Eli tausta tilanteelle on tämä. Minulla on kaksi noin vuoden ikäistä kissaa. Toisen sain viime heinäkuussa "13 viikon ikäisenä", mikä on todettu valheelliseksi myöhemmin minua paremmin tietävien toimesta. Toinen on ihan oikean ikäisenä saatu eläinsuojeluyhdistykseltä, ja on kesyyntynyt hyvin.
Asumme kaupungin keskustassa yksiössä, kissat eivät ulkoile, sillä valvomatta ulkoileminen olisi liian vaarallista, eivätkä kissat innostu valjaista. Parveketta minulla ei ole. Kissoilla on virikkeitä, niiden kanssa leikitään päivittäin vähintään tunnin verran, leikkivät myös keskenään, llöytyy leluja sekä n. 2 metrin korkuinen iso kiipeilypuu.
Molemmat kissat (naaraita) on leikattu, eli hormonien ei pitäisi pahemmin hyrrätä. Eivät tappele keskenään tms.
Tämä liian nuorena luovutettu kissa on nyt sitten ongelmana. Kissa on hyvin leimautunut minuun, ja seurailee minua kotona joka paikkaan, myös vessaan ja suihkuun. Tämähän ei sinänsä olisi ongelma, mutta sitten on se aggressiivisuus. Jos kissaa silittää, se saattaa varoittamatta napata tiukan otteen kädestä ja purra ja raapia. Tällöin tietysti silitys loppuu välittömästi, komennetaan lopettamaan ja kissaa ei huomioida sen jälkeen. Kissa saattaa myös ilmeisesti uteliaisuuttaan hypätä selän kautta hartialle katsomaan, kun keittiössä tehdään jotain, mikä on tietysti kivuliasta. Tällöinkin kissa nostetaan/lasketaan pois, torutaan ja jätetään omaan rauhaansa.
Nämä tapaukset ovat kuitenkin satunnaisia ja menevät varmaan kissan nuoruuden ja leikkisyyden piiriin. Mutta sitten se yöllinen kaaos. Kissa hyppää keskellä yötä sänkyyn, repii lakanoita, puree ja raapii jalkoja ja ikään ei tunnu auttavan. Kissa nostetaan joka kerta pois sängystä torujen kanssa, ja kahden minuutin kuluttua uudelleen. Huomiotta jättäminen ei tässä tapauksessa auta, kun kissa roikkuu jalassa kiinni kynsin hampain.
Ei auta sähinä, vesipullosta veden suihkauttaminen, ei nenälle sormella näpäytys, mikä päivisin monesti auttaa. Ennen nukkumaanmenoa on yritetty leikittää kissa uuvuksiin, kissat saavat märkäruuan aamuin illoin, ja raksuja ja vettä on tarjoilla muutenkin. Nälkäkään ei siis pitäisi olla.
Toiseen huoneeseen kissaa ei tietenkään yksiössä voi sulkea, ja vaihtoehdot alkavat loppua. Mitä ihmettä tässä voisi tehdä?
Onko muilla kokemusta vastaavasta? Vinkkejä? Feliway on jo käytössä, enkä kissasta haluaisi tämän tkaia luopuakaan, kun olen siihen sitoutunut. Pidemmän päälle alkavat vain huonot yöunet käydä terveydenkin päälle. Välillä on toki parempiakin kausia, tilanne tuntuu pahentuneen nyt, kun muutimme pienempään asuntoon...
Asumme kaupungin keskustassa yksiössä, kissat eivät ulkoile, sillä valvomatta ulkoileminen olisi liian vaarallista, eivätkä kissat innostu valjaista. Parveketta minulla ei ole. Kissoilla on virikkeitä, niiden kanssa leikitään päivittäin vähintään tunnin verran, leikkivät myös keskenään, llöytyy leluja sekä n. 2 metrin korkuinen iso kiipeilypuu.
Molemmat kissat (naaraita) on leikattu, eli hormonien ei pitäisi pahemmin hyrrätä. Eivät tappele keskenään tms.
Tämä liian nuorena luovutettu kissa on nyt sitten ongelmana. Kissa on hyvin leimautunut minuun, ja seurailee minua kotona joka paikkaan, myös vessaan ja suihkuun. Tämähän ei sinänsä olisi ongelma, mutta sitten on se aggressiivisuus. Jos kissaa silittää, se saattaa varoittamatta napata tiukan otteen kädestä ja purra ja raapia. Tällöin tietysti silitys loppuu välittömästi, komennetaan lopettamaan ja kissaa ei huomioida sen jälkeen. Kissa saattaa myös ilmeisesti uteliaisuuttaan hypätä selän kautta hartialle katsomaan, kun keittiössä tehdään jotain, mikä on tietysti kivuliasta. Tällöinkin kissa nostetaan/lasketaan pois, torutaan ja jätetään omaan rauhaansa.
Nämä tapaukset ovat kuitenkin satunnaisia ja menevät varmaan kissan nuoruuden ja leikkisyyden piiriin. Mutta sitten se yöllinen kaaos. Kissa hyppää keskellä yötä sänkyyn, repii lakanoita, puree ja raapii jalkoja ja ikään ei tunnu auttavan. Kissa nostetaan joka kerta pois sängystä torujen kanssa, ja kahden minuutin kuluttua uudelleen. Huomiotta jättäminen ei tässä tapauksessa auta, kun kissa roikkuu jalassa kiinni kynsin hampain.
Ei auta sähinä, vesipullosta veden suihkauttaminen, ei nenälle sormella näpäytys, mikä päivisin monesti auttaa. Ennen nukkumaanmenoa on yritetty leikittää kissa uuvuksiin, kissat saavat märkäruuan aamuin illoin, ja raksuja ja vettä on tarjoilla muutenkin. Nälkäkään ei siis pitäisi olla.
Toiseen huoneeseen kissaa ei tietenkään yksiössä voi sulkea, ja vaihtoehdot alkavat loppua. Mitä ihmettä tässä voisi tehdä?
Onko muilla kokemusta vastaavasta? Vinkkejä? Feliway on jo käytössä, enkä kissasta haluaisi tämän tkaia luopuakaan, kun olen siihen sitoutunut. Pidemmän päälle alkavat vain huonot yöunet käydä terveydenkin päälle. Välillä on toki parempiakin kausia, tilanne tuntuu pahentuneen nyt, kun muutimme pienempään asuntoon...
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mulla on itsellä ollu joskus vähän sama tilanne. Aika monethan kissat silittäessä joskus nappaa kädestä kiinni, se kai on merkki siitä että "nyt riittää"..? mutta toi nukkumaan meno oli joskus meilläkin ongelma, samanlainen ku sulla. Ite ainaki päättelin asian niin että ku kissa on yö-eläin, niin oisko sitä ehkä harmittanu sit ku mentiin nukkumaan just ku toinen ois vasta halunnu alkaa leikkiä? Tää on ainaki mun spekulaatio, meillä tää loppu kun otettiin uus kissa jonka kanssa se nyt renuaa yöllä, joten me saadaan nukkua rauhassa. Toivottavasti tää on teilläkin ohimenevää! :)
Tuollainen yöralli on yöeläjälle siis kissalle normaalia toimintaa. Se kaipaa aktiviteetteja yöaikaan ja on tottunut niitä saamaan. Feliway tuskin tuohon auttaa, päinvastoin se antaa kissalle turvallisuuden tunteen ja lisää aktiivisuutta. Tosin ei sen poistaminen käytöstä tilanteeseen vaikuta. Jos toisen kissan kanssa ei voi yöllä telmiä, on omistaja seuraava kohde ja kissahan saa huomiota aina kun alkaa riekkumaan.
Itsellä ei ole moista ongelmaa, hyvin harvoin herään kissojen touhuihin yöllä ja minulla kissoja on monta. Meillä illalla annetaan raakaa lihaa ruoaksi ja sen hidas sulaminen pitää kissat tyytyväisinä pidempään.
Ainoa toimiva ratkaisu on se huomiotta jättäminen, vaikka se tuntuukin mahdottomalta. Huomioiminen silloin kun kissa sitä haluaa vain palkitsee sen. Kokeilehan kynsien leikkaamista avuksi siihen lakanoiden ja raajojen raapimiseen. Vedä peitto korville ja jalat sekä kädet peiton alle tiiviisti äläkä huomioi kissaa. Kyllä se ajastaan kyllästyy mutta se vaatii tosiaankin aikaa, ei tapahdu päivässä eikä kahdessa. Jos kissa syö lihaa, anna sille sitä mahdollisimman myöhään illalla ja jätä vaikka osa yöksi syötäväksi. Mikään rankaisu ei tule toimimaan kun kissa pitää sitä huomiona jota se onkin halunnut. Jokin hyvin mieleinen leikkikalu esim, aktivointipallo jossa on kuivamuonaa, voisi olla myös kokeilemisen arvoinen juttu.
Hyviä vinkkejä yllä jo onkin. Ihan normaalilta nuoren teinikissan yöhössötykseltähän tuo vaikuttaa, ja vähenee jonkin verran kissan saadessa ikää lisää;)
Keksisitkö kissalle jotain mieluista aamuyöpuuhastelua, mikä olisi mahdollista toteuttaa omine nokkineen? Paljon kiipeilytelineitä ja tasoja katon rajaan, kissanminttua vaikka pienelle matolle, monenlaisia aktivointileluja minne voi piilotella muroja tai herkkuja, (toki niitä voi piilotella vaikkapa maton alle), uusia pahvilaatikoita, pingispalloja! Saattaahan noistakin jonkin verran ääntä lähteä, mutta kissa on todennäköisesti tyytyväisempi. Ja kynsistä kannattaa tosiaan leikata se terävin kärki pois, peittohyökkäkset on silloin vähemmän kivuliaita;)
Auttaisiko illalla nukkumaan mennessä (sen iltaleikin jälkeen) vaikka lyhyt harjaushetki kissaa rentoutumaan, meillä ainakin tykätään illalla kehräillä selällään matolla, kun samalla harjaan noita pehmeällä harjalla. Sellainen "nukkumaanmenorituaali":)
Hei täällä ihan samaa! Meillekin annettiin nuorempana kissa kuin olisi saanut, oliko nyt 2viikkoa ennen... Tämä järkytti minua kyllä todella suuresti, mutta onneksi kissa on nyt ihan hyvässä kunnossa (n. 6kk vanha)...
Tosiaan peidän kuusi kuukautinen pentu tekee ihan samaa yöriehumista.. Meillä kisu hyökkäilee jalkoihin nukkumaanmentäessä, kun saamutellaan valoja ja sen sellasta.. Sen jälkeen kisu kyllä jättää meidät rauhaan ja alkaa leikkiä esim. sängyn alla olevilla tavaroille hissukseen... Mutta voi apua aamuyöstä kun kisu alkaa heräillä.. Sitten alkaa päällä pomppiminen, jalkojen raapiminen ja silityksen ruinaaminen... Sitten jos kissaa silittää puoliksi nukkuen, ei se sille kelpaa, vaan se alkaa huitoa tassullaan naamaani haluten lisää huomiota. Yritän laittaa kissaa "kainaloon" ja pitää siitä kiinni, jotta se pysyisi siinä ja välillä tämä toimiikin... Kissa tosiaan tässä välissä nostetaan suunnilleen 20 kertaa lattialle ja aina vaan se hyppää takaisin... Ärsyttävintä on, että jos kaikesta tästä huolimatta pystyy olla huomioimatta kissaa, tämä kiipeää tyynylleni ja alkaa syömään hiuksiani. Tässä vaiheessa viimeistään menee hermo ja kissan siirtää lattialle... Ainut apu tähän on, että kaikkein riehuvimpina hetkinä (kun on aikainen herätys meillä ja pakko saada nukuttua) on kissa laitettu vessaan (aika suuri kokoinen) pedin, ruoan, juoman ja lelujen kanssa... Niin hassua kuin se onkin, siellä kissa rauhoittuu ihan kokonaan ja alkaa nukkumaan... Tämän teemme tosin vain hätätapauksissa, koska minusta kissan lukitseminen pienehköön huoneeseen ei tunnu kivalta... Me asumme siis kaksiossa, jossa ei ole lainkaan ovellisia huoneita... Helpottaisi kyllä niin paljon kun olisi ovellin makuhuone ja sitten loppu asunto kissan käytössä riehumiseen ://
Yksiö kahdelle kissalle on hyvin pieni tila ja kissa voi tosiaan protestoida tylsyyttä vastaan näin. Toiset kissat ovat myös enemmän huomionkipeitä kuin toiset. Itse jouduin lopettamaan toisen kissani koska se hyökkäili päälle siitä asti kun sen sain. Joka ikinen yö alkoi naukua neljän aikaan yöllä eikä lopettanut kunnes nousin ylös. Tästä tavasta ei päästy eroon. Kissakaverikaan ei auttanut vaan tilanne meni pahemmaksi ja lopulta ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa tämä kissa.
Kovin valitettavaa mutta kun ei kahteen vuoteen ihminen nuku niin vaihtoehdot alkaa olla vähissä. Lemmikin tulisi kuitenkin tuottaa omistajalleen enemmän iloa kuin harmia. Kissan nuoruushan on tärkeintä aikaa ja hänellä on voinut mennä siellä jotain pieleen tai vieroitettu emosta liian aikaisin ja silloin ilmenee häiriökäyttäytymisenä. Kissasi on vielä nuori tämä voi vielä mennä nuoruuden piikkiin.
Meillä kanssa 4½ kk pentu, joka saa noita yöllisiä riehumiskohtauksia. Ollaan huomattu kuitenkin, että ajan saatossa riehuminen vähentyy. :) Meillä kanssa toinen kissa (3v.) joka pentuna oli kanssa aikamoinen rasavilli ja kiusankappale, mutta nyt on mitä rauhallisin ja kiltein kisu. Tuo "ärsyttäminen" on pennuille aivan normaalia käytöstä - samoin on koiranpentujenkin kanssa. Meillä on kyllä ovi makkariin, mutta jos sen sulkee niin alkaa armoton maukuminen ja oven raapiminen. Eli sen hyppimisen kestää paremmin kuin huutamisen. Kisulla on PALJON virikkeitä ja leluja, mutta sitten kun se haluaa olla ihmisten kanssa niin se tekee kantansa varsin selväksi.
Ole huoleti - ajan myötä tuo menee ohi, jos pentu saa muutoin rakastavaa kohtelua. Jotkut kissat oppivat myös ihan täysin ihmisten rytmin kuten tuo meidän vanhempi kissakin. Se nukkuu öisin ja valvoo sitten päivällä.