"Lakka
Rubus chamaemorus
Nimi myös: Hilla, Valokki, Muurain, Suomuurain
Heimo: Ruusukasvit – Rosaceae
Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakko rönsymäinen, puutunut.
Korkeus: 10–25 cm. Varsi 2-lehtinen.
Kukka: Kasvi 2-kotinen (hede- ja emikukat eri yksilöissä). Teriö säteittäinen, valkoinen, 2–3 cm leveä; terälehtiä 5, lanttokärkisiä. Verholehtiä 5. Hedekukka: heteitä paljon, emiö surkastunut. Emikukka: emiö erilehtinen, emejä useita, heteet surkastuneet. Kukat yksittäin.
Lehdet: Kierteisesti, melko pitkäruotisia, korvakkeellisia. Lapa pyöreähkö–munuaismainen, matalaan 5–7-liuskainen, hammaslaitainen, poimuinen ja usein myös kurttuinen, varsinkin alapinnaltaan karvainen, keltanystyinen.
Hedelmä: Aluksi punainen, kypsänä keltainen, mehevä, tuoksuva kerrannaisluumarja.
Kasvupaikka: Korvet, rämeet, rahkanevat, aapasoiden jänteet, soistuvat kankaat, turvekankaat, kalliosoistumat.
Kukinta: Kesäkuu.
Lakka on suoluontomme tavoitelluin aarre: sen marja on aromikas ja hyvin C-vitamiinipitoinen herkku. Kasvin merkityksestä kertovat jo sen monet nimet: Pohjois-Suomessa sitä on tavallisesti kutsuttu hillaksi, idässä lakaksi, lännessä ja etelässä muuraimeksi – kaikista näistä on lisäksi erilaisia muunnelmia. Varsinkin pohjoisessa lakka on taloudellisesti merkittävä luonnonvara, jota keräämällä paikalliset voivat ansaita sievoisia lisätienestejä. Kotimainen ja ulkomainen kysyntä on niin suuri, että paikoin on jouduttu asettamaan poimintarajoituksia. Lakka on monien hienojen jälkiruokien, leivonnaisten ja liköörien raaka-aine."
Rubus chamaemorus
Nimi myös: Hilla, Valokki, Muurain, Suomuurain
Heimo: Ruusukasvit – Rosaceae
Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakko rönsymäinen, puutunut.
Korkeus: 10–25 cm. Varsi 2-lehtinen.
Kukka: Kasvi 2-kotinen (hede- ja emikukat eri yksilöissä). Teriö säteittäinen, valkoinen, 2–3 cm leveä; terälehtiä 5, lanttokärkisiä. Verholehtiä 5. Hedekukka: heteitä paljon, emiö surkastunut. Emikukka: emiö erilehtinen, emejä useita, heteet surkastuneet. Kukat yksittäin.
Lehdet: Kierteisesti, melko pitkäruotisia, korvakkeellisia. Lapa pyöreähkö–munuaismainen, matalaan 5–7-liuskainen, hammaslaitainen, poimuinen ja usein myös kurttuinen, varsinkin alapinnaltaan karvainen, keltanystyinen.
Hedelmä: Aluksi punainen, kypsänä keltainen, mehevä, tuoksuva kerrannaisluumarja.
Kasvupaikka: Korvet, rämeet, rahkanevat, aapasoiden jänteet, soistuvat kankaat, turvekankaat, kalliosoistumat.
Kukinta: Kesäkuu.
Lakka on suoluontomme tavoitelluin aarre: sen marja on aromikas ja hyvin C-vitamiinipitoinen herkku. Kasvin merkityksestä kertovat jo sen monet nimet: Pohjois-Suomessa sitä on tavallisesti kutsuttu hillaksi, idässä lakaksi, lännessä ja etelässä muuraimeksi – kaikista näistä on lisäksi erilaisia muunnelmia. Varsinkin pohjoisessa lakka on taloudellisesti merkittävä luonnonvara, jota keräämällä paikalliset voivat ansaita sievoisia lisätienestejä. Kotimainen ja ulkomainen kysyntä on niin suuri, että paikoin on jouduttu asettamaan poimintarajoituksia. Lakka on monien hienojen jälkiruokien, leivonnaisten ja liköörien raaka-aine."
Vastaukset 1
Vanhimmat
Harmi kun täälläpäin ei ole Lakkaa :(. Isän kanssa käytiin Lapissa keräämässä kun olin nuori. Keräsin pari ämpäriä ja möin Etelässä. Isä keräs kotiin. Täytyy tyytyä mustikkaan ja puolukkaan. Suolla jossa kerään löytyy LÄHES kaikkea:Mustikkaa, Juolukkaa,Puolukkaa ja viimeeksi näin jo Karpaloitakin! Juolukkaa oli paljon, mutta keskityi pääasiassa Mustikkaan, kun sitäkin oli yllinkyllin, suolla ja ympäristössä.