillä on tällänen melkeen 7kk vanha mäyräkoira ja sillä on nyt hiljalleen alkaa tää "Mörkövaihe." Se haukkuu hiljaa ja murisee yösin niin onko teillä mitään vinkkejä miten sen sais loppumaan?. Makke on myös alkanyt haukkumaan joillekkin koirille ja ihmisille (esim. Joillekkin lapsille, tummaihoisille jne.) muuta hihnassa käyttäytyminen on parantunut ennen Makke veti jokaisen ihmisen/eläimen luo mutta nyt se ei vedä yhtään. Olisi kiva jos voisitte kertoa vinkkejä siihen haukkumiseen :)