KANIMME KUOLEMA JA KALKKIKIVI

Kanillamme oli koko elämänsä ajan häkissä sekä suola- että kalkkikivi. Kun ostimme kanin eläinkaupasta, nämä kummatkin sisältyivät ostamaamme "kanipakettiin". Kanimme oli aina terve, reipas ja energinen leijonanharjakääpiökani.

Eilen kanin käyttäytyminen kuitenkin muuttui. Kani vetäytyi omiin oloihinsa ja narskutti hampaita tavalla, jolla se ei ole hampaita ennen narskuttanut. Päätimme soittaa eläinlääkäriin ja saimmekin ajan muutaman tunnin päähän. Eläinlääkärissä kanista otettiin röntgenkuva. Kuvasta näkyi, että kanillamme oli runsaasti kalkkikiteitä rakossa. Kani sai lääkitystä ja meidät ohjattiin soittamaan seuraavana päivänä kanille kiireellinen leikkausaika, jotta nämä kalkkikiteet saadaan leikattua ja huuhdottua kirurgisesti pois.

Aamulla soitimme eri eläinlääkäreille ja saimme leikkausajan. Matkalla lääkäriin kanimme kuitenkin kuoli. Tämä kaikki tapahtui alle 24 h sisällä.

Lääkäri, joka otti röntgenkuvan edellisenä päivänä, kertoi, että kani ei tarvitse kalkkikiveä ja että kalkin saannilla voi olla juuri näin tuhoisa vaikutus.

Liiallisen kalkin saannin takia olemme äsken haudanneet kanimme liian nuorena, vain 2,5 vuoden ikäisenä : ( Olimme aina tarkkoja kanin ruokavalion suhteen; mistään emme koskaan saaneet sellaista tietoa, että kalkilla voi olla näin tuhoisa vaikutus kaniin.

Halusin jakaa meidän surullisen tarinan, jotta muut kanin omistajat osaavat välttää kalkin antoa kanille. Kanin ruokavalion suhteen kannattaa muutenkin luonnollisesti olla tarkkana. Opimme myös sen, että epätavallinen hampaiden narskuttelu kertoo kanin suurista kivuista; tällöin kani kannattaa toimittaa niin pian kuin mahdollista lääkäriin.